Irtisanomissuojan heikennys on nyt torpattu. Viime keväästä lähtien vellonut asia saatiin lakitekstin perusteluja vaille valmiiksi. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) hääräsi ratkaisun kimpussa tavaten ammattiliittoja.
Ennen viime viikon lopulla syntynyttä ratkaisua usko Sipilän kykyyn juosta ratkaisu kasaan oli erittäin vähäinen. Epäuskoa oli vielä ilmassa vielä silloinkin, kun Sipilä tapasi viime torstaina keskusjärjestöjen SAK:n, STTK:n ja Akavan johtoa.
Tulos oli myönteinen yllätys. Irtisanomissuojan heikennysperuutuksen lisäksi hallitus aikoo muuttaa kolmikannassa aktiivimalli ykkösen aktiivisuusehtoja ja valmistella kakkosta. Etenkin ykkönen on ollut myrkkyä ay-liikkeelle ja työttömille.
Työmarkkinakiista betonoi keskustan kannatuksen syvälle alamaihin
Viime keväästä lähtien vireillä ollut irtisanomissuojan heikennys ei juuri näy keskustan kannatuksen laskuna. Puolueen kannatus oli jo kipurajalla ennen tätä hallituksen esitystä.
Kiinnostavaa on, että miten työmarkkinakiista ja siitä sopiminen näkyvät kokoomuksen kannatuksessa. Taloustutkimuksen Ylelle tekemän tutkimuksen mukaan kokoomuksen kannatusluvut ovat olleet hienoisessa alavireessä alkuvuodesta lähtien.
Muutokset mahtuvat kuitenkin virhemarginaaliin. Syyskuussa kannatus oli edelleenkin viime eduskuntavaaleja suurempi, mutta heikompi kuin kuntavaaleissa.
Pahimmin turpiinsa työmarkkinakiistassa otti entinen paperitehtaalainen, työministeri Jari Lindström (sin.). Hän on sitkeästi ajanut heikennystä, kuten muitakin työntekijöiden ja työttömien etuuksien leikkauksia.
On vaikea kuvitella, että työntekijätaustaiset äänestäjät tukisivat häntä sankoin joukoin ensi kevään eduskuntavaaleissa.
Pahasti ryvettynyt hallitus kasvattaa muutospainetta
Kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon kuningastiellä pääministeriksi on kantona kaskessa SDP. Erot demareiden ja kokoomuksen kannatuksessa mahtuvat virhemarginaaliin.
Kokoomus osaa kampanjoida, mitä taas ei voi sanoa demareista. Tulossa on rankka taistelu pääministerin paikasta. Äänestäjien muutoksen halu siivittää demarit vaalivoittoon ohi kokoomuksen.
Nekin ihmiset, joita politiikkaa ei voisi vähempää kiinnostaa, ovat heränneet Sipilän hallituksen tekoihin. Keskustankaan kannattajille ei riitä, että hallituksen aikana on tullut yli 100 000 työpaikkaa, työllisyysaste on noussut ja työttömyys vähentynyt.
Keskustankin äänestäjälle – muista puhumattakaan – isompi asia on, että kaikkia Kelan etuuksia on leikattu ja lääkkeet kallistuneet. Lomarahoja on leikattu kunnissa, valtiolla ja seurakunnissa. Työaika on pidentynyt, koeaika on pidentynyt ja työttömyysturvaa on leikattu.
Mielikuvalommojen oikominen hankalaa
Keskustan ja kokoomuksen ideologinen puhe talouskurista saattaakin valua kuin vesi hanhen selästä nyt, kun talous on paremmassa kunnossa.
Äänestäjien muisti saattaakin olla yllättävän pitkä, ja muutostarve niin vahva, että se riittää siivittämään SDP:n, vasemmistoliiton ja vihreät tuntuvaan vaalivoittoon.
Hallituksen perääntyminen pienten yritysten irtisanomiskynnyksen madaltamisessa tapahtui pakon edessä. Työntekijätaustaiset äänestäjät alkoivat jo vieroksua keskustan ja kokoomuksen politiikkaa.
Ei ole lainkaan varmaa, että hallitus kykeni peruutusliikkeellään muuttamaan mielikuvaa jyrkän työntekijävastaisesta toiminnastaan. Syntyneitä lommoja on kaksinverroin vaikeampi korjata.
uutiskirje 
