Tämä onnistuu hänen mukaansa parhaiten, kun niin globaali kuin kansallinen ilmastopolitiikka on työntekijöille reilua ja se osallistaa ammattiyhdistysliikkeen.
Eloranta esittääkin, että seuraava hallitus perustaa laaja-alaisen työryhmän seuraamaan Suomen energia- ja ilmastostrategian sekä ilmastosuunnitelman 2030 toimialoittaista toteutumista.
Ammattiyhdistysliike on sitoutunut Pariisin ilmastosopimuksen toteuttamisen.
”Mikäli lämpeneminen jatkuu nykyistä vauhtia, siitä aiheutuu ihmisille ja luonnolle merkittäviä riskejä. Myös kunnon työpaikat ovat vaarassa. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ihmisten elämään, elinkeinoihin, työn tekemiseen ja varallisuuteen ovat valtavat, jos emme toimi ripeästi ja kunnianhimoisesti kasvihuonekaasujen vähentämiseksi”, Eloranta toteaa blogissaan.
Hän uskoo, että huoli ilmastosta muokkaa ihmisten käytöstä siihen suuntaan, että työ vähintäänkin muuttuu, jos ei kokonaan lopu tietyiltä sektoreilta.
Työntekijöitä ei saa jättää yksin
”Ilmastopolitiikan mahdollisesti negatiivisiin työllisyysvaikutuksiin pitääkin reagoida ennakolta”, hän toteaa ja jatkaa, että työntekijöitä, heidän perheitään ja läheisiään ei saa jättää yksin ratkomaan ongelmia, joita aikamme suurin yhteiskunnallinen ja taloudellinen muutos aiheuttaa.
Eloranta katsookin, että ilman työntekijöiden tukea vähähiiliseen talouteen siirtyminen ei onnistu. Palkansaajien ja keskeisimpien kansalaisyhteiskunnan toimijoiden pitää hänen mukaansa päästä osallistumaan elinkeinoelämän rinnalla tasavertaisina toimijoina sekä ilmasto- ja energiastrategian suunnitteluun että arvioimaan tavoitteiden toteutumista.
Vaikutus työllisyyteen selvitettävä
Varsinaisten päästötavoitteiden saavuttamisen lisäksi ryhmän tulisi Elorannan mukaan selvittää myös ilmastopolitiikan vaikutukset työllisyyteen.
”Lisäksi olisi tarpeen kartoittaa nykyistä yksityiskohtaisemmin, millaisia uusia markkinoita ja työtä ilmastopolitiikka mahdollistaa Suomessa toimiville yrityksille. Samassa yhteydessä pitäisi selvittää myös, minkälaisia uusia työntekijöiden osaamistarpeita ilmastonmuutoksesta aiheutuviin ongelmiin vastaaminen synnyttää”, Eloranta toteaa.
Kun Suomeen suunnitellaan pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia 2050, olisi työntekijät otettava hänen mukaansa nykyistä paremmin mukaan jo valmisteluun. Hyvänä esimerkkinä toimikoon Suomen ilmasto- ja energiastrategian 2020 valmistelu.
IPCC eli hallitusten välinen ilmastonmuutospaneeli julkaisi loppuvuodesta raportin, joka vastasi Pariisin ilmastokokouksessa IPCC:lle esitettyyn pyyntöön tarkastella kasvihuonekaasupäästöjen nousun 1,5 asteen tavoitteeseen liittyviä seikkoja.
Maailman maat sitoutuivat vuonna 2015 ilmastosopimuksessa tavoitteeseen pitää maapallon keskilämpötilan nousun selvästi alle kahdessa asteessa verrattuna esiteolliseen aikaan. Lisäksi maat pyrkivät toimiin, joilla lämpeneminen saataisiin rajattua alle 1,5 asteeseen. Raportin mukaan maapallon lämpötila on jo noussut noin asteella esiteollisesta ajasta.
uutiskirje 
