Yhteistoimintalain kokonaisremontti aloitetaan kolmikantaisesti vielä tänä vuonna, lupasi työministeri Jari Lindström maanantaina. Lain täydellistä uudistamista esittivät selvityshenkilöt Katarina Murto ja Rauno Vanhanen.
Yt-laki on leimautunut nykyisin irtisanomislaiksi. Selvityshenkilöiden mukaan se on uudistettava, että vuoropuhelu ja kehittäminen toteutuisivat työpaikoilla paremmin.
SAK vaatii Yt-lakiin muutoksia, jotka tukevat yrityksen ja henkilökunnan välistä avointa ja pitkäjänteistä työtä yritystoiminnan kehittämiseksi. SAK:n työehtoasiantuntija Ismo Kokon mukaan on liian aikaista ottaa kantaa, onko uudistus yksityiskohdiltaan juuri selvityksessä ehdotettu.
Yt-lakiuudistuksen on parannettava SAK:n mielestä erityisesti luottamushenkilöiden edellytyksiä toimia tasavertaisena neuvottelu- ja sopimiskumppanina.
– Luottamushenkilön asemaa parantavat muun muassa tiedonsaantioikeuksien lisääminen sekä ajankäytön ja osaamisen kehittäminen. Odotukset ja vaatimukset luottamushenkilöitä kohtaan kasvavat koko ajan. Tähän on tärkeää vastata selkeillä ratkaisuilla, kun lakia uudistetaan, Kokko sanoo.
SAK:n mielestä työ- ja elinkeinoministeriön tilaama selvitys antaa pääosin hyvät lähtökohdat seuraavalle hallitukselle käynnistää yt-lain uudistus.
– Yritystoiminta kehittyy nopeutuvalla vauhdilla ja lainsäädännön on pysyttävä kehityksessä perässä. Yt-lain uudistaminen on yksi tulevan hallituskauden tärkeimpiä työelämän lainsäädäntöuudistuksia.
Lisää työhyvinvointia
Selvityshenkilöt ehdottavat, että uutta lakia sovellettaisiin vähintään kymmenen hengen yrityksissä, kun henkilöraja nyt on 20.
– Uudet työpaikat syntyvät yhä useammin pieniin yrityksiin. Henkilörajan asettaminen kymmenen hengen yrityksiin vahvistaisi nykyistä suuremman työntekijäjoukon tiedonsaantia ja vaikutusmahdollisuuksia, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola arvioi.
Työvoiman vähentämistä koskevat säännökset ehdotetaan siirrettäväksi omaksi luvukseen työsopimuslakiin.
– Uutta olisi lisäksi henkilöstön kehittämiseen ja työhyvinvoinnin vahvistamiseen tähtäävät esitykset. STTK kannattaa selvityshenkilöiden ehdotusta, jonka mukaan työnantajan velvollisuus olisi vuosittain laatia henkilöstötilinpäätös tai vastaava selvitys. Työhyvinvoinnilla on aivan keskeinen vaikutus esimerkiksi työurien pidentämiseen.
STTK toivoo, että selvityksen pohjalta käynnistyisi mahdollisimman nopeasti lainsäädäntövalmistelu.
– Valmistelun pohjana on oltava aito kolmikanta ja sille on varattava riittävä aika. Siinä tulisi myös huomioida julkinen sektori ja tarpeelliseksi katsottavat muutokset valtion, kunnan ja kirkon osalta, Palola toteaa.
”Dramaattisesti” lisää muutosturvaa
EK:n lakiasiainjohtaja Markus Äimälä on pettynyt selvityshenkilöiden esitykseen. Siinä ei ehdoteta yksinkertaistamista tai joustavoittamista nykyisen lain ”suurimpaan ongelmaan eli hyvin jäykkään työvoiman vähentämismenettelyyn”.
”Sen sijaan suuri osa ehdotuksista aiheuttaisi yrityksille merkittäviä uusia velvoitteita ja lisäisi byrokratiaa”, Äimälä kirjoittaa EK:n verkkosivuilla.
Äimälä kuvaa yt-laissa säädettyä neuvottelumenettelyä toivottoman byrokraattiseksi ja jäykäksi. Pienestäkin menettelyvirheestä voi seurata työnantajalle erittäin mittavat hyvitysseuraamukset.
”Niinpä yt-neuvotteluissa käytetään usein liian paljon aikaa ja energiaa muotomääräysten noudattamiseen ja valvomiseen sen sijaan, että keskityttäisiin etsimään yhdessä keinoja välttää tai rajoittaa työvoiman vähentämisiä tai lieventää niiden vaikutuksia.”
Äimälän mukaan selvityksessä ei esitetä ratkaisua näihin ongelmiin.
Yllättävänä EK:n Äimälä pitää selvityksen muutosturvaa koskevaa ehdotusta. Nykyistä työnantajan velvollisuutta kustantaa irtisanotulle työntekijälle tietyin edellytyksin arvoltaan kuukauden palkkaa vastaava koulutus lisättäisiin ”dramaattisesti”.
”Työnantajalla olisi velvollisuus tarjota irtisanotulle työntekijälle tilaisuutta osallistua työnantajan kustantamaan koulutukseen irtisanomisaikaa vastaavan keston mittaisen ajan. Tämä merkitsisi velvollisuuden moninkertaistumista.”
Suomen Yrittäjien mielestä esitys on ”varsin hyvä”.
uutiskirje 
