Kuntien toimintoihin osoitettavien valtionosuuksien perusteet arvioidaan uudelleen maakuntauudistuksen takia. Samalla aiotaan korjata nykyjärjestelmän sudenkuoppia. Yksi ongelmista on, että kuntaliitoksia pitkitetään valtionosuuksien menettämisen pelossa.
Kuntien pitäisi saada varmuus, että valtionosuudet säilyvät aiemmalla tasolla jonkin aikaa liitoksesta. Kuntapäättäjät toivovat myös kuntaliitoksiin kuuluvien avustusten säilyvän.
Uuden valtionosuusjärjestelmän on tarkoitus astua voimaan 2021. Järjestelmän muutostarpeita käytiin läpi valtiovarainministeriön seminaarissa torstaina Helsingissä.
Edellisen kerran valtionosuusjärjestelmää uudistettiin vuonna 2015. Tuolloin yhdeksi tuen saannin mittariksi tuli kunnan työpaikkaomavaraisuus. Siitä hyötyivät kasvukunnat, mutta se tiesi menetyksiä kunnille, joista käydään töissä muualla. Nyt työpaikkaomavaraisuuden huomioimisesta ollaan luopumassa.
Vuosien saatossa järjestelmää on uusittu moneen otteeseen, mutta kaikille kunnille sopivaa järjestelmää ei ole saatu aikaiseksi. Aina jokin kunta menettää ja jokin saa.
Pääomatuloille kuntavero?
Maakuntauudistuksen jälkeen valtaosa kuntien tuloista on verotuloja, sillä valtionosuudet pienenevät. Sote-menoihin osoitettavat valtion varat ohjataan vastedes maakuntiin.
Peräti viidesosa valtionosuuksista on kunnille korvausta kunnallisverotuksessa tehtävistä vähennyksistä. Osuus on kasvanut verouudistusten yhteydessä. Kuntapäättäjät toivoivat, että näihin valtion ja kunnan välisiin verorahavirtoihin saataisiin lisää läpinäkyvyyttä.
Samalla esitettiin, että kunnille osoitettaisiin siivu myös pääomatulojen verotuotoista. Esitystä perusteltiin sillä, että kasvava joukko kuntalaisia saa vain pääomatuloa, eivätkä he maksa lainkaan veroa kuntaan. Ministeriöstä huomautettiin, että pääomatulot heittelehtivät liikaa, jotta niiden varaan voisi rakentaa lainmukaisia peruspalveluita.
Valtionosuuksien perusteet arvioidaan uudelleen maakuntauudistuksen takia. Esiselvitys muutostarpeista on määrä luovuttaa kunta- ja kehitysministeri Anu Vehviläiselle (kesk.) maaliskuussa.
– Selvityksessä tarvitaan myös tutkimustietoa. Minullekin oli yllätys, että 8,5 miljardin valtionosuuksista jopa viidennes on kompensaatiota kuntaveroihin tehtävistä vähennyksistä, ministeri arvioi UP-uutispalvelulle.
Varsinainen valtionosuusuudistus jää seuraavalle eduskunnalle.
Kolmeen kastiin Ruotsin tapaan?
Pohjoismaiden kesken on isoja eroja kuntien tehtävissä ja niiden tukemisessa. OECD:n vertailun mukaan parhaiten kunnat selviävät omilla verotuloillaan Islannissa, seuraavaksi parhaiten Suomessa.
Suomessa ja Ruotsissa kuntien valtionosuuksissa on periaatteellisia eroja. Ruotsissa valtionosuuksia maksetaan vain kuntien tulojen tasaamiseksi. Suomessa valtionosuuksissa huomioidaan tulojen tasauksen lisäksi kunnan olosuhteet ja tarpeet.
Ruotsissa valtionosuudet jaetaan sen mukaan, mihin ryhmään kunta kuuluu kolmesta eri kategoriasta. Samanlaista jakoa toivottiin puheenvuoroissa Suomeenkin, jotta maahanmuutto- ja kasvukuntien olosuhteet otettaisiin nykyistä paremmin huomioon.