Tilastokeskus julkaisi perjantaina uusimman väestöennusteensa. Se kertoo syntyvyyden romahtaneen viime vuosina. Ennusteen mukaan Suomessa olisi vuonna 2030 alle 15-vuotiaita henkilöitä 760 000, mikäli syntyvyys pysyy nykyisellä tasolla. 2050-luvulla määrä putoaisi jo alle 700 000 nuoren.
Viimeksi Suomessa on ollut alle 15-vuotiaita näin vähän 1870-luvun lopulla, jolloin maamme väkiluku oli alle kaksi miljoonaa henkilöä. Vielä 1970-luvulla maassamme oli miljoona alle 15-vuotiasta.
Kuluvasta vuodesta on tulossa kolmas vuosi peräkkäin, kun Suomessa kuolee ihmisiä enemmän kuin syntyy. Syntyneiden määrä jatkaa ennusteen mukaan laskuaan ja kuolleiden määrä nousee eliniän pidentymisestä huolimatta.
Ennusteen mukaan nettomaahanmuutto ylläpitäisi väkiluvun kasvua vuoteen 2035 saakka, jolloin maamme väkiluku olisi 5,62 miljoonaa henkilöä. Tämän jälkeen väkiluku kääntyisi laskuun ja 2050-luvulla maamme väkiluku olisi ennusteen mukaan jo nykyistä pienempi.
Työikäisten määrä vähenee
Syntyvyyden tasoa kuvaa kokonaishedelmällisyysluku. Viime vuonna se oli Suomen historian matalimmalla tasolla. Syntyvyys on laskenut 20 prosenttia vuodesta 2010.
Syntyvyyden lasku merkitsee työikäisen väestön määrän vähenemisen jatkumista ja huoltosuhteen lievää heikkenemistä edelleen. Viimeksi kuluneiden kahdeksan vuoden aikana työikäisten määrä on vähentynyt Suomessa yli 100 000 henkilöllä. Vuoteen 2030 mennessä sen ennustetaan vähenevän edelleen 57 000:llä. Työikäisten 15–64-vuotiaiden osuus väestöstä pienenee nykyisestä 62 prosentista 60 prosenttiin vuoteen 2030 ja 58 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä.
Vuonna 2050 työikäisten väestön määrä olisi runsaat 200 000 nykyistä pienempi.
Huoltosuhde heikkenee ensin hitaammin, sitten nopeammin
Väestöllinen huoltosuhde eli alle 15-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden ja tätä vanhempien henkilöiden suhde 100 työikäistä kohti oli vuoden 2017 lopussa 60. Ennusteen mukaan huoltosuhde nousee tulevina vuosikymmeninä, mutta aiempia ennusteita hitaammin. Syynä tähän on syntyvyyden lasku ja tämän seurauksena nuorten huollettavien määrän pieneneminen. Huoltosuhde olisi 62 vuonna 2020, 66 vuonna 2030 ja 71 vuonna 2050.
Lyhyellä aikavälillä väestöllinen huoltosuhde heikkenee aiempia ennusteita hitaammin. Pidemmällä aikavälillä väestöllinen huoltosuhde heikkenee aiempia ennusteita enemmän. Vuonna 2070 väestöllisen huoltosuhteen ennustetaan olevan 81.
Vaikuttaa eläkejärjestelmään ja vaalikeskusteluun
Uusi aiempaa synkempi väestöennuste vaikuttaa moneen asiaan. Eläkejärjestelmän rahoitusta joudutaan pohtimaan uudelleen ja ensi kevään vaaleissa puhutaan taas kestävyysvajeesta. Heikentyneet näkymät eivät voi olla vaikuttamatta niin eläkejärjestelmän rahoitusta kuin koko julkaisen talouden kestävyyttä koskeviin laskelmiin, arvioi eläkeyhtiö Ilmarisen yhteiskuntasuhdejohtaja Jaakko Kiander blogikirjoituksessaan.
Vielä vuonna 2010 Suomi kuului niihin Euroopan maihin, joissa keskimääräistä lapsilukua kuvaava kokonaishedelmällisyysluku oli lähellä hyvää pohjoismaista tasoa.
”Kohtuullisen korkea syntyvyys näytti antavan hieman helpotusta väestön ikääntymisestä johtuvaan huoltosuhteen heikentymiseen. Viime vuosina tilanne on kuitenkin tältä osin heikentynyt jopa dramaattisella tavalla. Keskimääräinen lapsiluku on pudonnut noin 1,8:n tasolta noin 1,4:ään. Vuosittainen syntyneiden määrä on samalla supistunut noin 60 000:sta alle 50 000:en”, Kiander kirjoittaa.
Kianderin mukaan näin suuri työikäisen väestön määrän väheneminen ei voi olla vaikuttamatta tulevaisuutta koskeviin laskelmiin, joita tekevät muun muassa eläkejärjestelmän rahoituksellista kestävyyttä arvioiva Eläketurvakeskus ja koko julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä arvioiva valtiovarainministeriö.
”Nämä tahot julkaisevat omia arvioitaan talouden kestävyydestä ensi vuoden alkupuolella. Syntyvyyden laskusta seurannut väestöennusteen heikentyminen tulee väistämättä muuttamaan näitä laskelmia synkempään suuntaan ja käynnistämään keskustelun siitä, kuinka horisontissa häämöttäviin julkisen talouden ongelmiin sopeudutaan”, Kiander jatkaa.
Hänestä tällä hetkellä kiinnostavinta olisi ymmärtää, mistä syntyvyyden lasku johtuu. Samansuuntaisia kehityskulkuja nähdään myös muissa teollisuusmaissa.
”On epäselvää, onko kyseessä finanssikriisistä seurannut pessimismin kasvu, ilmastoahdistus tai nuorten heikentynyt työmarkkina-asema.”
”Kaksi tukijalkaa petti samaan aikaan”
STTK:n pääekonomistin Ralf Sundin mukaan väestöennusteen kyyti on kylmää, kun ajatellaan kansantalouden kestävyyttä.
”Koville joutuu ennen muuta julkinen talous, jonka kontolla on kasvavan vanhusväestön hoivasta huolehtiminen. Painetta veroasteen nostolle on. Myös eläkejärjestelmän taloudellinen kestokyky edellyttää toimenpiteitä”, Sund kirjoittaa blogissaan.
Hänen mukaansa kaksi tukijalkaa pettää nyt yhtä aikaa: syntyvyysennuste on romahtanut kolmen vuoden takaisesta ja nettomaahanmuutto jää vähäisemmäksi kuin aiemmin luultiin.
Mitä sitten tulisi tehdä?
Sundin mukaan paineet työllisyysasteen nostoon kasvavat entisestään.
”Ihme on, ellei asia ole seuraavan hallituksen listalla hyvin korkealla. Paineet tuottavuuden kohottamiseen erityisesti sote-sektorilla ovat ilmeiset. Vaikeampi kysymys on: miten temppu tehdään. Työperäisen maahanmuuton edistämiseen on käytävä tiukasti kiinni.”
Suomalaisen eläkejärjestelmän perushuolto on tehty kymmenen vuoden välein, viimeksi 2017. Kymmentä vuotta ei nyt kannata odottaa, neuvoo Sund.
uutiskirje 
