Rakennusfirmat, metsäteollisuus ja Metsähallitus ja luonnonsuojelujärjestöt ovat käynnistämässä ekologisen kompensaation kokeiluja. Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto puolestaan tutkivat, kuinka päästä vaihtotasaamaan luonnon kuormittumista. Innostuksesta kertoo, että nyt syntyy ekologisia vaihtomalleja rahoittavia pankkeja.
Tieteellistä lähestymistapaa kompensaatioon edustaa Suomen akatemian rahoittama laaja BlueAdapt-hanke. Sen on määrä paaluttaa Suomen sitoutuminen YK:n tavoitteisiin pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen ja elinympäristöjen heikentyminen vuoteen 2020 mennessä.
BlueAdapt tuo ekologisen ravinnekompensaation mallin toteuttamistasolle Pohjois-Savossa. Hankkeessa tutkitaan mahdollisuutta kompensoida Finnpulpin alkavan sellutehtaan fosforipäästöjä Kallaveteen.
Erityisesti Finnpulpin tuleva puunhankinta herättää kysymyksiä.
Toimitusjohtaja Martti Fredrikson vahvistaa, että yhtiö on alustavasti kiinnostunut BlueAdapt-hankkeesta. Hänen mukaansa Suomen ympäristökeskukselta tullut idea on kuitenkin vielä melko alkuvaiheessa.
– Seuraamme hankkeen etenemistä. Lopullista päätöstä tehtaastakaan ei ole vielä tehty, Koivisto muotoilee.
Suomen ympäristökeskuksen, Syken johtava tutkija Olli Malve esitelmöi aiheesta Finnpulpin yleisötilaisuudessa lokakuussa Kuopiossa. Fosforipäästöjä on mahdollista kompensoida vähentämällä samalla alueella suhteessa maatalouden peltojen fosforipäästöjä vesistöön. Kompensaatiohyvitysmenettely on Suomessa täysin vapaaehtoista.
Karkaava
tavoite
Malveen mukaan teollisuus tarvitaan mukaan itseoikeutetusti jo kompensaatioissa tarvittavaan rahoitukseen. Ravinnekuormitusta aiheuttavaa fosforia vesistöön valuu vuodessa noin kilo peltohehtaarilta.
Syke ja Helsingin yliopisto tulevat ensi vuonna kentälle neuvottelemaan, millä ehdoilla Pohjois-Savossa maanviljelijä luopuisi peltoviljelystä, ja sen sijaan metsittää peltonsa.
Mallissa kaupat taas tekevät keskenään Finnpulp ja maanomistaja. Finnpulpille on varattu maksajan osa fosforikiintiökaupassa.
– Parhaillaan ravinnepäästökuormituspisteitä etsitään Kelloselän vesistöalueelta, ja tehdään tarvittavia vaihtolaskelmia, sanoo ekologisten kompensaatioiden tutkimuksesta Helsingin yliopistossa vastaava professori Markku Ollikainen.
Kuopion Kallaveden Kelloselän rantaan nousevan jättimäisen havusellutehtaan fosforipäästöjen uskotaan heikentävän jonkin verran Kallaveden kuntoa. Kuitenkin veden ravinnearvojen uskotaan pysyvän laatuluokitukseltaan hyvän puolella tai hyvän ja tyydyttävän raja-alueella.
Yhtiön päästökiintiöihin on haettu valituslupaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta. Tehdasta myös kannatetaan laajasti eritoten sen mittavien työllisyysvaikutusten vuoksi.
Vaasan hallinto-oikeuden vahvistamaa, ehdoiltaan tiukaksi luonnehdittua ympäristölupaa sävyttää velvoite maksaa vuosittaisia korvauksia maanomistajille ja vesialueiden omistajille. Ennen kuin KHO ratkaisee valitusasian, ei päätöstä tehtaan rakentamisesta ole luvassa. 1,4 miljardia euroa maksavan Finnpulpin sellutehtaan pitäisi olla käynnissä vuonna 2020.
Tehdasyhtiöstä 36,5 prosenttia omistava kiinalainen Hengan International on sijoittanut Finnpulpiin 15 miljoonaa euroa.
Puuta kestävän kehityksen rajoilla olevista metsistä?
Erityisesti Finnpulpin tuleva puunhankinta herättää kysymyksiä. Yhtiön omissa visualisoinneissa Itä-Suomesta säteeltään noin 150-kilometriseltä hankinta-alueelta otetaan puuta 6,7 miljoonaa mottia vuodessa.
Luonnonvarakeskuksen mukaan esimerkiksi Etelä-Savo ei kestä enää hakkuita lainkaan – jos metsien hiilinieluvaikutusta ei haluta syödä pois.
Haasteellisuus muodostuu aiotun hakkuumäärän suhteesta hiilinielun kokoon. Lokakuun yleisötilaisuudessa yhtiön johto maalasi metsän tuotannon aktivointia eri tavoin. Peltomaiden metsittäminen istuu ekologisen kompensaation malliin.
”Myös meillä lainsäädännön tulisi velvoittaa toimijat kompensaatioon.”
Tienrakennuksen
negaatiot hyvitykseen
Yhdessä käynnissä olevassa kompensaatiohankkeessa Metsähallitus ja NCC selvittivät pilottiprojektissa, voiko maarakennuksen haittavaikutukset hyvittää, koska teiden rakentaminen muuttaa luontoa ja heikentää luonnon monimuotoisuutta paikallisesti. Projekti oli kompensaation lähtölaukaus Suomessa ja ehkä laajemmin pohjoismaissa.
Monialayhtiö NCC pyrkii aktiivisesti vähentämään toimintansa negatiivista vaikutusta yhteiskuntaan ja ympäristöön.
NCC-konsernin kestävän kehityksen liiketoimintajohtaja Jukka Viitanen katsoo, että rakentajana NCC:llä on myös merkittävä vastuu ympäristöstä. Ekologisen hyvityksen hanke edistää kestävää kehitystä ja auttaa luonnon monimuotoisuuden ylläpitämisessä.
Vapaaehtoisesta ekologisessa kompensaatiossa tarkoituksena on kehittää Suomeen uudenlainen toimintakulttuuri. Mallissa kompensaatio on mekanismi, jolla luonnon monimuotoisuutta heikentävää toimintaa yhtäällä korvataan kunnostamalla elinympäristöjä toisaalla. Näin luonnon monimuotoisuus säilyy, ja siinä ei kokonaisuudessa tapahdu suurta heikennystä.
Ekologista kompensaatiota on luonnehdittu myös ”pilaaja maksaa” -periaatteeksi.
Kompensaatiossa maankäyttöhankkeita tekevät yritykset ja maanomistajat tekevät osansa monimuotoisuuden vähentämisen pysäyttämiseksi. Vapaaehtoisesta kompensaatiosta NCC:n arvioissa saattaisi hyvinkin seurata vikkelää toimintalupien käsittelyä, mistä puolestaan syntyy merkittäviä hyötyjä kiviainestoiminnalle.
Jyväskylän yliopiston professori Janne Kotiahon mielestä kompensaation kustannus voitaisiin hyvin sisällyttää esimerkiksi rakennuslupiin. Silloin menettely olisi kirjattuna rakennuslaissa. Tällainen on todellisuutta vasta joissakin rämeseutujensa suojelua ajavissa osavaltioissa Yhdysvalloissa.
– Myös meillä lainsäädännön tulisi velvoittaa toimijat kompensaatioon. Kaikkiin uusiin rakennushankkeisiin voitaisiin sisällyttää haittaveron tapainen kompensaatiomaksu, joka korvamerkittäisiin elinympäristöjen tilan edistämiseen, Kotiaho luonnostelee.
NCC hoitaa
valtion metsiä
Metsähallitus haluaa osaltaan pysäyttää luonnon monimuotoisuuden vähenemisen valtion omistamilla metsämailla etsien samalla uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Metsähallitus Kiinteistökehitys -ryhmän mukaan kompensaatiokohteiden tarjoaminen palvelee näitä kumpaakin tarkoitusta.
NCC:n ja Metsähallituksen kompensointihankkeessa hyödynnetään ympäristöministeriön Elite-hankkeen tutkimustuloksia.
Elitessä kehitettyä biodiversiteetin arvotusmallia viedään eteenpäin yhteistyössä Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen ja Suomen ympäristökeskuksen kanssa.
Viime vuonna käynnistyneestä NCC:n ja Metsähallituksen ekotasapainotusprojektista saatavia kokemuksia ja tietoa on tarkoitus hyödyntää paitsi lainsäädännön kehittämistyössä myös vapaaehtoisten kompensaatiotoimenpiteiden toimeenpanossa.
Koneen Säätiö
ennallistaa soita
Natura-alueella Stormossenin Kemiönsaaressa puolestaan on toteutettu soiden ennallistamistöitä. Koneen Säätiön ja Jyväskylän yliopiston mallissa kerrostalorakentamisesta luonnolle aiheutuneesta haitasta rakentajan tulee kompensoida aiheuttamansa ympäristöhaitat. Kompensoivia suojelu- tai ennallistamistoimia tehdään muussa ympäristössä rakentajan kustannuksella.
Järjestelmä, jota kutsutaan ekologiseksi kompensaatioksi, on haitan hyvittämistä.
Kotiahon mukaan kompensaatiosta voi tulla tarpeellinen lisä suojeluun, kunhan suojelujärjestelmään liittyvät ehdot suunnitellaan huolella.
Oma terminologia
hahmottuu
Luontohaittojen hyvitys tulee työkaluksi kokonaisheikentymättömyyden tavoitteeseen pyrittäessä.
Ekologinen kokonaisheikentymättömyys tarkoittaa sitä, että kaikki rakentamisen tai muun toiminnan aiheuttamat haitat hyvitetään kaikille lajeille ja elinympäristöille, kaikille, joita rasitus koskettaa.
Jos hyvitys säädetään lakiin Suomessa Yhdysvaltojen tapaan, lainsäätäjät määrittelevät, miten hyvitykset lasketaan, toteutetaan ja valvotaan.
Asiantuntijoiden mukaan lakiin tulisi määritellä myös se, miten ja millaiset ennallistettavat kohteet valitaan.
– Täysin samanlaisen kohteen hyvittäminen on mahdottomuus, Olli Malve muistuttaa.
Ennallistettavaksi sopiviksi luontotyypeiksi sopivat esimerkiksi ojituksella heikennetyt suot ja harjumetsien paahdeympäristöt mutta myös ravinnekuormitetut vesistöt.
Ekologisen kompensaation uranuurtajana pidetään Helsingin Vesi -yhtiötä, koska se kompensoi omia päästöjään Valko-Venäjän päästöillä Itämereen johtaviin jokiin. Ollikainen katsoo tämän kompensaation olleen suomalaisen vesilaitoksen kannalta taloudellisesti varsin mielekästä.
Pankkimalli mahdollistaa oman hiilijalanjäljen kompensoinnin
Uudenlaisen Suomen Habitaattipankin tarkoituksena on perustaa Suomeen kompensaatiomarkkinat. Habitaattipankki on ekologista kompensaatiota tutkiva ja kehittävä tutkimuskonsortio, jossa toimii Helsingin yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen lisäksi useita yliopistoja ja Metsähallitus.
Habitaattipankin tukemaa kompensaatiotutkimusta tehdään luonnontieteellisestä, taloustieteellisestä, yhteiskuntatieteellisestä ja lainopillisesta näkökulmasta.
Suomen luonnonsuojeluliiton ideoima, Koneen Säätiön rahoittama Hiilipörssi-hanke taas testaa yhden ekologisen kompensaatioalueen hiilikompensaation mallia mikrotasolla. Hiilipörssin ideana on tarjota yksityishenkilöille kanava, jonka kautta he voivat lahjoittaa rahaa soiden ennallistamiseen. Yksinkertaistettuna omaa hiilijalanjälkeään voi näin pienentää, kun suoalue alkaa ennallistamisen jälkeen niellä hiiltä päästämisen sijaan.
Luonnonsuojeluliiton mallissa noin viiden hehtaarin ennallistaminen maksaa Hiilipörssissä 4 000 euroa. Mutta omantunnon maadoittaminen käy näin mahdolliseksi: viiden hehtaarin suon ennallistaminen vastaa keskivertosuomalaisen koko eliniän hiilijalanjälkeä.
uutiskirje 
