Vaalikauden suurimman hankkeen, sote- ja maakuntauudistuksen, ratkaisun hetket lähenevät. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöluonnos on parhaillaan perustuslakivaliokunnan tutkittavana. Valmista on luvattu tammi/helmikuussa. Tänään torstaina valiokunta jatkoi aamusta alkaen asiantuntijoiden kuulemista.
Tällä viikolla ennestäänkin mutkaiselle sote-tielle tuli uusia kuoppia. KU kertaa, mistä nyt kiikastaa entisten ongelmien lisäksi.
1. Lohelan loikka.
Viikko alkoi eduskunnan entisen puhemiehen Maria Lohelan loikallasinisistä Harry Harkimon Liike Nyt -ryhmään. Loikkaa Lohela perusteli nimenomaan soten vastustamisella. Hänen mukaansa ihmisten tarpeet ovat jääneet kokoomuksen ajamien markkinavoimien edun ja keskustan ajaman maakuntauudistuksen jalkoihin.
Muuta merkitystä Lohelan loikkauksella ei ole. Hän on puhemieskautensa jälkeen käyttänyt eduskunnassa yhden vastauspuheenvuoron ja se on hänen ainoa valtiopäivätekonsa tällä kaudella. Loikkaus kuitenkin vei jälleen yhden äänen uudistusta ajavalta hallitukselta. Voimasuhteet ovat tällä tiedolla 100–99 soten puolesta.
2. Valtiosääntöoppineiden tyrmäys.
Vaikka perustuslakivaliokunta kuulee edelleen asiantuntijoita ja myös valtiosääntöoppineita, tuli osa heistä julkisuuteen tiistaina STT:n haastattelussa, joka julkaistiin useissa lehdissä.
Valtiosääntöoikeuden professorit Tuomas Ojanen Helsingin yliopistosta ja Juha Lavapuro Turun yliopistosta sanoivat, että ainakaan kaikkia kohtia ei ole pystytty korjaamaan sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnössä.
– Isoin ongelma on, että ehdotus näyttää johtavan siihen, että paljon palveluja tarvitsevien ihmisten asema vain heikkenee eli eriarvoistuminen oikeastaan vain lisääntyy, jos tuo ehdotus hyväksytään, sanoi Lavapuro.
He moittivat myös 18 maakunnan mallia, joka oli keskustan vaatimus syksyllä 2015, kun uudistuksesta tehtiin sulle-mulle -kompromissi sen ja kokoomuksen välillä. Kokoomus sai silloin sosiaali- ja terveyspalveluiden markkinamallin.
– Sama kuin merikapteeni valitsisi sellaisen väylän, jolla varmasti ajetaan karille. On korostettava, että kyse ei ole niinkään maakunnista sinänsä vaan ennen kaikkea maakuntien ihmisistä ja heidän oikeuksiensa toteutumisesta, totesi Ojanen.
3. Arviointineuvosto: säästöt epävarmoja.
Keskiviikkona oli vuorossa professoreista koostuvan talouspolitiikan arviointineuvoston vuosiraportti. Sen mukaan ”sote-uudistuksen tavoitteet ovat kunnianhimoisia, mutta uudistuksen vaikutukset ovat tutkimustiedon valossa epävarmoja. Edelleenkään ei ole olemassa uskottavia arvioita siitä, miten uudistus kasvattaa tuottavuutta niin että uudistuksen julkisten menojen säästöä koskeva tavoite voitaisiin saavuttaa palvelujen laadusta tai saatavuudesta tinkimättä”.
Neuvosto jatkoi, että uudistuksen toimeenpanon kannalta keskeisiä kysymyksiä on yhä ratkaisematta.
”Suoran valinnan palveluntuottajien korvausmallien laatimiseen vaadittava tietopohja on edelleen puutteellinen. Työterveyshuollon jääminen uudistuksen ulkopuolelle vaikeuttaa korvausperusteiden määrittämistä ja voi kasvattaa kustannuksia. Osa uudistuksen riskeistä voitaisiin välttää saattamalla palveluita valinnanvapauden piiriin suunniteltua asteittaisemmin”, se viestitti.
4. Yrityksille 50–80 miljoonaa tyhjästä?
Osana arviointineuvoston raporttia Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkisti oman selvityksensä , joka koskee sote-uudistuksen korvausmallia.
Sote-uudistuksessa sote-keskuksille on tulossa merkittävä rooli palveluiden tuottajina. Asiakas valitsee sote-keskuksen, ja raha seuraa asiakasta palveluntuottajalle. Maakunta maksaa sote-keskukselle jokaisesta asiakkaasta kuukausittain kiinteän rahasumman eli niin sanotun kapitaatiokorvauksen. Jotta korvaus olisi oikeudenmukainen, sen on vastattava asiakkaan palvelutarvetta.
THL:n mukaan nyt vaarana on yli- tai alikorvaaminen, vaikka sote-keskuksen kustakin asiakkaasta saaman korvauksen pitäisi vastata palveluiden käyttöä ja siitä aiheutuvia kuluja.
Yksi korvausmallin kehittämisen vaikeuksista liittyy THL:n mukaan työterveyshuoltoon. Toistaiseksi saatavilla ei ole tietoja siitä, kenellä on mahdollisuus käyttää työterveyshuollon palveluita ja mitä palveluita työnantaja korvaa.
”Ilmiselvänä riskinä on, että sote-keskuksille maksetaan korvaus myös niistä asiakkaista, jotka todellisuudessa käyttävät vain työterveyshuoltoa. Tutkimuksessa on arvioitu, että työterveyshuollon asiakkaista maksetaan sote-keskuksille koko maassa tarpeettomasti 50–80 miljoonaa euroa”, THL tiedotti keskiviikkona.
5. Kokoomukseltakin meni usko?
Sote-uudistus on siis tällä tiedolla yhden äänen varassa. Kokoomuksesta vastaan ovat ilmoittaneet äänestävänsä Elina Lepomäki ja Susanna Koski.
Kokoomukselle valinnanvapaus on ollut 3,5 vuoden ajan kultaakin kalliimpaa, mutta keskiviikkona puheenjohtaja Petteri Orpo kertoi Verkkouutisille, ettei kokoomus vaadi tässä sille tärkeimmässä asiassa ryhmäkuria.
– Meillä ei olla menossa ryhmäkuriin, mutta me tietenkin teemme sen eteen töitä, että jos ja kun esitys valmiiksi saadaan, se olisi kaikkien hyväksyttävissä, hän sanoi.
Linjaus on erikoinen, sillä syyskuussa kokoomus vaati kaikkia kansanedustajiaan äänestämään eduskunnassa ulkoministeri Timo Soinin luottamuksen puolesta, vaikka tämän aborttikannanotot herättivät ryhmän edustajissa tyrmistystä.
Ehkä Orpolla on jo parempaa tietoa siitä, että Lepomäen ja Kosken lisäksi muitakin kokoomuslaisia liittyy soten kaatajiin eikä se enää ole pelastettavissa. Ainakin helsinkiläisten kansanedustajien on erittäin vaikea olla eduskunnassa hyväksymässä sitä, mitä he ovat kokoomuksen riveissä vastustaneet Helsingissä.
uutiskirje 
