Kulttuuritoimittaja ja -filosofi, myös Kansan Uutisiin kirjoittava Juha Drufva (s. 1955) on elänyt monet vaalikeväät ja pysynyt hereillä väliajatkin.
35 vuoden uralla on syntynyt myös kirjoja, kuten Köyhät ansassa (2013) ja Suomenhevosen ilonpidon mahdollisuuksista Suomi-yhtiössä (2017). Niiden eetos on kriittisen vasemmistolainen: oikealle mennyttä maata yksityistetään niin rivakkaan tahtiin, ettei älymystö saati kansa ehdi aina edes reagoida kuin vasta jälkikäteen, jolloin sanotaan olevan liian myöhäistä.
Yksi Drufvan keskeisistä teemoista onkin ikiaikainen: näkymätön kontrolli. Yksilöiden ja yhteisöjen kaksinaamaisuus perustuu siihen, että meitä hallitaan kielellä – tiedämme ja hyväksymme sen.
Osa aforismeista osuu turhankin hyvin ja ajan-kohtaisuus on taattu.
Poliittinen keskustelu alkaa käsitteenmäärittelystä. Valinnanvapaus versus verorahojen rahtaaminen verovapaille saarille.
Keskustelu jatkuu päiväjärjestykseen saattamisella. Keskustellaanko luokkaeroista vai turvapaikanhakijoista?
Sitten sumutus etenee, ja lopulta huurua on niin, ettei kukaan näe eteensä.
Drufvan aforismikokoelma Viisauden pelko on herran alku pyrkii toimimaan jääraappana, jotta ajavaiset näkisivät edes jotakin. Lajille ominaisesti se tapahtuu paasilinnalais-krausilaisen metodin avulla eli näennäisen viattomilla kysymyksillä ja häijyillä huomioilla: ”Oikeisto haluaa sosialisoida yleisen mielipiteen. Se ei siedä yksityisomistuksesta eriäviä mielipiteitä.”
”Aforististen pelastusmeditaatioiden” kohteena ovat usein itsestäänselvyydet. Valta pukeutuu tosiasioihin, oppositiolla on vain mielipiteitä. Niinpä kokoelma alkaa näin: ”Kalliiksi on käynyt synnyinmaamme ja yhä kalliimmaksi käy, mutta iloitkaamme talkoohengessä, että edes jotkut hyötyvät tästä. Niin on tässä maassa asiat järjestetty, ettei voi kuvitella niiden olevan toisin.”
Laji on vaikea. Niinpä osa aforismeista ei leikittele latteuksilla vaan syytää niitä itse: ”Äänestäminen EU-vaaleissa kuin kirje Korvatunturille.”
Osa osuu kuitenkin turhankin hyvin, ja ajankohtaisuus on taattu: ”Hallituksen säästötalkoissa tehtiin ohitusleikkaus rikkaille.” Tai: ”Ei pääoman valta ole taloudessa vaan tajunnassa.” Nuo tiivistykset ovat sukua aiemmin mainitsemani Erno Paasilinnan nasauksiin, kuten ”Suomi on syvä uni” ja ”Jos haluat rauhaa, valmistaudu rauhaan”.
Usein Drufva haluaa kirjoittaa pidemmästi eikä välitä tiivistää modernistisella pieteetillä. Se on tutkijasielun tyylivalinta.
Tätä kirjoittaessani valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Martti Hetemäki teki maagisen eleen ja tuli julkisuuteen madonluvuilla ”merkittävistä uudistuksista monilla elämän alueilla, jos hyvinvointiyhteiskunta halutaan säilyttää”. Tämä tajuntatoimi tajuttiin taas ajoittaa vaalien alle.
”Arki on kaiken mitta ja mitta tekee kaiken arkista”, voisi Juha Drufva huomauttaa.Ehkä lisäisi vielä päälle:
”Ennen kuin kysyt, mikä on totuus, kysy, missä kohtaa valhe loppuu.”
Juha Drufva: Viisauden pelko on herran alku. Aforistisia pelastusmeditaatioita. Nordbooks 2018. 80 sivua.