Vasemmistolaisten kynnyskysymykset hallitukseen menolle: Ilmasto, verotus, köyhyys

Useimmat vasemmistoliiton ehdokkaat listaavat useita kynnyskysymyksiä, joiden tulee täyttyä, jotta puolue voi harkita menemistä mukaan seuraavaan hallitukseen.

Erilaiset köyhyyden ja eriarvoisuuden poistamisen keinot mainittiin kynnyskysymyksiksi 28 kertaa.

– Vasemmistoliitto ei voi olla mukana hallituksessa, jossa köyhien kyykytys jatkuu tai jossa suuria yrityksiä palkitaan työntekijöiden kustannuksella, sanoo Aino Akinyemi, Vaasa.

Tuloerojen kaventaminen tai verotuksen kehittäminen tuloeroja kaventavaan suuntaan mainittiin 26 kertaa, samoin ilmastonmuutoksen vastaiset toimet.

– Hallitusohjelman tulee olla tuloeroja kaventava ja heikommassa asemassa olevia tukeva, Rauno Pikkarainen, Kiuruvesi, korostaa.

Parempi sote, resursseja koulutukseen

Muita useammin mainittuja vaatimuksia ovat työelämän sääntöjen parantaminen mukaan lukien aktiivimallin ja kikyn purkamiset (21 mainintaa) sosiaali- ja terveysuudistuksen muuttaminen (19) ja koulutukseen panostaminen (16).

– Ilmastonmuutoksen vastaiset toimet kärkinä ja niillä yhteys myös uuteen työllisyyteen ja oikeudenmukaiseen yrittäjyyspolitiikkaan. Ei leikkureita, joilla ihmisten ja alueiden välistä eriarvoisuutta lisättäisiin, Merja Kyllönen, Kainuu, sanoo.

– Koulutukseen palautetaan resursseja, etenkin toisen asteen ammatilliseen koulutukseen, Elisa Lientola, Hämeen vaalipiiristä kirjoittaa.

– Hallituksen tulee kaventaa reilusti tuloeroja, torjua ilmastonmuutosta ja rakentaa sote julkiselle pohjalle. Lisäksi työelämälainsäädännössä työntekijän asema on laitettava ykkössijalle, Olli Kohonen, Oulu, kiteyttää.

Petra Malinin, Helsinki, mielestä hallitukseen voidaan mennä, jos sillä saadaan läpi oikeudenmukainen sote-uudistus, selviä parannuksia koulutuksen ja tieteen resursseihin, kunnianhimoinen ilmastopoliittinen ohjelma ja parannuksia perusturvaan.

– Sote-uudistuksen markkinaehtoisuus pois ja vahvistetaan julkista terveydenhuoltoa. Aktiivimallin poisto! Työttömien asioiden hoito pitää olla jatkossakin julkisen puolen hoidossa ei yksityisyrityksien hoidossa, Carina Läntinen, Oulu, korostaa.

– Sote-uudistus niin, että parannetaan sitä, mikä jo on, eikä sössitä kaikkea. Maakunnat, ei kiitos!, Nanna Tuovinen, Varsinais-Suomi, sanoo.

Julkisten palvelujen pelastamisen mainitsi 12 ehdokasta.

– Ei yksityistä julkispalveluiden tuotantoa olenkaan, Paul Abbey, Keski-Suomi, sanoo.

Ihmisarvo- ja tasa-arvokysymykset nosti esiin kahdeksan ehdokasta, samoin perustulon.

– On tiettyjä perusasioita, joista vasemmistoliitto ei mielestäni voi tinkiä. Näitä ovat muiden muassa yhdenvertaisuus ja heikompiosaisista huolta pitäminen. Mielestäni ei pidä lähteä hallitukseen, joka lainkaan jatkaisi nykyistä leikkauspolitiikkaa, esimerkiksi sillä ajatuksella, että voitaisiin estää pahimmat ylilyönnit, Jaana Wessman, Uusimaa, arvioi.

Muita mainittuja kynnyskysymyksiä oli kymmeniä. Ei Natolle oli viiden ehdokkaan vaatimus, luontoarvoihin ja ympäristöön panostaminen sekä sosiaaliturvauudistus samoin. Yhden tai kaksi mainintaa sai monta kymmentä asiaa. Niitä oli raideliikenteeseen tai tieverkostoon panostamisesta eläkeläisten ja opiskelijoiden aseman parantamiseen, rasisminvastaisuuteen ja aseriisuntaan.

– Hallitusohjelma ei saa sisältää Nato-yhteistyötä, vaatii Matti Semi, Savo-Karjala.

Ei kokoomukselle ja persuille

Hallituskokoonpanoon otti kantaa 20 henkilöä. Kahdeksan näki parhaaksi vaihtoehdoksi punavihreän eli SDP:n, vasemmistoliiton ja vihreiden hallituksen.

– Unelmani olisi punavihreä hallitus. Tärkeänä näen myös, ettei yksikään nykyisistä hallituspuolueista ole pääministeripuolueena. Emme myöskään voi hypätä niiden kelkkaan, jotka eivät halua puolustaa ihmisarvoa, Mari Ikonen, Lappi, muistuttaa.

11 henkilöä arvioi, ettei kokoomuksen kanssa, 12, eikä perussuomalaisten kanssa voi mennä hallitukseen.

– Tavoitteena on tietysti punavihreä hallitus, jota voidaan täydentää pienillä puolueilla. Riippuen keskustalaisten kokoonpanosta voi keskusta olla vaihtoehto myös hallituskumppanina, mutta suunnanmuutos Sipilän hallituksen poliittiseen sisältöön tulee olla huomattava, toteaa Henri Ramberg, Lappi.

– Näkisin, että kokoomuksen ja perussuomalaisten kanssa hallitusyhteistyö on mahdottomuus.

Joona Mielonen, Kymi, on samalla linjalla.

– Kokemuksesta tiedämme, että kokoomushallituksissa talouspolitiikan suuren linjan määrittää kokoomus, oli vasemmisto mukana tai ei. Sitä ei enää Suomi enää kestä, hän sanoo.

Hallitus oltava tavoitteena

Kuusi vastaajaa arvioi, että hallitukseen pitää aina pyrkiä.

– Hallitukseen menemisen pitää olla aina vaalien ykköstavoite. Nyt varsinkin kun saman hallituskauden aikana pitää aloittaa rohkeat toimet ilmastonmuutoksen hillitsemisen puolesta, sosiaaliturvamallin uudistaminen ja sosiaali- ja terveysuudistuksen saattaminen alkuperäisten tavoitteiden mukaisesti maaliin, Iikka Nikkinen, Pirkanmaa, sanoo.

– Jos Suomen seuraava hallitus on tekemässä näitä uudistuksia oikeudenmukaisella tavalla niin vasemmistoliitto voi mennä hallitukseen.

Kymmenen mainitsi, että riippuu hallitusohjelman kokonaisuudesta ja hallituksen kokoonpanosta, voiko vasemmistoliitto mennä hallitukseen.

– Puolue voi mennä hallitukseen, jos hallitusohjelma on tyystin päinvastainen kuin nykyisellä hallituksella, Sami Laaksonen Uudestakaupungista.

Kaikki puolueet joutuvat hallitusneuvotteluissa tinkimään.

Neljän mielestä kyselyn aikaan oli liian varhaista asettaa reunaehtoja tai niitä ei ole syytä ylipäätään asettaa.

– Eduskunta- ja hallitusneuvottelujen kokemuksella toivon, että etukäteen ei asetettaisi reunaehtoja muista hallituspuolueista tai asioista, koska se antaa vastustajille avaimet käteen. Hallitusneuvottelujen tulosta tulee arvioida kokonaisuutena, Anne Huotari, Oulu, sanoo.

– Jos ja kun haluamme muutoksen nykymenoon, meidän on oltava valmiita vastuuseen ja myös kompromisseihin, sillä ne ovat ihmisten kannalta parempi ratkaisu kuin nykyinen rangaistuspolitiikka. Tärkeämpää kuin taistelu reunaehdoista on käyttää energiaa hyvien ja konkreettisten hallitusohjelmatavoitteiden ja niiden perusteluiden tekemiseen.

Kyösti Suokkaan, Helsinki, mielestä ei ole vielä syytä asettaa reunaehtoja.

– Se antaa vain vasemmistoliiton hallitukseen menon vastustajille turhan mahdollisuuden taktikointiin. Hallitusneuvotteluissa sitten näkee, onko hallitukseen mahdollista mennä, mutta ilman muuta sinne pitää tosissaan pyrkiä, hän toteaa.

Kaikki joutuvat tinkimään

Hallitustyön vaatimasta kompromissintekokyvystä puhui kymmenkunta.

– Jos saadaan hallitusohjelmassa läpi kolme hyvää omaa vaatimusta, yhden huonon mukaan tulo ei saa hallitustyöskentelyä estää, Aimo Ruusunen, Kaakkois-Suomi, muistuttaa.

– Kaikki puolueet joutuvat hallitusneuvotteluissa tinkimään tavoitteistaan jonkin verran. Se, mikä on liikaa, on arvioitava kokonaisuuden valossa, Tuomas Nevanlinna, Helsinki toteaa.

– Kompromisseja joudutaan aina tekemään, mutta hallitusohjelmassa pitää olla meidän kannaltamme enemmän hyvää kuin huonoa. Hallitusohjelman tulee kaventaa eriarvoisuutta ja olla ilmastopoliittisesti kunnianhimoinen, Hanna Sarkkinen, Oulu, huomauttaa.

Anna Kontula, Pirkanmaa, sanoo kyllä hallitukselle, jos hallituksen linja edistää ainakin joitakin vasemmistoliiton ydintavoitteita eikä miltään osin vie vastakkaiseen suuntaan.

Kuusi vastaajaa muistutti siitä, että vasemmistoliitto on päättänyt järjestää asiasta tarvittaessa jäsenäänestyksen.

– Tärkein reunaehto vasemmistoliiton hallitukseen menemiselle on tietenkin jäsenistön antama mandaatti, sanoo Noora Tapio, Pirkanmaa.

Juttua on muutettu 1.4.2019 klo 12.31: Carina Läntisen vaalipiiri korjattu.