Viime kesän helteistä johtunutta kuolleisuutta tarkasteltiin 24 vuorokautta kestäneen ajanjakson aikana heinä-elokuussa, jolloin helteitä esiintyi koko Suomessa. Helle vaikutti etenkin yli 65-vuotiaisiin. Heidän päivittäinen kuolleisuus suureni hellejakson aikana keskimäärin 14 prosenttia tavanomaiseen verrattuna.
Vaikutukset olivat samaa suuruusluokkaa kuin heinä-elokuussa 2014 esiintyneen samankaltaisen, yli kolme viikkoa kestäneen hellejakson. Kesän 2014 helteistä arvioidaan aiheutuneen noin 330 ennenaikaista kuolemaa.
Alustavien rekisteritietojen perusteella viime kesän pitkittyneestä helleaallosta aiheutui noin 380 ennenaikaista kuolemaa. Tiedot käyvät ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntijoiden tekemästä selvityksestä.
Helteiden aiheuttamat terveyshaitat todennäköisesti lisääntyvät ilmastonmuutoksen ja väestön ikääntymisen seurauksena.
Hoitolaitoksissa kannattaa varautua helteisiin
Kuolleisuutta lisääviä riskitekijöitä ovat esimerkiksi sydän- ja verisuonisairaudet, hengityselinsairaudet, mielenterveyden- ja käyttäytymisen häiriöt sekä hermoston sairaudet.
– Helteiden terveyshaitat kohdistuvat erityisesti ikääntyneisiin ja pitkäaikaissairauksista kärsiviin, sanoo THL:n tutkija Virpi Kollanus.
Helteet ja niiden aiheuttamat terveyshaitat tulevat todennäköisesti lisääntymään ilmastonmuutoksen ja väestön ikääntymisen seurauksena.
– Helteiden aikana kuolleisuus lisääntyy sekä terveyden- ja sosiaalihuollon hoitolaitoksiin sijoittuvien että kotona asuvien ikääntyneiden keskuudessa. Helteisiin varautumista olisi hyvä parantaa erityisesti hoitolaitoksissa, joihin sijoittuu kuumuuden haittavaikutuksille herkkää väestöä, sanoo Kollanus.
Hän kehottaakin hoitolaitoksissa pohtimaan helteisiin liittyviä riskejä hyvissä ajoin ennen lämpimän kauden alkua.
– Jokaisessa laitoksessa kannattaisi laatia suunnitelma varautumistoimista sekä ohjeistus henkilöstölle. Ainakin osa tiloista tulisi pystyä tarvittaessa viilentämään, Kollanus toteaa.