KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Vamos – nuoren kanssa, nuorta kuunnellen

Vamoksen toimipiste Helsingin Sörnäisissä on monen nuoren tukipiste, jossa oma työntekijä auttaa eteenpäin kaikessa mahdollisessa.

Vamoksen toimipiste Helsingin Sörnäisissä on monen nuoren tukipiste, jossa oma työntekijä auttaa eteenpäin kaikessa mahdollisessa. Kuva: Jarno Mela

– Nuorta tuetaan kokonaisvaltaisesti, ja jokaisella on oma työntekijä.

Sirpa Koskinen
6.5.2019 7.15
ILMOITUS
ILMOITUS

Vamos

Helsingin diakonissa-laitoksen järjestämää toimintaa 16–29-vuotiaille nuorille, joita huolettaa arjessa pärjääminen, mielenterveys, asuminen, raha-asiat, pääsy kouluun tai työelämään.

Toimii Helsingissä, Espoossa, Lahdessa, Turussa, Kuopiossa, Oulussa, Rovaniemellä ja Vantaalla.

Näistä kahdesta asiasta syntyy palvelualuejohtaja Terhi Laineen mukaan Vamoksen työn vaikuttavuus.

– Emme siis valikoi sitä, minkä asian kanssa lähdemme työskentelemään, vaan kyse on nuoren elämän kokonaisuudesta, kokonaisvaltaisesta tuesta, Laine täsmentää.

Helsingin diakonissalaitoksen Vamos-toiminnassa autetaan nuoria kohti koulutusta ja työelämää. Vamoksessa on tarjolla nuorelle yksilövalmennusta ja toiminnallisia ryhmiä.

– Meidän tehtävä on tavoittaa niitä nuoria, jotka ovat kaikkein haavoittuvimmassa asemassa, Laine sanoo.

Vamos on selvittänyt työnsä vaikuttavuutta. Mukana olleista nuorista 87 prosenttia arvioi vuonna 2017, että heidän elämänsä muuttui parempaan suuntaan Vamos-toiminnassa.

Nuorista noin 50 prosenttia sai työ- tai opiskelupaikan.

– Toimintamallimme perustuu intensiiviseen ryhmä- ja yksilövalmennukseen ja siihen että kokoamme nuoren ympärille hänen tarvitsemansa palvelut. Sörnäisten toimitilassa nuori saa kontaktin sosiaalityöntekijään, Kelaan, TE-toimistoon ja psykiatrisiin palveluihin, Laine kertoo.

Vamoksen toimintamuodot ovat moninaiset. On etsivää nuorisotyötä, työpajatoimintaa, maahanmuuttajanuorille suunnattuja hankkeita ja Suomen romaneille suunnattuja hankkeita.

Yksi hanke on suunnattu pitkään kotona olleille ja kaiken sosiaaliturvan ulkopuolelle jääneille nuorille.

– Yksilövalmennuksen kautta nuori kiinnittyy pikkuhiljaa ryhmään. Ryhmä saattaa olla nuorelle pitkään aikaan ensimmäinen ryhmä, johon voi tulla omana itsenään ja omine vahvuuksineen.

Vamoksen toiminnan ydin on Laineen mukaan yhteiskunnallisen luottamuksen rakentaminen.

– Luottamus rakentuu kahden ihmisen välisessä vuorovaikutuksessa ja se vahvistuu siitä palvelujärjestelmään. Luottamuksen vahvistumisen kautta nuori saa enemmän julkisia palveluita. Niihin mennään valmentajan kanssa, koska se on siten turvallisempaa alussa.

Kuntapalvelut pirstaloituneet

Kunnissa, joiden tehtäviin nuorten syrjäytymisen estäminen kuuluu, Laine näkee suurena ongelmana palvelujärjestelmän pirstaloituneisuuden, sen että on erikseen mielenterveyspalvelut, päihdepalvelut ja sosiaalipalvelut.

Tosin esimerkiksi Helsingissä kaupunki, Vamos ja Kela tekevät yhteistyötä.

– Kela ja sosiaalityö jalkautuu Vamoksen toimipisteeseen Hämeentielle. Me integroimme palveluja nuoren ympärille, Laine kertoo.

Me integroimme palveluja nuoren ympärille.

Sote-palveluissa pullonkaulan muodostaa myös matalan kynnyksen palveluiden tuottaminen.

– Jos nuori ei mielenterveyspalveluissa mene saamalleen ajalle, hän tippuu helposti pois palvelusta. Meillä valmentajat on sinnikkäitä. Ryhmään pääsee, vaikkei viimeksi olisi ollutkaan eikä nuoria syyllistetä.

Vamos kertoo tavoittaneensa kymmenen toimintavuotensa 10 000 nuorta. Viime vuonna palveluiden piirissä oli noin 2 300 nuorta. Heistä noin tuhat oli pääkaupunkiseudulla.

Vamos työskentelee kahdeksalla paikkakunnalla. Työntekijöitä on kaikkiaan 80.

Espoon rahoitusmalli paras

Vamoksen toimintaa rahoittaa diakonissalaitoksen itsensä lisäksi moni taho ja rahoitusinstrumentteja on Laineen mukaan lukuisia. On hankerahoitusta, ESR-rahoitusta, muutama STEA-hanke (Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus) sekä kaupunkien ostamia toimintoja.

– Kaupunki on myös voinut kilpailuttaa toiminnan, jonka me voitimme Espoossa. Kuopiossa käytämme palveluseteliä, jolloin aikuissosiaalityö valitsee ne nuoret, jotka tulevat meille.

Laine lisää, että myös Kelan NUOTTI-valmennuksessa Vamos on palveluntuottajan asemassa. Kela ostaa yksilövalmennuksen Vamokselta niille nuorille, joille Kela on myöntänyt sosiaalista kuntoutusta.

Helsingissä Vamos-toiminnan rahoitus on Laineen mukaan todellinen tilkkutäkki. Hän toivookin siihen selkeyttä. Paras malli olisi hänen mielestään Espoon malli. Espoo on kilpailuttanut toiminnan ja nyt se ostaa toistaiseksi voimassa olevalla sopimuksella Vamokselta kuusi työntekijää.

– Meidän kannalta olisi parasta, jos kaupungit tekisivät vaikuttavuusperusteista kilpailutusta, jossa ostettaisiin sitä, että nuoret siirtyvät koulutukseen ja työhön ja sitten palvelun tuottajan pitää osoittaa vaikuttavuus, Laine sanoo.

Vamos

Helsingin diakonissa-laitoksen järjestämää toimintaa 16–29-vuotiaille nuorille, joita huolettaa arjessa pärjääminen, mielenterveys, asuminen, raha-asiat, pääsy kouluun tai työelämään.

Toimii Helsingissä, Espoossa, Lahdessa, Turussa, Kuopiossa, Oulussa, Rovaniemellä ja Vantaalla.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Viljelijät kitkevät rikkaruohoja vehnäpellolta Ghanassa, Accran lähistöllä.

Vehnän luonnonvaraiset lajikkeet voisivat kohentaa globaalin etelän ruokaturvaa

Miina Mäki.

Itämeren suojelu on kilpajuoksua ilmastonmuutosta vastaan – myös entinen kuormitus näkyy yhä

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

Uusimmat

Meriveden happamoituminen heikentää koralleja, mutta se vaikuttaa myös meitä lähempänä olevaan merten elämään.

Happamia, sanovat tutkijat merivesistä – nyt ollaan jo vaaravyöhykkeellä

Viljelijät kitkevät rikkaruohoja vehnäpellolta Ghanassa, Accran lähistöllä.

Vehnän luonnonvaraiset lajikkeet voisivat kohentaa globaalin etelän ruokaturvaa

Miina Mäki.

Itämeren suojelu on kilpajuoksua ilmastonmuutosta vastaan – myös entinen kuormitus näkyy yhä

Denise Rudberg avaa uuden sarjansa vahvasti.

Denise Rudbergin uuden trilogian avaus on kuin jatkoa yhteiskunnallisille komisario Beck -dekkareille

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Happamia, sanovat tutkijat merivesistä – nyt ollaan jo vaaravyöhykkeellä

 
02

Katainen teki 700 miljardin ja 15 vuoden mokan

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
05

Denise Rudbergin uuden trilogian avaus on kuin jatkoa yhteiskunnallisille komisario Beck -dekkareille

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Kaisu Tuokon Valhe ei ole dekkari, vaan suhdepuuroa

19.07.2025

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

15.07.2025

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

14.07.2025

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

13.07.2025

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

13.07.2025

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään