Vamos
Helsingin diakonissa-laitoksen järjestämää toimintaa 16–29-vuotiaille nuorille, joita huolettaa arjessa pärjääminen, mielenterveys, asuminen, raha-asiat, pääsy kouluun tai työelämään.
Toimii Helsingissä, Espoossa, Lahdessa, Turussa, Kuopiossa, Oulussa, Rovaniemellä ja Vantaalla.
Näistä kahdesta asiasta syntyy palvelualuejohtaja Terhi Laineen mukaan Vamoksen työn vaikuttavuus.
– Emme siis valikoi sitä, minkä asian kanssa lähdemme työskentelemään, vaan kyse on nuoren elämän kokonaisuudesta, kokonaisvaltaisesta tuesta, Laine täsmentää.
Helsingin diakonissalaitoksen Vamos-toiminnassa autetaan nuoria kohti koulutusta ja työelämää. Vamoksessa on tarjolla nuorelle yksilövalmennusta ja toiminnallisia ryhmiä.
– Meidän tehtävä on tavoittaa niitä nuoria, jotka ovat kaikkein haavoittuvimmassa asemassa, Laine sanoo.
Vamos on selvittänyt työnsä vaikuttavuutta. Mukana olleista nuorista 87 prosenttia arvioi vuonna 2017, että heidän elämänsä muuttui parempaan suuntaan Vamos-toiminnassa.
Nuorista noin 50 prosenttia sai työ- tai opiskelupaikan.
– Toimintamallimme perustuu intensiiviseen ryhmä- ja yksilövalmennukseen ja siihen että kokoamme nuoren ympärille hänen tarvitsemansa palvelut. Sörnäisten toimitilassa nuori saa kontaktin sosiaalityöntekijään, Kelaan, TE-toimistoon ja psykiatrisiin palveluihin, Laine kertoo.
Vamoksen toimintamuodot ovat moninaiset. On etsivää nuorisotyötä, työpajatoimintaa, maahanmuuttajanuorille suunnattuja hankkeita ja Suomen romaneille suunnattuja hankkeita.
Yksi hanke on suunnattu pitkään kotona olleille ja kaiken sosiaaliturvan ulkopuolelle jääneille nuorille.
– Yksilövalmennuksen kautta nuori kiinnittyy pikkuhiljaa ryhmään. Ryhmä saattaa olla nuorelle pitkään aikaan ensimmäinen ryhmä, johon voi tulla omana itsenään ja omine vahvuuksineen.
Vamoksen toiminnan ydin on Laineen mukaan yhteiskunnallisen luottamuksen rakentaminen.
– Luottamus rakentuu kahden ihmisen välisessä vuorovaikutuksessa ja se vahvistuu siitä palvelujärjestelmään. Luottamuksen vahvistumisen kautta nuori saa enemmän julkisia palveluita. Niihin mennään valmentajan kanssa, koska se on siten turvallisempaa alussa.
Kuntapalvelut pirstaloituneet
Kunnissa, joiden tehtäviin nuorten syrjäytymisen estäminen kuuluu, Laine näkee suurena ongelmana palvelujärjestelmän pirstaloituneisuuden, sen että on erikseen mielenterveyspalvelut, päihdepalvelut ja sosiaalipalvelut.
Tosin esimerkiksi Helsingissä kaupunki, Vamos ja Kela tekevät yhteistyötä.
– Kela ja sosiaalityö jalkautuu Vamoksen toimipisteeseen Hämeentielle. Me integroimme palveluja nuoren ympärille, Laine kertoo.
Me integroimme palveluja nuoren ympärille.
Sote-palveluissa pullonkaulan muodostaa myös matalan kynnyksen palveluiden tuottaminen.
– Jos nuori ei mielenterveyspalveluissa mene saamalleen ajalle, hän tippuu helposti pois palvelusta. Meillä valmentajat on sinnikkäitä. Ryhmään pääsee, vaikkei viimeksi olisi ollutkaan eikä nuoria syyllistetä.
Vamos kertoo tavoittaneensa kymmenen toimintavuotensa 10 000 nuorta. Viime vuonna palveluiden piirissä oli noin 2 300 nuorta. Heistä noin tuhat oli pääkaupunkiseudulla.
Vamos työskentelee kahdeksalla paikkakunnalla. Työntekijöitä on kaikkiaan 80.
Espoon rahoitusmalli paras
Vamoksen toimintaa rahoittaa diakonissalaitoksen itsensä lisäksi moni taho ja rahoitusinstrumentteja on Laineen mukaan lukuisia. On hankerahoitusta, ESR-rahoitusta, muutama STEA-hanke (Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus) sekä kaupunkien ostamia toimintoja.
– Kaupunki on myös voinut kilpailuttaa toiminnan, jonka me voitimme Espoossa. Kuopiossa käytämme palveluseteliä, jolloin aikuissosiaalityö valitsee ne nuoret, jotka tulevat meille.
Laine lisää, että myös Kelan NUOTTI-valmennuksessa Vamos on palveluntuottajan asemassa. Kela ostaa yksilövalmennuksen Vamokselta niille nuorille, joille Kela on myöntänyt sosiaalista kuntoutusta.
Helsingissä Vamos-toiminnan rahoitus on Laineen mukaan todellinen tilkkutäkki. Hän toivookin siihen selkeyttä. Paras malli olisi hänen mielestään Espoon malli. Espoo on kilpailuttanut toiminnan ja nyt se ostaa toistaiseksi voimassa olevalla sopimuksella Vamokselta kuusi työntekijää.
– Meidän kannalta olisi parasta, jos kaupungit tekisivät vaikuttavuusperusteista kilpailutusta, jossa ostettaisiin sitä, että nuoret siirtyvät koulutukseen ja työhön ja sitten palvelun tuottajan pitää osoittaa vaikuttavuus, Laine sanoo.
Vamos
Helsingin diakonissa-laitoksen järjestämää toimintaa 16–29-vuotiaille nuorille, joita huolettaa arjessa pärjääminen, mielenterveys, asuminen, raha-asiat, pääsy kouluun tai työelämään.
Toimii Helsingissä, Espoossa, Lahdessa, Turussa, Kuopiossa, Oulussa, Rovaniemellä ja Vantaalla.