Ruotsissa pahempi pula
Vuosittain Suomessa valmistuu ICT-alalta 2 400 ammattilaista, joista vajaa puolet on koodareita, ohjelmistosuunnittelijoita.
Työpaikka olisi heti tiedossa 7 000–9 000 koodarille. Vuoteen 2025 mennessä tarvetta on 25 000–40 000 koodarille.
Ruotsissa tarvitaan 70 000 uutta IT-osaajaa kolmen, neljän vuoden sisällä. Tanskassa on tarvetta 19 000 IT- ja elektroniikka-alan osaajalle vuoteen 2030 mennessä.
Tällä hetkellä Suomessa työskentelee 81 200 ohjelmistosuunnittelijaa IT-alalla, Tanskassa 88 000 ja Ruotsissa 166 000.
Lähteet: Almega, EVA, Barona, The State of European Tech
Pulaa koodareista eli ohjelmistosuunnittelijoista on tähän saakka pystytty osittain paikkaamaan ELY-keskusten täydennyskoulutuksella. Hakijamäärät ovat pudonneet puoleen.
Yhdeksi syyksi arvioidaan parantunutta työllisyystilannetta. Muutamankaan kuukauden kurssiin ei haluta sitoutua, jos heti on tarjolla huonomminkin palkattu työpaikka.
Tekniikan alan korkeakoulut ovat ryhtyneet yhteistyössä hakemaan mahdollisia osaajia alalle. Kaikille avoimessa haussa löytyi 7 000 kiinnostunutta, joista testin läpäisi 2 200 ihmistä. Toukokuussa on karsinnan viimeinen vaihe, jossa valitaan 100 opiskelijaa.
Myös kaupalliset toimijat kouluttavat uusia koodareita 12 viikon ilmaisella, täysipäiväisellä koulutuksella. Hakijalla pitää kuitenkin olla alan pohjaosaamista, ja koulutuksen aikana tehdystä harjoittelusta ei saa palkkaa.
Koordinaattori Minna-Maria Kivihalme Aalto-yliopistosta sanoo, että koodaripulaan on monia syitä. Alalla vaaditaan aiempaa syvempää osaamista mm. robotisaation takia.
Lisäksi kuva alasta on vääristynyt. Ennen kuin alalla pääsee mediassakin mainittuihin 10 000 euron kuukausiansioihin, ura pitää aloittaa 1 500–2 000 euron harjoittelijapalkoilla. Vastavalmistuneen kuukausiansio on alkuun 3 000–3 500 euroa. Nopeiden ratkaisujen sijaan koodarilta saatetaan vaatia pitkäjänteisyyttä ja sitkeyttä, sillä ratkaisut eivät löydy helposti.
Suomen koodaripula on Kivihalmeen mukaan monia muita maita pahempi, sillä meillä on suhteellisesti paljon teknologiaa ja tietoaloja, mm. peliteollisuutta.
Kivihalme huomauttaa, että alalla saattaa olla myös ikäsyrjintää. Toisinaan hakijalta saattaa puuttua juuri tietty pala osaamisesta. Tähän pitäisi löytyä hänen mukaansa ratkaisu täydennyskoulutuksesta.
Koodaripulaa pohdittiin tiistaina Helsingin Kauppakamarin Ennakointikamarissa.
Tanska houkuttaa Suomea paremmin
Suomeen haetaan ICT-alan osaajia mm. Etelä-Koreasta ja Filippiineiltä. Maamme saa alan osaajia Venäjältä, Turkista, Iranista, Vietnamista, Brasiliasta ja Espanjasta.
Suomi ei houkuta niinkään hyvien uramahdollisuuksien ja palkkojen takia, vaan elinympäristön ja turvallisuuden takia. Lasten koulutus ja kasvuympäristö painavat ratkaisussa, kertoo rekrytoija Eeva Martikainen Baronasta.
Kansainvälisillä rekrytointimessuilla Suomella on hyvä maine, mutta Tanskalla vielä parempi. Sen design, suunnittelu yleensä ja kansainvälisyys ovat hakijoiden suosiossa. Suomi on Martikaisen mukaan ”hyvä kakkonen”.
EU-maiden turha kilpailla keskenään
Vielä suurempi kilpailija osaajista on Kanada, joka imee ICT-alan osaajia koko Länsi-Euroopasta. Kanada tunnustaa kaikki alan tutkinnot ja auttaa maahanmuutossa ja maahan asettautumissa.
Martikaisen mukaan Euroopan unionin on turha kilpailla keskenään vähistä alan osaajistaan. Nyt Itä-Euroopasta siirrytään Tsekkiin, Itävaltaan ja Saksaan. Niinpä syntyvää vajetta paikataan hakemalla osaajia mm. Serbiasta.
– EU ei voi jakaa kakkua loputtomiin. Meidän pitää sallia alan osaajien tulo maista, joista ihmiset haluavat syystä tai toisesta lähteä.
Ruotsissa pahempi pula
Vuosittain Suomessa valmistuu ICT-alalta 2 400 ammattilaista, joista vajaa puolet on koodareita, ohjelmistosuunnittelijoita.
Työpaikka olisi heti tiedossa 7 000–9 000 koodarille. Vuoteen 2025 mennessä tarvetta on 25 000–40 000 koodarille.
Ruotsissa tarvitaan 70 000 uutta IT-osaajaa kolmen, neljän vuoden sisällä. Tanskassa on tarvetta 19 000 IT- ja elektroniikka-alan osaajalle vuoteen 2030 mennessä.
Tällä hetkellä Suomessa työskentelee 81 200 ohjelmistosuunnittelijaa IT-alalla, Tanskassa 88 000 ja Ruotsissa 166 000.
Lähteet: Almega, EVA, Barona, The State of European Tech