Miten planeetta saa nimensä, johtaja Päivi Harjunpää Helsingin observatoriosta?
– Kansainvälinen tähtitieteellinen unioni IAU nimeää taivaankappaleet. Esimerkiksi asteroidien löytäjät voivat ehdottaa löytämilleen kohteille nimiä, jotka IAU hyväksyy.
– IAU:n satavuotisjuhlan kunniaksi kaikki nimikilpailuun ilmoittautuneet maat saavat antaa nimen yhdelle eksoplaneetalle ja tähdelle, jota se kiertää.
– Suomi saa nimetä Kolmion tähdistön suunnassa sijaitsevan Auringon kaltaisen tähden HAT-P-38:n ja sitä kiertävän kaasuplaneetan HAT-P-38b:n. HAT-P-38 on tähden koodinimi, ja b tarkoittaa eksoplaneettaa.
– Nimiehdotuksia voi jättää 15.10. asti osoitteessa https://www.helsinki.fi/fi/helsingin-observatorio/kavijalle/eksoplaneetta-etsii-nimea
Mikä on eksoplaneetta?
– Se on meidän aurinkokuntamme ulkopuolinen planeetta, joka kiertää jotakin muuta tähteä kuin meidän Aurinkoamme. Sitä ekso-etuliite tarkoittaa.
Miten suomalaista nimeä odottava eksoplaneetta on löydetty?
– Planeetta on löydetty HAT-5- ja HAT-8-teleskoopeilla.
– Eksoplaneetat havaitaan tarkkailemalla tähden kirkkautta. Jos tähden kirkkaus eli valokäyrä vaihtelee, voidaan laskea, että sitä kiertää planeetta. Samoin voidaan määritellä planeetan massa ja kiertoaika.
– Niin sanotuissa spektrihavainnoissa nähdään, miten tähden valo pääsee planeetan ylempien kaasukerrosten läpi. Kuvamateriaalia planeetasta ei ole.
Mitä planeetasta tiedetään?
– Eksoplaneetoista tiedetään aika vähän ylipäätään. HAT-P-38b on 0,267 kertaa meidän Jupiter-planeettamme massan kokoinen planeetta. Se kiertää oman tähtensä 4,6 Maan päivässä. Sitä kutsutaan kuumaksi Jupiteriksi, sillä se on niin lähellä omaa tähteään.
– Tähtitieteessä on tyypillistä ilmoittaa eksoplaneetan massa verrattuna Jupiterin massaan.
– Jupiter on aurinkokuntamme suurin planeetta, sillä sen massa on noin 2,5 kertaa niin suuri kuin muiden planeettojen massat yhteensä. Jupiterin massa eli MJ on 1,899 kertaa 1027 kiloa eli 317,8 Maan massaa tai 0,0009545 Auringon massaa.
Kuinka monta taivaankappaletta suomalaiset ovat saaneet nimetä?
– Vuonna 2015 Suomi on ensimmäisen kerran saanut mahdollisuuden nimetä eksoplaneetan, mutta nimiehdotus ei menestynyt. Suurin osa taivaankappaleista on nimetty vain koodinimillä.
– Tähtitieteen professori Yrjö Väisälä (1981–1971) löysi tutkimusryhmänsä kanssa komeettoja ja 800 asteroidia.
– Väisälä nimesi asteroideja esimerkiksi Mikkeliksi, Inariksi ja Pieliseksi. Myös Ukko, Sampo ja Tuulikki -asteroidit ovat Väisälän löytämiä.
– Kattavaa tietoa kaikista suomalaisten nimeämistä taivaankappaleista ei ole.
uutiskirje 
