Norjalaisen biologin Anne Sverdrup-Thygesonin kirja Jos hyönteiset katoavat ei käsittele pelkästään nimensä mukaista uhkaa, vaan antaa tiiviin mutta monipuolisen kuvan kuusijalkaisista ötököistä.
Hyönteisillä on valtava merkitys luonnon tasapainolle, mutta ne vaikuttavat monilla yllättävilläkin tavoilla myös ihmisten maailmaan. Esimerkiksi Intiassa 3–4 miljoonaa ihmistä hankkii toimeentulonsa kasvattamalla lakkakilpikirvoja sellakan tuottamista varten.
Eniten ovat viime vuosina olleet esillä mehiläisten joukkokuolemat. Sverdrup-Thygeson kuitenkin muistuttaa, että yli 20 000 hyönteislajia osallistuu villikukkien ja viljelykasvien pölytykseen. Pölytys on tehokkainta, kun siihen osallistuu monia lajeja, ja hyönteispölytys vaikuttaa määrän lisäksi myös hyötykasvien laatuun.
Hyönteisten uhkien listalla Sverdrup-Thygeson asettaa ilmastonmuutoksen vasta kakkostilalle. Suurin uhka on elinympäristöjä muuttava maankäyttö. Kolmostilalla ovat torjunta-aineet ja geenimanipulointi, nelosena vieraslajit.
Sverdrup-Thygeson kertoo jutustelevalla tyylillään monia mielenkiintoisia ja hauskojakin yksityiskohtia. Tosin en muista edes lapsena pitäneeni siitä, että lukijaa puhutellaan suoraan sinutellen.
Anne Sverdrup-Thygeson: Jos hyönteiset katoavat… Harvinaistuvat, hyödylliset pikkuötökät, joita ilman emme tule toimeen. Suom. Katarina Luoma. Minerva 2019. 222 sivua.
uutiskirje 
