Verkko-ostaminen on kuluttajan ilmastovalinta

Kulutustrendi kasvattaa verkkokauppamarkkinoita. Verkossa ostaminen on helppoa, ja se innostaa hankkimaan tarpeetontakin tavaraa.

Verkkokaupassa tehdyistä ostotapahtumista 39 prosenttia tehtiin mobiilisti viime vuonna.

Kaupan liitto arvioi verkkokaupan kasvavan Suomessa runsaat 40 prosenttia seuraavien viiden vuoden aikana. Maailman suurimmat verkkokauppamarkkinat Kiinassa ja USA:ssa kasvavat samassa ajassa tätäkin enemmän: 50–70 prosenttia.

Eniten verkkotilaukset kasvavat elintarvikkeissa sekä sisustus- ja muissa kodin käyttötavaroissa. Suomessa kasvua näille tuoteryhmille ennustetaan 10–11 prosenttia vuositasolla.

– Verkkokauppa, erityisesti mobiiliostaminen, voi lisätä kulutusta, koska se tekee kaupankäynnin nopeaksi ja vaivattomaksi, vahvistaa vastuullisen liiketoiminnan konsultti Pasi Rinne Gaia Groupista.

Jatkuvasti lisääntyvä verkko-ostaminen on ympäristölle suuri uhka. Iso osa kuluttajista on huolissaan ympäristön kuormituksesta ja siitä, miten ostokset vaikuttavat globaaliin ilmasto-ongelmaan. Esimerkiksi kasvava kiinnostus elintarvikkeiden terveelliseen ja ympäristöystävälliseen ruokaan näkyy lähiruokamarkkinoiden kasvussa.

– Ostopäätös on samalla myös ilmastovalinta. Kuluttajat ovat enenevässä määrin valveutuneempia ympäristöasioissa, mikä on jo alkanut näkyä myös verkko-ostamisessa, huomauttaa Rinne.

Onko kuljetus suurempi
ympäristöhaitta kuin tuotteet?

Kestävällä tavaroiden kuljetustavalla hiilipäästöjä voidaan saada pienemmiksi ja säästää ympäristön kuormitusta. Ympäristötietoinen kuluttaja osaa jo edellyttää ostoksilleen vastuullista kuljetustapaa.

Monet verkkokauppojen käyttämät kuljetusyritykset myös vastaavat kuluttajien vaatimukseen. Kuljetuspalvelujen ympäristövaikutuksista voi lukea ja vertailla muun muassa tavarantoimittajien verkkosivuilta. Moni kuljetusalan yritys on valmis myös kompensoimaan aiheuttamiaan päästöjä.

Verkko-ostamisen kokonaisvaikutusta ympäristöön ei ole kuitenkaan yksinkertaista arvioida. Ympäristön kannalta merkittäviä ovat tuotteen valmistuksen ja kuljetusmatkan pituuden lisäksi muutkin seikat, kuten se, kuinka tavara kuljetetaan ja millaiseen materiaaliin se pakataan.

Esimerkiksi vertailtaessa kotimaisten ja muualta Euroopasta tuotujen tomaattien ympäristövaikutusta pitää huomioida se, kuinka tomaattia tuotetaan Suomessa eli millä tavoin energiaa käytetään viljelyssä.

– Ei ole yksiselitteistä, onko kotimaassa kasvatettu tomaatti loppujen lopuksi kestävämpää ja tehokkaampaa verrattuna vaikkapa Espanjasta tuotaviin tomaatteihin, sanoo Rinne.

Hän tutkii muun muassa vaihtoehtoisia tapoja tuottaa ja kuljettaa elintarvikkeita sekä muita kulutustuotteita.

Ympäristövaikutukset
vahvasti tuotekohtaisia

Tuotteita vertailtaessa on syytä olla varovainen, sillä ympäristövaikutukset ovat vahvasti tuotekohtaisia. On tuotteita, joiden valmistuksesta tai kuluttamisesta aiheutuva ympäristöhaitta on suurempi kuin kuljetuksesta syntyvä ja päinvastoin.

– Jos mietitään esimerkiksi verkkokaupasta tilatun t-paidan ilmastovaikutusta, kuljetuksen osuus siitä on vain noin kymmenen prosentin luokkaa, sanoo Rinne.

Tosin kokonaisuutena sekin on paljon, sillä verkkokaupan kasvu lisää kuljetusten ja myös palautusten määrää. Merkittävää on tietysti tuotteen koko elinkaari.

– Esimerkiksi T-paidan kohdalla pitää miettiä, kuinka kauan sitä voi käyttää ja mitä sille tapahtuu sen jälkeen, kun sitä ei enää käytetä eli voidaanko se kierrättää. Lisäksi tekstiilien kohdalla on tärkeää huomioida, voidaanko tuote pestä ympäristöä säästävällä tavalla, huomauttaa Rinne.

Uusia alustoja luodaan
käytetylle tavaralle

Melko vähän tehdään kokonaisvaltaisia arvioita, joissa on huomioitu tuotteen ympäristö-, ilmasto- ja terveysvaikutukset. Jos lisäksi selvitetään tuotteiden sosiaalinen vaikutus, aletaan Rinteen mukaan päästä hyvin mielenkiintoisiin laskelmiin.

– Positiivista on se, että verkkokauppa on voinut luoda uudenlaisia alustoja myös käytetyn tavaran ja tekstiilijätteen markkinoille, hän sanoo.

Helsingin yliopiston ja SYKEn tekemä vuonna 2017 julkaistu tutkimus osoittaa, että tekstiilijätteen kuljettamisesta uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen aiheutuvat ympäristövaikutukset jäävät pienemmiksi kuin kierrätyksestä syntyvät myönteiset vaikutukset.

Suurin osa, lähes 80 prosenttia, tekstiilijätteestä kuitenkin edelleen poltetaan yhdyskuntajätteen mukana jätevoimaloissa ja vain muutama prosentti päätyy kierrätykseen.