Aktiivimallin leikkuri poistuu 1.1.2020 alkaen, hallitus päätti budjettiriihessä, joka valmistui tiistaina.
Sosiaalista oikeudenmukaisuutta hallitus sanoo vahvistavansa muun muassa parantamalla perheiden asemaa, perusturvaa ja pienimpiä eläkkeitä. Pieni- ja keskituloisten verotusta kevennetään 200 miljoonalla eurolla ensi vuonna. Budjettiesitys kaventaa tuloeroja, hallitus tiedotti illalla.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson sanoi tiedotustilaisuudessa, että on ollut ilo olla mukana prosessissa, joka toteuttaa puolueen tavoitteet eriarvoisuuden vähentämiseksi sekä koulutuksen ja osaamisen lisäämiseksi.
Pienten etuuksien varassa elävät ihmiset saavat nyt kauan odotetun tasokorotuksen, kun perusturva kasvaa 20 eurolla kuussa. Kansaneläkkeen täyttä määrää korotetaan 31 eurolla ja takuueläkettä 50 eurolla kuukaudessa. #budjettiriihi
— Li Andersson (@liandersson) September 17, 2019
Pienimpiä eläkkeitä korotetaan tuntuvasti. Takuueläkkeeseen tulee 50 € ja kansaneläkkeeseen 31 € korotus. Korotuksen saavat ne, joiden arjessa lisäraha tuntuu kaikista voimakkaimmin. Leikkauslinja on jatkunut liian kauan ja nyt on aika vahvistaa perusturvaa. #budjettiriihi
— Aino-Kaisa Pekonen (@akpekonen) September 17, 2019
– Vasemmistoliitolle erityisen tärkeä asia on se, että hallitus jo ensimmäisessä talousarviossaan parantaa kaikkein pienituloisimpien suomalaisten asemaa. Suomessa yli 200 000 ihmistä elää peruspäivärahan tai työmarkkinatuen varassa, silti korotuksia on tehty viimeksi vuonna 2012. Suomessa on myös yli puoli miljoonaa kansaneläkeläistä. Korotusta kansaneläkkeisiin on tehty viimeksi vuonna 2008. Pienten etuuksien varassa elävät ihmiset saavat nyt kauan odotetun tasokorotuksen, kun perusturva kasvaa 20 eurolla kuussa. Kansaneläkkeen täyttä määrää korotetaan 31,65 eurolla ja takuueläkettä 50 eurolla kuukaudessa, Andersson totesi riihen jälkeen.
Koulutusleikkausten aika ohi
Riihen alla eniten kiisteltiin korkeakoulujen rahoituksesta. Valtiovarainministeriön esityksestä poiketen korkeakoulujen perusrahoitusta korotetaan 60 miljoonalla eurolla jo ensi vuonna.
Koulutusleikkausten aika on nyt ohi - me panostamme tuntuvasti kaikille yhtäläisiin koulutusmahdollisuuksiin ja koulutuksen laatuun!
Saimme pitkien neuvottelujen päätteeksi turvattua suuret panostukset koulutukseen ja varhaiskasvatukseen.#budjettiriihi
— Li Andersson (@liandersson) September 17, 2019
‒ Hallitus on sitoutunut suomalaisten osaamis- ja koulutustason nostoon. Se on paras keino nostaa työllisyyttä kestävästi, tiede ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen sanoi.
Päivähoito-oikeus palaa
Subjektiivinen päivähoito-oikeus palautetaan ensi vuoden elokuusta alkaen.
– Me lupasimme, ettemme lepää ennen kuin subjektiivinen päivähoito-oikeus on palautettu, Li Andersson totesi.
– Hyvinvointivaltion ajatukseen ei yksinkertaisesti sovi, että vanhempien työ tai työttömyys vaikuttaisi lapsen oikeuteen oppia ikäistensä seurassa. Tänään varmistui, että jokaisen lapsen oikeus kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen palautuu 1.8.2020 alkaen. Samalla ryhmäkokoja pienennetään niin, että yli kolmevuotiaiden ryhmissä on jatkossa yksi kasvattaja seitsemää lasta kohden.
Osana tulevaisuusinvestointeja hallitus aloittaa suuret varhaiskasvatuksen ja peruskoulun laatua sekä tasa-arvoa parantavat hankkeet, joihin käytetään 125 ja 180 miljoonaa euroa.
– Koulu joka kykenee tasaamaan perhetaustasta juontuvia eroja oppimistuloksissa on hyvinvointivaltion perusta. Tasa-arvoinen koulutus ei synny itsestään, vaan se täytyy tehdä. Me investoimme nyt voimakkaasti suomalaisen tasa-arvoisen peruskoulun ja varhaiskasvatuksen tulevaisuuteen, totesi Andersson.
Työllisyyspaketti ja lisää luonnonsuojeluun
Työllisyyspaketilla uudistetaan palveluita entistä yksilöllisemmiksi ja niillä pyritään lyhentämään työttömyysjaksoja, tukemaan työnhakijan ja työnantajan kohtaamista sekä lisäämään osaavan työvoiman saantia yrityksiin. Lisäksi vähennetään työ- ja koulutusperäiseen maahanmuuttoon liittyvää byrokratiaa ja nopeutetaan ulkomaisen työvoiman rekrytointia.
Luonnonsuojelun määrärahoja nostetaan ensi vuonna 100 miljoonalla eurolla, josta osa on pysyviä ja osa kertaluonteisia menoja. Tavoitteena on pysäyttää luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen vuoteen 2030 mennessä. Ilmastonmuutoksen torjumiseksi luvassa on panostuksia vähäpäästöiseen liikenteeseen, asumisen ja energiantuotannon päästöjen vähentämiseen ja kiertotalouteen sekä veromuutoksia.
Budjettiesityksen loppusumma on 57,6 miljardia euroa ja se on 2 miljardia alijäämäinen.
Tulevaisuusinvestointeihin kohdennetaan tässä vaiheessa yhteensä noin 1,37 miljardin euron rahoitus. Nyt päätetyistä tulevaisuusinvestoinneista noin 750 miljoonaa euroa ajoittuu vuodelle 2020. Kertaluonteiset investointimenot rahoitetaan pääosin valtion omaisuustuloilla, joista päätetään myöhemmin.