STTK:n mukaan sen työn henkistä ja fyysistä kuormittavuutta selvittäneen kyselyn perusteella on syytä olla huolissaan erityisesti työn henkisestä kuormittavuudesta ja sen vaikutuksista työkykyyn, työn tuottavuuteen, sairauspoissaoloihin ja työurien kestoon.
– Väestön ikääntyessä ja huoltosuhteen heiketessä on välttämätöntä panostaa työelämän laatuun niin, että työkyky säilyy ja työurat pitenevät. Keskeistä tavoitteen toteutumisen kannalta on työn kuormituksen oikea mitoitus, johtaja Katarina Murto korostaa.
STTK julkaisi kyselynsä tulokset maanantaiaamuna. Vastanneista lähes puolet (48 %) kokee työnsä henkisesti melko tai erittäin kuormittavaksi. Iän tai sukupuolen välillä ei ole merkittäviä eroja, mutta alakohtaisia eroja on: kuormittuneimpia ovat sosiaali- ja terveysalalla ja koulutusalalla työskentelevät.
– Työ on sitä kuormittavampaa, mitä suuremmassa organisaatiossa työskentelee. Sektoreittain kuormittavin on kunta-ala, Murto tiivistää.
Nuoria kuormittaa määräaikaisuus
Henkiseen kuormittavuuteen vaikuttavat eniten työtehtävien liiallinen määrä, kiire, huono johtaminen ja esimiestyö. Muita tekijöitä ovat esimerkiksi huoli toimeentulosta, jatkuvat keskeytykset ja henkilöstöresurssien puute.
Murto kertoo, että työn murros ja teknologinen kehitys kuormittavat erityisesti yli 51-vuotiaita, työsuhteen määräaikaisuus alle 35-vuotiaita.
Alakohtaisesti esimerkiksi kaupan alalla kuormittaa työpaikan taloudellinen tila, kuljetusalalla puutteelliset työolosuhteet. Toimihenkilö- ja esimies- tai johtotehtävissä olevia kuormittavat työtehtävien liiallinen määrä ja jatkuvat keskeytykset.
– Henkistä kuormittavuutta voitaisiin vastaajien mielestä vähentää lisäämällä henkilöstöresursseja, vähentämällä kiirettä ja parantamalla johtamista.
Lyhyt ja pitkä tähtäin
Työkyvyttömyyseläkkeiden määrän kasvu ja erityisesti nuorten lisääntyvät mielenterveysongelmat ovat STTK:n mukaan vahva viesti siitä, että työelämän laatuun ja parempiin työolosuhteisiin on panostettava.
– Lyhytnäköiset keinot työpaikan kilpailukyvyn ja tuottavuuden parantamiseksi esimerkiksi minimoimalla henkilöstöresurssit voivat johtaa pidemmällä aikavälillä täysin päinvastaiseen suuntaan eli kustannusten nousuun sairauspoissaolojen määrän lisääntyessä, Murto toteaa.
– Työhyvinvointiin, työkyvyn ylläpitämiseen ja työkyvyttömyyden ennaltaehkäisemiseen, johtamiseen ja esimiestyöhön on panostettava jokaisella työpaikalla. Työolot on luotava turvallisiksi ja työntekijöiden hyvinvointia edistettävä monipuolisesti.
28 prosenttia vastaajista kokee työnsä fyysisesti melko tai erittäin kuormittavaksi. Merkittäviä eroja iän, organisaation koon tai sukupuolen välillä ei ole. Toimialoista kuormittavinta on rakennus- ja kuljetusaloilla.
Fyysiseen kuormittavuuteen vaikuttavat erityisesti työasennot, istumatyö ja lämpötila. Muita tekijöitä ovat esimerkiksi taukojen puute, melu ja seisomatyö. Vastaajien mielestä fyysistä kuormittavuutta voisi vähentää parantamalla työergonomiaa ja ylläpitämällä fyysistä kuntoa työajalla. Lisäksi tulisi hyödyntää apuvälineitä, perehdyttää ja lisätä taukoja.
uutiskirje 
