Eduskunnassa jatkuvassa ja aika ajoin kuumana käyvässä budjetin lähetekeskustelussa yhdeksi pääasiaksi on noussut hallituksen lupaama hoitajamitoitus vanhusten laitoshoitoon.
Kokoomus pilkkaa ja ivaa hallituksessa syntynyttä linjausta, jonka mukaan 0,7:n henkilöstömitoitus tulee voimaan siirtymäkauden jälkeen huhtikuussa 2023 – juuri seuraavien eduskuntavaalien kynnyksellä. Kokoomuksen mukaan vanhukset on petetty ja mitoituksen toteuttaminen jää seuraavalle hallitukselle, koska nykyisellä ei ole sille rahoitusta.
– Minulle riittää ja kokoomukselle riittää, että te, pääministeri Rinne, myönnätte, että te sumutitte suomalaisia, lupasitte ylisuuria ettekä pysty sitä toteuttamaan, pauhasi kokoomuksen pääsyyttäjän roolin asiassa ottanut Timo Heinonen yhdessä monista asiaa koskevista puheenvuoroistaan.
Hallitus perustelee siirtymäaikaa sillä, että mitoituksen vaatimia 4 400 uutta hoitajaa ei heti ole saatavissa. Pääministeri Antti Rinne on sanonut eduskunnassa, että rahat mitoitukseen kyllä tulevat. Vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki muistutti, että se on Rinteen hallitus, joka syksyn 2022 budjettiriihessä varaa rahoituksen keväällä 2023 voimaan tulevaan hoitajamitoitukseen.
Kokoomus jopa heikentämässä suositusta
Kokoomuksen kritiikiltä vie pohjan kaksi faktaa.
Fakta 1: Suomessa olisi jo laissa säädetty hoitajamitoitus, jos kokoomus ei olisi vastustanut sitä kahdeksan vuoden ajan kahdessa edellisessä hallituksessa.
Fakta 2: Viime vaalikaudella kokoomus yritti alentaa hoitajamitoituksesta annettua suositustakin.
Jyrki Kataisen (kok.) hallituksessa peruspalveluministerinä hoitajamitoitusta ajanut Maria Guzenina (sd.) tulistui täysistunnossa ja syytti kokoomusta hurskastelusta sekä kehotti heitä pyytämään anteeksi vanhuksilta ja heidän omaisiltaan.
– Jos toissa vaalikaudella tämä asia olisi hoidettu niin kuin sosiaalidemokraatit esittivät silloin, 0,7 kirjattuna lakiin, me eläisimme tällä hetkellä aivan toisenlaisessa Suomessa, sellaisessa, jossa ei olisi hoitajapulaa, koska hoitohenkilöstön työympäristö olisi inhimillinen, sellaisessa Suomessa, jossa vanhukset eivät joutuisi olemaan siellä hoitolaitoksissa vailla riittävää hoitoa ja hoivaa, sellaisessa Suomessa, jossa myös kotihoito toimisi.
Yritetty vuodesta 2012
Ja todellakin. Hoitajamitoitusta on yritetty saada lakiin vuodesta 2012, ja nyt se on tulossa.
Ensimmäinen näytös oli vuoden 2012 budjettiriihi. Peruspalveluministeri Maria Guzenina toi hallituksen käsiteltäväksi vanhuspalvelulain henkilöstömitoituksen, joka olisi 0,7 eli seitsemää hoitajaa kymmentä hoidettavaa kohti. Tämä olisi maksanut kuusi miljoonaa euroa.
Kataisen johtama kokoomus vastusti tiukasti hoitajamitoituksen kirjaamista lakiin. Niinpä budjettiriihessä päädyttiin laihaan kompromissiin: kiista vanhuspalvelulain mitoituksesta siirrettiin pari vuotta eteenpäin.
Mitoitus päätettiin kirjata asetukseen vuonna 2015, jos yksikin hoitolaitos jättää noudattamatta suositusta, joka oli 0,5 eli viisi hoitajaa kymmentä potilasta kohti laitoshoidossa.
0,5 oli yhtä tyhjän kanssa. Se oli jo silloisen vähimmäissuosituksen taso, joka ylittyi monissa laitoksissa. Keskimääräinen hoitajamitoitus oli 0,63 – 0,67. Joka kymmenes ympärivuorokautista hoitoa antava yksikkö, yhteensä 220, kuitenkin alitti vähimmäistason.
Vanhukset säästötalkoiden kohteena
Lokakuussa 2015 valtaa piti jo Juha Sipilän hallitus, jossa keskustan lisäksi olivat kokoomus ja perussuomalaiset. Sen säästötalkoiden kohteena olivat myös hoitoa tarvitsevat vanhukset. Vanhustenhoidon minimihenkilöstömitoitus esitettiin alennettavaksi 0,5:stä 0,4:ään.
Hallituspuolueiden vastaavat sosiaali- ja terveysvaliokunnassa onnistuivat estämään suosituksen alentamisen, mutta jättivät kertomatta, että mitoitukseen alettiin laskea myös alalle kouluttamattomat työntekijät. Hallitus mahdollisti näin nykyistä pienemmän koulutetun hoitohenkilöstön määrän vanhustenhoidossa.
Vuonna 2017 hallitus antoi uuden laatusuosituksen, joka vähensi hoivahenkilöstön määrä ympärivuorokautisessa hoidossa. Henkilöstömitoitukseen alettiin laskea entistä joustavammin perustein huolenpitoon osallistuvaa henkilöstöä niin, että mukaan laskettiin myös muut kuin alalle koulutetut työntekijät.
”Harvinaisen epäuskottavaa politikointia”
Keskiviikkona peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) muistutti erityisesti kokoomukselle, että esimerkiksi terveyskeskusten vuodeosastopaikkojen pitkäaikaishoidolle oli määritelty aikaisemmin taso 0,6–0,7 hoitotyöntekijää asiakasta kohden. Tämä jätettiin pois vuoden 2017 suosituspohjasta.
– Yyksi syy oli se, että tällä laatusuosituksen uudelleen tekemisellä heikennettiin silloisia vanhuspalveluita. Hoiva-avustajat otettiin nykylainsäädäntöön mukaan. Heitä on jo paljon liikkeellä. Ja tosiasiassa silloin tämä työ kohdistui myöskin tukipalveluihin, jotka miellettiin osaksi sitä hoitolinjaa eli välitöntä työtä.
– Nyt jatkossa välitöntä työtä tulevat tekemään vain ne henkilöt, jotka oikeasti ovat välittömässä asiakastyössä. Nyt on tulossa hoitajamitoitus, todellinen hoitajamitoitus, Kiuru selvensi tämän ja edellisen hallituksen linjaeroa.
Jussi Saramo (vas.) sanoi tällä hallituksella olevan eri viesti kuin edellisellä, jossa istuivat kokoomus ja perussuomalaiset.
– Tähän aikaan neljä vuotta sitten te olitte heikentämässä jopa nykyistä hoitajamitoitusta. Nyt hoitajia tullaan palkkaamaan lisää. Se tapahtuu niin pian kuin mahdollista. On selvää, että ensi vuonna niitä hoitajia ei sinne voida saada, mutta sitä mukaa nyt kuin tämä hallituskausi etenee ja viimeistään 2023 sitten onneksi ne hoitajat saadaan ja hallitus siihen antaa rahatkin.
– Kyllä oppositiopuolueiden politikointi täällä on harvinaisen epäuskottavaa, kun heidän omat tekonsa muistetaan.
uutiskirje 
