Suhtaudun yleensä hiukan nuivasti hyvinvoinnin mittaamiseen rahassa. Jokainen on varmasti törmännyt keskusteluihin, joissa ollaan huolissaan vaikkapa siitä, kuinka paljon yksi syrjäytetty nuori maksaa yhteiskunnalle tai paljonko jonkin tietyn sairauden hoitaminen väestötasolla kustantaa. Ihmisen hyvinvoinnin tulisi olla arvokasta itsessään, eikä ihmisen arvoa tulisi mitata maksetuissa veroissa tai kulutetuissa palveluissa. Sama koskee harrastuksia: jos jokin asia, vaikka jalkapallon pelaaminen tai katseleminen, tuottaa ihmiselle mielihyvää, sen arvo tulisi tunnustaa taloudellisista vaikutuksista huolimatta.
Yllämainitusta syystä olin varsin skeptinen kuultuani Palloliiton osallistuneen 12 maan tutkimukseen, jossa tarkasteltiin jalkapallon tuottamia hyötyjä väestötasolla euromääräisesti. Kyse on siis niin kutsutusta UEFA SROI -mallinnuksesta, jossa laskettiin ”jalkapalloon sijoitetun pääoman sosiaalista tuottoa harrastajien osalta”. Selvitys pohjaa laajaan ja monipuoliseen tutkimustietoon ja mahdollistaa myös kansainvälisen vertailun. Paperin mukaan suomalaisen futiksen vaikuttavuus on 770 miljoonaa euroa, mikä koostuu vaikutuksista muun muassa terveyteen, työllisyyteen, syrjäytymisen ehkäisyyn ja rikollisuuden vähenemiseen. Erityisesti terveyshyödyt vaikuttavat kiistattomilta.
Pelaaminen, seuratoiminta ja kannattajayhteisöön kuuluminen tuovat monelle merkitystä elämään.
Uutisointi tutkimuksesta on keskittynyt pääasiassa toistelemaan numeroita, mikä ei tietenkään yllätä – näinhän yhteiskunnallinen keskustelu nykyään toimii. Selvityksestä saa kuitenkin hiukan syventymällä irti paljon muutakin ja yksittäisiä lukuja tärkeämpää. Se tulee osoittaneeksi varsin vastaansanomattomasti, miten monelle eri yhteiskunnan sektorille urheilu tuottaa hyötyä. Harva tulee pohtineeksi esimerkiksi sitä, miten liikuntapaikkojen rakentaminen ja korjaaminen tuovat työtä ja siten verotuloja. Futis myös itsessään työllistää tuhansia ihmisiä ympäri Suomen muun muassa seuratoiminnassa ja valmentajina.
Jalkapallon positiiviset vaikutukset fyysiseen terveyteen on helppo ymmärtää, mutta selvityksestä käy myös ilmi, miten se edistää psyykkistä hyvinvointia. Pelaaminen, seuratoiminta ja kannattajayhteisöön kuuluminen tuovat monelle merkitystä elämään, sosiaalisia kontakteja ja rutiineja. Englantilaisen Norwich City FC:n fani Anna kirjoitti muutama viikko sitten seuran kannattajien Along Come Norwich -sivulla, miten seuratoiminnassa mukana oleminen on tarjonnut hänelle pakopaikan mielenterveysongelmista. ”Kun ottelupäivä tulee, menen Carrow Roadille, ja yhtäkkiä unohdan kaiken”, hän kirjoittaa. ”90 minuutin ajan minulla on 27 000 ystävää.”
Selvityksen tärkein anti onkin siitä muistuttamisessa, että jalkapallo on paljon muutakin kuin vain sen huippu-urheiluksi laskettava osuus – ja sen muun merkitys on valtava. Jalkapallon historiankirjoitus tuntee lukuisia ryysyistä rikkauksiin -henkisiä selviytymistarinoita, joissa lahjakas nuori on hankalista lähtökohdista noussut lajin korkeimmalle huipulle.
Olisi kuitenkin tärkeää kuunnella myös tarinoita ruohonjuuritasolta: onnistumisen kokemuksia puulaakiotteluissa, ystävyyssuhteiden solmimisia kannattajakatsomoissa, voimaantumisia seuratoiminnassa, arjen huolten unohtamisia, yhteisiä kokemuksia ja jaettuja elämyksiä.
Viikon vakiorivissä on Valioliigaa ja Championshipiä. Kohteessa 5 mainioon loppusyksyn vireeseen äitynyt Leicester saa kotonaan vastaansa hankaluuksissa olevan Arsenalin. Kotijoukkue on onnistunut napsimaan jo useamman makoisan voiton putkeen, siinä missä perinteikkään vierailijasuurseuran peli tuntuu olevan enemmän tai vähemmän sekaisin. ”Tykkimiesten” materiaali riittäisi taistelemaan liigan kärkisijoista, mutta kun pelitapa ei tunnu olevan selvä edes valmentaja Unai Emerylle, näyttävät tilastot punapaitojen osalta karuilta. Helppo ykkönen.
Vakioveikkauksen peliaika päättyy lauantaina 9.11. kello 16.58. Kansan Uutiset suosittaa 64 merkin järjestelmää: 1 (X), 1 (X), 2, 1, 1, 1, 1 (2), 2 (X), 1 (X), 1, 1, 1 (X), 1.
VIIKON VÄITE: Kansan Uutisten Vakion SM-kisakimppa porskuttaa kahden viikon jälkeen noin 860 kimpan joukossa sijalla 140. Kisa käynnistyi osaltamme hiukan yskien, mutta mikäli vanhat merkit paikkansa pitävät, tahti paranee loppua kohti.
lehti 