Eduskunta keskustelee tiistaina julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020–2023 eli hallituskauden loppuun. Hallitus lisää pysyviä julkisen talouden menoja 1,4 miljardia euroa vuoden 2023 tasolla verrattuna kevään 2019 tekniseen julkisen talouden suunnitelmaan. Panostuksia kohdennetaan muun muassa sosiaaliturvaan ja sosiaali- ja terveyspalveluihin, varhaiskasvatukseen, koulutukseen ja tutkimukseen sekä ympäristönsuojeluun ja ilmastopoliittisiin toimiin.
Vasemmistoliiton ryhmäpuheen pitänyt Pia Lohikoski sanoi nykyisen hallituksen kääntäneen Suomen suunnan.
– Investoimme lastemme tulevaisuuteen leikkausten sijaan.
Hallitusohjelman talouspolitiikan päämääränä on hyvinvoinnin lisääminen. Tällä tarkoitetaan ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää talouskasvua, korkeaa työllisyyttä ja kestävää julkista taloutta.
Hallituksen finanssipolitiikka on julkisen talouden suunnittelukaudella 2020—2023 hieman elvyttävää. Lohikosken mukaan se on perusteltua kasvun hidastumisen ja kansainvälisen toimintaympäristön epävarmuuden vuoksi.
Keskeistä on parantaa talouden kasvuedellytyksiä vauhdittamalla osaamista ja innovaatioita luovia investointeja, kuten panostamalla tutkimus- ja tuotekehitykseen, osaamiseen sekä nuorten koulutusasteen nostamiseen.
Tarpeellisina Lohikoski piti myös investointeja liikenneverkon ja asumisen kehittämiseen sekä hiilineutraaliuteen liittyvien tavoitteiden saavuttamiseen.
Mikä on vastuutonta?
Oikeisto-opposition perussuomalaisten ja kokoomuksen mielestä hallituksen talouspolitiikka on vastuutonta.
Lohikoski vastasi arvosteluun, että jää epäselväksi, mitkä hallituksen tekemistä panostuksista ovat niin vastuuttomia.
– Ovatko panostukset varhaiskasvatukseen vastuuttomia? Onko vastuutonta korottaa köyhimpien eläkkeensaajien toimeentuloa 50 eurolla kuukaudessa?
– Vasemmistoliiton mielestä on vastuutonta kuvitella, että leikkauslistoilla luotaisiin kestävä pohja Suomen talouskasvulle ja julkiselle taloudelle.
Opposition linja löytyy sen vaihtoehtobudjeteista.
– Kokoomus ottaisi nyt käyttöönsä kepin sijaan suorastaan pampun. Oikeisto-opposition käänteisellä Robin Hood -politiikalla haluttaisiin leikata hyvinvoinnista ja käyttää rahat hyvätuloisten veronalennuksiin, Lohikoski vertaili.
Satsauksia Suomen hyvinvointiin
Nykyinen hallitus investoi leikkausten sijaan osaamiseen ja koulutukseen. Nämä ovat tärkeitä panostuksia Suomen työllisyyden ja hyvinvoinnin kasvattamiseksi, Lohikoski iloitsi.
Hän sanoi teknologisen kehityksen ja automaation muuttavan taloutta ja työmarkkinoita kovaa vauhtia. Teknologisen murroksen vaikutusta esimerkiksi työpaikkojen määrään on vaikea arvioida, mutta osaamisvaatimukset kasvavat.
Samaan aikaan joka ikäluokasta noin 15 prosenttia nuorista jää vaille toisen asteen tutkintoa ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus on viimeisen 10 vuoden aikana ollut laskussa.
– Siksi hallituksen panostukset kaikkien yhtäläisiin koulutusmahdollisuuksiin ja koulutuksen laatuun ovat tärkeitä satsauksia Suomen hyvinvoinnin ja tasa-arvon eteen.
– Oppivelvollisuuden käyttöön ottaminen lähes sata vuotta sitten oli tämän maan historian suurimpia tasa-arvotekoja. Nyt on aika tuoda oppivelvollisuus 2020-luvulle ja laajentaa se jatkumaan toiselle asteelle 18 ikävuoteen asti.
– Samalla toisen asteen opinnoista tehdään kokonaan maksuttomia ja esimerkiksi ammatillinen koulutus saa jo ensi vuonna 100 miljoonaa uusien opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen, Lohikoski kertasi hallituksen tekoja.
Hän esitti, että tulevina vuosina otetaan käyttöön sukupuolitietoinen budjetointi, jossa huomio kohdistuu talousarvioon, talouspolitiikkaan, monivuotisiin kehyksiin ja julkisen talouden ohjaukseen.
– Koska hallituksen tavoitteena on parantaa tasa-arvoa yhteiskunnassa ja nostaa Suomi tasa-arvon kärkimaaksi, sopii sukupuolitietoinen budjetointi varmasti täydentämään tulevina vuosina laajaa talousarvioprosessia.