Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin virkakausi on vasta puolivälissä, mutta valmistelut toisen kauden saavuttamiseksi vuonna 2020 ovat jo täydessä vauhdissa. Tässä vaiheessa Trumpin kampanjahenkilöstön huomio on ennen kaikkea hänen oman republikaanisen puolueensa sisällä.
Viime vuosikymmenien aikana ei oman puolueen sisältä tuleva haastaja ole kertaakaan saanut vietyä kummankaan pääpuolueen ehdokkuutta istuvalta presidentiltä, eikä sen uskota olevan nytkään mahdollista. Mutta Trumpin väki ei aio antaa soraäänien heikentää isäntänsä kampanjaa.
Vaikka trumpilaiset ovat saaneet valta-aseman puoluevaltuustoa vastaavassa republikaanien kansallisessa komiteassa, ei koko puolue ole vielä heidän kontrollissaan.
Yhden kauden presidentit varoittavina esimerkkeinä.
Kamppailu osavaltioissa
Viime viikkojen aikana Trumpin kampanjaväki on keskittynyt osavaltio- ja paikallistasolle. Erityisen tärkeitä ovat ne osavaltiot, joissa esivaalit tai vaalikokoukset järjestetään ensimmäisten joukossa, koska ne näyttävät suuntaa tapahtumien kehittymiselle.
Ensimmäisenä valitaan puoluekokousedustajat Iowan osavaltion vaalikokouksissa ensi vuoden helmikuun 3. päivänä. Reilua viikkoa myöhemmin, 11. helmikuuta, ovat vuorossa ensimmäiset esivaalit, jotka pidetään New Hampshiressa.
Iowassa muutettiin jo runsas vuosi sitten vaalikokousten sääntöjä niin, että prosessi pysyy paremmin osavaltion puoluejohdon hallinnassa.
Iowan republikaaneja johtaa tiukka Trumpin kannattaja. Osavaltiorepublikaanien keskuskomitea on asettanut nimitysvaliokunnan ehdokasasettelua varten.
Myös New Hampshiren republikaaneja johtaa nyt trumpilainen, kun edellinen, Trumpia vastustanut puheenjohtaja luopui vuoden 2016 vaalien jälkeen.
Massachusettsissa trumpilainen ehdokas löi tammikuussa osavaltion republikaanisen kuvernöörin kannattaman ehdokkaan osavaltion puoluejohtajan vaalissa.
Lobbauksen aika
Trumpin esikunnassa on kolmihenkinen työryhmä, joka koordinoi osavaltiotason työtä vuoden 2020 presidentinvaaleja silmällä pitäen. Se lobbaa ja kerää sitoumuksia Trumpin tukemiseksi.
Useiden osavaltioiden republikaanipuolueet ovat lähiviikkoina valitsemassa puheenjohtajiaan. Työryhmä ulottaa toimintansa myös piirikuntatasolle nostaakseen trumpilaisia puolueen vastuutehtäviin ja löytääkseen sopivia tarjokkaita puoluekokousedustajiksi.
Republikaanien presidenttiehdokkaan nimittävät lopullisesti 2 472 puoluekokousedustajaa 18. heinäkuuta 2020 Pohjois-Carolinan Charlottessa pidettävässä puoluekokouksessa.
Ainakin Etelä-Carolinassa ja Kansasissa on republikaanien keskuudessa puhuttu, ettei esivaaleja tai vaalikokouksia pidettäisi lainkaan, vaan lähdettäisiin suoraan Trumpin taakse.
Puolueen sääntöjen muuttaminen
Kun vuonna 2012 republikaanien presidenttiehdokkaana ollut Mitt Romney aloitti tammikuussa Utahin senaattorina, trumpilaiset ryhtyivät puuhaamaan puolueen sääntöjen muuttamista niin, ettei Romney tai joku muu Trumpin vastustaja voisi kovin helposti päästä Trumpin vastaehdokkaaksi.
Nykysääntöjen mukaan istuvan presidentin vastaehdokas voi melko helposti viedä presidenttiehdokkuuden äänestykseen puoluekokouksessa. Riittää, että häntä kannattaa enemmistö vähintään viiden osavaltion puoluekokousvaltuutetuista. Tätä trumpilaiset haluaisivat vaikeuttaa.
Republikaanien kansallinen komitea ilmaisi tammikuussa ”yhtenäisen tukensa” Trumpin ”tehokkaalle presidenttiydelle”.
Varoittavat esimerkit
Trumpilaisten pyrkimyksenä on nitistää mahdolliset haastajat aikaisessa vaiheessa. He pitävät varoittavina esimerkkeinä yhden kauden presidenteiksi jääneitä George H.W. Bushia (1989–1993) ja Jimmy Carteria (1977–1981) Molemmat kyllä selvisivät puolueidensa presidenttiehdokkaiksi (Bush republikaanien ja Carter demokraattien) toiselle kaudelle, mutta repivän sisäisen taistelun arvioitiin heikentäneen heitä kilpailevan puolueen ehdokasta vastaan.
Republikaanien puoluekokouksessa kesällä 1992 puoluejohto päästi puolueyhtenäisyyden nimissä George H.W. Bushin pääkilpailijan Pat Buchananin pitämään avauspäivän avainpuheen. Buchanan käytti tilaisuuden haastamalla totaalisesti Bushin linjan.
Nyt Trumpin kampanjaväki aikoo kontrolloida koko prosessia alusta lähtien niin, ettei enää puoluekokouksessa tapahdu yllätyksiä.