STTK pitää erittäin myönteisenä yhteistoimintalain uudistamisen kirjaamista hallitusohjelmaan. Ohjelmassa todetaan, että ”yhteistoimintaa koskeva lainsäädäntö uudistetaan rakenteellisesti ja sisällöllisesti työnantajan ja henkilöstön välisen luottamuksen parantamiseksi”.
Johtaja Katariina Murto STTK:sta pitää hallitusohjelman lähtökohtaa tärkeänä, sillä nykyinen yt-laki ei toimi.
– Se ei kannusta eikä velvoita jatkuvaan vuoropuheluun, mitkä ovat toimivan yhteistoiminnan edellytyksiä. Nykylaki on käytännössä painottunut irtisanomistilanteisiin, mikä on rapauttanut muun työpaikan toiminnan kehittämisen sekä henkilöstön kehittämisen merkityksen ja toimivuuden.
Kollektiivinen irtisanominen on Suomessa erittäin helppoa.
Nykylaki jaettava kahteen osaan
Nykylaki tulisi Murron mielestä jakaa kahteen osaan: vähentämismenettelyistä tulisi säätää omassa laissaan ja työpaikan toiminnan sekä henkilöstön kehittämisestä omassaan.
– Siten voidaan varmistaa, että yt-lain uudistaminen ei jää torsoksi ja että nykylain irtisanomisleima ei ohjaa yhteistoimintaa jatkossakin, Murto korostaa.
Paikallisen sopimisen lisääntyminen käytännössä edellyttää myös yt-lain sisällöllistä uudistamista kokonaisvaltaisesti niin, että työtekijöiden tiedonsaanti ja vaikutusmahdollisuudet työpaikan toiminnan, henkilöstön kehittämisen ja muutostilanteiden osalta aidosti paranevat.
Tiedonsaantia vahvistettava
– Paikallisen sopimisen eteneminen työ- ja virkaehtosopimusten kautta vaatii yhteistoimintalain riittävän rohkeaa uudistamista, jotta työntekijöiden asema ja erityisesti tiedonsaanti sekä vaikutusmahdollisuudet vahvistuvat.
Kaikki asiaan vaikuttavat tiedot tulisi Murron mukaan antaa henkilöstön edustajille automaattisesti.
– Etenkin taloudelliset tiedot tulisi käydä ymmärrettävästi läpi yhdessä henkilöstön kanssa ennen neuvottelujen aloittamista. Henkilöstön edustajille tulisi myös taata muun muassa oikeus saada nykyistä yksilöidymmät palkkatiedot. Teknologian kehitys tulisi ottaa vahvemmin huomioon säännöllisessä yhteistoiminnassa, Murto esittää.
Muutostilanteiden ja vähentämisneuvottelujen osalta työntekijöiden asemaa ja vaikutusmahdollisuuksia on parannettava. Tämä on työntekijöiden oikeusturvan ja myös työllisyyden kannalta tärkeää.
– Kollektiivinen irtisanominen on Suomessa erittäin helppoa. Työnantajan tulisi tuotannollisissa ja taloudellisissa irtisanomistilanteissa nykyistä täsmällisemmin selvittää ja perustella irtisanomisen vaihtoehdot, miten työ on vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi sekä täsmällisemmät kriteerit sille, miten irtisanottavat valitaan. Työnantajan tulisi myös ennen vähentämisneuvottelujen päättymistä yksilöidysti perustella, jos se ei hyväksy henkilöstön edustajan esittämiä vaihtoehtoisia ratkaisuja työvoiman vähentämiselle.
uutiskirje 
