Hallituspuolueiden kansanedustajat kokoontuvat maanantaina 3.2. ilmastokokoukseen. Tarkoitus on käsitellä keinoja, joilla Suomen uusista, kansainvälistä huomiota herättäneistä ilmastotavoitteista tehdään totta.
Suomen ilmastopaneelin mukaan 55 prosenttia tarvittavista päästövähennyksistä on vailla toimenpiteitä. Kuilu tavoitteiden ja toimenpiteiden välillä on iso, ja metsien hiilinielun pieneneminen kasvattaa sitä entisestään.
Suomalaiset ympäristö-, kehitys- ja ihmisoikeusjärjestöt luovat hallitukselle painetta vaatimalla lopettamaan fossiilisten polttoaineiden tuet ja turpeen käyttö. Tällä hetkellä hallituksen ilmastotavoitteiden ja -toimien välillä on syvä kuilu, todetaan kannanotossa, jossa ovat mukana muun muassa WWF, Luonnonsuojeluliitto ja Greenpeace.
– Odotamme kokoukselta vahvaa viestiä siitä, että siirtymä fossiilivapaaseen hyvinvointiyhteiskuntaan lähtee välittömästi liikkeelle. Hallituksella pitää olla rohkeutta tehdä päätöksiä myös vaikeista asioista. Esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden tukien ja turpeen energiakäytön lopettamisesta on keskusteltu vuosikausia. Nyt on toiminnan aika, painottaa WWF Suomen ilmastoasiantuntija Mia Rahunen.
Haitallisia tukia karsittava nopeammin
Järjestöjen mielestä hallitusohjelmaan kirjattu energiaverouudistus sisältöineen on hyvä lähtökohta, mutta haitallisten tukien karsimisessa on edettävä nopeammin ja riittävässä mittakaavassa.
– Hallituksen on selkeytettävä, miten ilmastolle haitalliset tuet tämän hallituksen päätöksillä poistuvat ja saadaan liikkeelle miljardiluokan siirtymä ongelmien ylläpidosta ratkaisujen vauhdittamiseen, toteaa Greenpeacen ilmastovastaava Kaisa Kosonen.
Järjestöjen mukaan erityisesti kotimaisen fossiilisen polttoaineen turpeen käyttö ja verotuki uhkaavat hallituksen ilmastopolitiikan uskottavuutta. Turpeen osuus energiantuotannossa on verrattain pieni, mutta se aiheuttaa mittavat päästöt sekä poltossa että turpeen nostossa.
Myös hallituspuolueiden nuorisojärjestöt ovat vedonneet hallitukseen turpeen energiakäytön lopettamiseksi 2020-luvun aikana.
– Turpeen polton lopettamiselle tarvitaan aikataulu ja ohjauskeinot, jotta hallitus voisi ottaa ison harppauksen kohti riittäviä päästövähennyksiä. Epävarmuus turvealalla jatkuu niin kauan kuin hallitus välttelee muutosta. Olisi reilua sopia rohkeasti keinot, joilla turpeesta luovutaan ja taataan muutosturva niille, joiden elinkeino on turpeessa kiinni, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Hanna Aho.
Turpeen kaivaminen on järjestöjen mukaan haitallista käyttötarkoituksesta riippumatta. Turpeen energiakäytöstä luopumisen lisäksi on tärkeää, ettei uusia turpeennostoalueita enää avata, turvemaita ennallistetaan ja turvemaiden raivaaminen pelloiksi lopetetaan.