Monipuolisen Antti Heikkisen romaani Maaseudun tulevaisuus jättää hämmentyneen olon. Miksi kirjoittaa vuonna 2019 romaani, joka on muunnelma Heikki Turusen Kivenpyörittäjän kylästä vuodelta 1976?
Turusen kolmas romaani ilmestyi aikana, jolloin suuri muutto maaseudulta oli tuoreessa muistissa ja edelleen todellisuuttakin. Yhtä vuorokautta Jerusalemin kylässä kuvaavassa romaanissa jylläävät intohimo ja pettymykset turusmaisella huumorilla höystettynä. Kylähäissä heitetään hyvästit yhdelle aikakaudelle ja elämänmuodolle.
Heikkinen tekee kaikin puolin selväksi, että hänen romaanissaan kuljetaan Turusen jäljille. Kylän nimi on Nasaret ja yhden päivän romaani huipentuu nuorisoseurantalolla pidettäviin Kirkastusjuhliin.
”Kirjailijana pelkkä köyhän miehen Turunen”, sanoo yksi romaanihenkilö kirjailija Jussi Taskisesta – siis Antti Heikkisestä.
Itseironia tuntuu tässä tapauksessa perustellulta, sillä oikein mitään perustetta tälle romaanille ei tunnu löytyvän. Vauhtia ja käänteitä riittää, mutta henkilögalleriakin on kliseinen: kylän viimeinen kommunisti, dementikkovaimoaan hoitava sotaveteraani, kyläyhteisön rasittava puuhanainen. Nykyaikaa edustaa lähinnä kaapista ulos tuleva homo.
Heikkinen on julkaissut romaanin vuodessa, näytellyt kesäteatterissa ja kirjoittanut myös Kalle Päätalo -aiheisen tietokirjan. Tuolla työtahdilla tulee väkisinkin välitöitä. Maaseudun tulevaisuus on sellainen.
uutiskirje 
