Hallitus kertoi maanantaina koronakriisistä jatkuvien poikkeustoimien jatkuvan kuukaudella eteenpäin aiemmin ilmoitetusta toukokuun puoliväliin asti. Myös koulut ja oppilaitokset pysyvät pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta kiinni ja etäopetus jatkuu.
Mitä tapahtuu 13.5. jälkeen?
On mahdollista, että koululaiset ja opiskelijat eivät enää tänä keväänä palaa luokkahuoneisiin ja luentosaleihin, opetusministeri Li Andersson sanoi maanantai-illan tiedotustilaisuudessa.
Hän painotti, että opetusta ei keskeytetä näillä toimilla. Opetus jatkuu.
– Haluamme myös näissä poikkeuksellisissa olosuhteissa turvata jokaisen lapsen, nuoren ja opiskelijan oikeuden oppia.
Toinen tärkeä periaate Anderssonin mukaan on se, että kenenkään valmistuminen ei saa vaarantua poikkeustilanteen vuoksi. Siirtyminen seuraavalle koulutusasteelle tai työelämään halutaan turvata kevään aikana. Ministeriö selvittää, miten tarvittavat näytöt, kokeet ja päättöarviointi hoidetaan siltä varalta, että normaaliin opetukseen ei enää tänä keväänä palata.
Andersson kertoi, että kehotusta siirtyä etäopetukseen on noudatettu hyvin. Kunnista kerättyjen tuoreiden tietojen mukaan esiopetuksessa paikalla on ollut 22 prosenttia lapsista ja perusopetuksen lähiopetukseen on osallistunut 7 prosenttia siihen oikeutetuista 1.–3. luokan lapsista.
Tuen tarve ei ole kadonnut
– Tämä osoittaa hienosti, miten suurella osalla vanhemmista on ollut mahdollisuus järjestää lasten hoito ja opetus kotona. Me tiedostamme, että tilanne on hyvin kuormittava monille perheille ja vanhemmille. Haluan siksi esittää kiitoksen suomalaisille vanhemmille ja perheille jaksamisesta ja joustamisesta tässä hyvin poikkeuksellisessa tilanteessa, Andersson sanoi.
– Tämä vaatii myös paljon opettajilta, muulta opetusalan henkilökunnalta ja koululaisilta. On selvää, että lasten ja oppilaiden tuen tarve ei ole kadonnut minnekään etäopetukseen siirtymisen myötä. Esimerkiksi koulunkäynnin ohjaajien, psykologien ja kuraattoreiden elintärkeää työpanosta tarvitaan nyt yhtä paljon kuin normaalioloissa, ellei jopa enemmän. Jo nyt on ilmeistä, että tarvitsemme tämän poikkeustilanteen jälkeen myös lisäpanostuksia oppimisen tukeen, jotta nyt mahdollisesti syntyneet erot saadaan kurottua mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti umpeen.
Anderssonin mukaan ministeriössä valmistellaan parhaillaan esityksiä siitä, miten oppimiseen ja oppimisen tukeen panostetaan akuutin tilanteen jälkeen.
Opetus- ja kulttuuriministeriö kertoo loppuviikon aikana opetukseen ja valmistumiseen liittyvistä erityiskysymyksistä.
Syyslukukaudesta päättävät kunnat
Syyslukukauden mahdollisesta aikaistamisesta Andersson sanoi, että siitä päättävät kunnat ja opetuksen järjestäjät. Se ei ole hallituksen toimivallassa.
– Mutta olen varma, että me yhteistyössä kuntien kanssa käymme tilannetta läpi kevään aikana ja pohdimme yhdessä, minkä tyyppisiä toimia tarvitaan, jotta voimme tukea oppilaita myös syksyn aikana ja huolehtia siitä, että kaikki saavat niin paljon lisäopetusta kuin itse haluavat ja kokevat tarvitsevansa.
Andersson kertoi, että kunnissa on jo hyviä esimerkkejä tuen toiminnasta. Esimerkiksi koulunkäynnin ohjaajat soittavat oppilaille, joihin ei muutoin ole saatu yhteyttä
Anderssonin mukaan on syytä käydä kaikkien asianosaisten kanssa keskustelua siitä, miten vaikuttavana toimena he pitäisivät syyslukukauden aikaistamista.
Kevään ylioppilasjuhlista Andersson totesi, että tässä vaiheessa ei vielä tiedetä, miten pitkään rajoitustoimia jatketaan.
– On liian aikaista hallituksen sanoa, milloin ylioppilasjuhlia olisi syytä järjestää. Opetus- ja kulttuuriministeriössä me varaudumme siihen, että oppilaat eivät pysty palaamaan kouluihin tämän kevään aikana. Jos tämä on tilanne, silloin olisi syytä myös siirtää ylioppilasjuhlia eteenpäin sellaiseen ajankohtaan, jolloin tänä keväänä urheasti kirjoittaneet abit pääsevät sitä tärkeää hetkeä yhdessä juhlistamaan.