Sosiaalipalvelut ovat jääneet osin terveydenhuollon varjoon koronaviruksen jyllätessä. Huoli sosiaalipalvelujen alasajosta kasvaa, kun samaan aikaan tarpeen arvioidaan kasvavan eriarvoistumisen myötä.
Yhteiskunnassa on virinnyt huoli koronaepidemian eriarvoistavista vaikutuksista ja vaadittavista toimenpiteistä. Opetusministeri Li Andersson (vas.) on ansiokkaasti muistuttanut etäkoulun yhteydessä huolestaan eriarvoistumisesta. Etäkoulu syventää eriarvoistumista, ja tähän opetusministeriössä aiotaan puuttua.
Ihmiset, jotka olivat kaikkein heikoimmassa asemassa ennen koronaa, ovat vieläkin haavoittuvampia koronan aikana. Toimeentuloon, päihteisiin, mielenterveyteen ja perheväkivaltaan koplautuvat ongelmat kasautuvat niin kutsuttuna normaaliaikanakin.
Sosiaali- ja terveydenhuollon perustason palveluja käyttävät asiakkaat joutuvat eriarvoiseen asemaan, sillä palvelujen tarjonta vaihtelee kunnasta riippuen.
Korona saattaakin syventää ennennäkemättömällä tavalla eriarvoistumista. Kriisi kohtelee eri ihmisiä eri tavoin.
Yllättäen heikoimpien auttajat eivät saa tukea
Sosiaalipalvelujen tarve ja kysyntä kasvavat, vaikka suuri osa palveluista on jäädytetty sosiaalisten kontaktien välttämiseksi. Sosiaalipalvelujen tarve kasvaa ja purkautuu koronaepidemian jälkeen.
Yllättäen laaja joukko sote-alan järjestöjä on tipahtanut hallituksen tukitoimien ulkopuolelle. Sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavat osakeyhtiöt voivat hakea valtion tukea Business Finlandin tai ELY-keskusten kautta. Palveluja tuottavat järjestöt eivät kuulu tuen piiriin.
Sote-alan järjestöt ovat suuria kuntoutuksen, lastensuojelun, vanhustenhuollon, päihdehuollon, kehitysvammahuollon ja asumispalvelujen tuottajia. Palveluja tuottaa kaikkiaan noin 1 000 järjestöä, joista valtaosa eli noin 800 toimii sosiaalipuolella.
Sote-järjestöt siellä mihin muu apu ei ulotu
Järjestöt rientävät apuun muun muassa siellä, missä kunnat eivät kykene tuottamaan palveluja. Järjestöillä on elintärkeä rooli juuri kaikkein heikommassa asemassa olevien auttamisessa myös koronaepidemian jälkeen.
On vaikea kuvitella, että laajasti ihmisten toimeentuloon koronaepidemian aikana panostanut pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus olisi tieten tahtoen jättänyt kymmenien tuhansien työpaikkojen järjestöt tukitoimien ulkopuolelle.
Laaja joukko alan toimijoita on vedonnut hallitukseen vähintään 20 miljoonan euron tukipaketin puolesta.
Avun tarve kasautuu syksyyn
Akava ja Akavan sosiaali- ja terveysalan liittojen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon perustason palveluja käyttävät asiakkaat joutuvat eriarvoiseen asemaan kunnasta riippuen, sillä palvelujen tarjonta vaihtelee.
Suomea odottaa syksyllä kasautunut palvelutarve, kun perustason kiireettömiä sosiaali- ja terveyspalveluja on ajettu alas kriisitilanteessa, arvioi Akavan sosiaali- ja terveyspolitiikka -toimikunnan puheenjohtaja Tero Ristimäki.
Joissakin kunnissa ennaltaehkäisevä ja kuntouttava työ sekä pitkäaikaissairauksien hoito on käytännössä ajettu alas.
– Näin on tehty paikoitellen jo ennen kuin tilanne esimerkiksi henkilöstöpulan takia siihen pakottaisi, toteaa Ristimäki tiedotteessaan.
Kuntien vastuulla on järjestää myös esimerkiksi mielenterveyspalvelut. Ne ovat vaarassa supistua koronakriisin vuoksi, vaikka kuormittavassa tilanteessa palvelujen saatavuutta pitäisi parantaa.
Hallitus lupasi toukokuun lisätalousarviossa kunnille ja sairaanhoitopiireille vähintään noin miljardin euron lisätuen.
uutiskirje 