Helsinki on aloittanut lämpimän ruuan jakelun asunnottomille, ja aterioita jaetaan yhdeksässä paikassa. Jakelun lisäksi kaduille on jalkautunut ammattilaisia, jotka jakavat eväspaketteja asunnottomille.
Palvelukeskus Helsingin hankepäällikkö Anne Koskisen mukaan ensimmäiset jakelupäivät ovat sujuneet hyvin.
– Ruuat ovat lähteneet onnistuneesti. Ruuat lähtevät Kivelän seniorikeskuksesta ja sieltä ei ole tullut palautetta. Oletettavasti kaikki on siis mennyt niin kuin pitääkin. Yleensä saamme nopeasti soiton, jos esimerkiksi myöhästyisimme aikataulusta.
Helsingin sosiaali- ja terveystoimialan psykiatria- ja päihdepalvelujen johtaja Mikko Tamminen on samaa mieltä. Ongelmia ei ole ilmennyt.
– Olemme saaneet pari raporttia, joiden mukaan lämpimän aterian saajat ovat olleet todella tyytyväisiä.
Aterioiden menekistä ei vielä ole tietoa.
– Määriä säädellään kysynnän mukaan. Tavoitteena on, että ruokaa riittää kaikille tarvitsijoille, eikä toisaalta tule hävikkiä, Tamminen kertoo.
– Olemme varautuneet siihen, että kysyntä voi olla odotettua suurempaa, Koskinen sanoo.
Palvelukeskus Helsinki vastaa ruoan valmistuksesta. Aterioiden jakelu toteutetaan yhteistyössä Helsingin kaupungin päiväkeskusten, Helsingin Diakonissalaitoksen, Sininauhasäätiön ja Vailla vakinaista asuntoa ry:n kanssa.
Toiminta käynnistyi parissa päivässä
Aterioiden jakaminen lähti nopeasti käyntiin.
– Muistaakseni pyyntö ruoka-avusta tuli viime viikon maanantaina. Tiistaina asiasta päätettiin ja jo perjantaina aterioita alettiin jakaa. Käytännössä toiminta lähti käyntiin kahdessa tai kolmessa päivässä, Koskinen kertoo.
Koronapandemia osuu erityisesti asunnottomiin.
– Reagoimme heti, kun tajusimme asunnottomien tilanteen. Kun rajoituksia tuli, niin päiväkeskuksia alettiin laittaa kiinni kauhealla kiireellä. Sillä hetkellä ei ehkä osattu arvioida, kehen rajoitukset osuvat eniten, Koskinen pohtii.
Koskisen mukaan eväspaketteja jakavat katupartiot ovat tulleet selvästi tarpeeseen.
– Partiot ovat tavanneet kaupungilla nälkäisiä ihmisiä. Ongelma on se, että kaupungin seniorikeskusten päivätoiminta on kiinni. Asunnottomat ovat aikaisemmin pystyneet käymään päiväkeskuksissa, mutta tällä hetkellä se ei ole mahdollista. Keskuksissa asuvia ikäihmisiä halutaan suojata koronavirukselta.
Koskinen kertoo, että ruokajakelua ylläpidetään toistaiseksi.
– Olemme sopineet jakelusta siihen asti, kunnes toisin päätetään. Seuraamme hallituksen päätöksiä. Tiettyä loppumispäivämäärää ei ole määritelty.
Ruuan järjestäminen jää vähemmälle huomiolle muihin palveluihin nähden
Koskisen mukaan poikkeustilassa huomioidaan helposti esimerkiksi koti- ja etäpalvelut, mutta ruoka ja sen järjestäminen jää vähemmälle huomiolle.
– Ruoka on kuitenkin kaikille ihmisille erittäin tärkeä päivittäinen asia. Tästäkin nähdään, että välttämättömyyksien osalta päätökset tehdään suhteellisen myöhään.
Poikkeustilassa huomioidaan helposti esimerkiksi koti- ja etäpalvelut, mutta ruoka ja sen järjestäminen jää vähemmälle huomiolle.
Koskinen toteaa, että poikkeustilassa on vaadittu joustavuutta. Asunnottomien lisäksi ruokailu tulee järjestää myös esimerkiksi kouluihin ja päiväkoteihin.
– Ruuan toimittaminen vaatii tarkkuutta sekä yhteistyötä tavarantoimittajien ja asiakkaiden kanssa. Joku saattaa miettiä, että miten suurten massojen ruokahuolto saadaan toimimaan nopealla aikataululla. Olemme kuitenkin onnistuneet todella hyvin myös päiväkotien ja koulujen kohdalla.
Kouluruokailun järjestäminen ei ole yksinkertaista
– Peruskoulun ensimmäisen, toisen ja kolmannen luokan oppilaista osa on lähiopetuksessa. Neljännestä luokasta ylöspäin oppilaat ovat etäopetuksessa. Heillä on ollut mahdollisuus käydä koulussa syömässä, ja tästä viikosta lähtien he ovat voineet noutaa ruoka-annoksen koululta, Koskinen kertoo.
Kouluruoan noutamiseen tulee ilmoittautua etukäteen.
– Jotkut vanhemmat eivät ole huomanneet Wilmasta ilmoittautumista, joten kyselyjä on tullut myös jälkikäteen. Joudumme avaamaan uusia pisteitä, jotta kaikki saavat noutoannoksensa. Tälläkin viikolla on tullut soittoja, joissa vanhemmat haluavat ilmoittaa lapsensa kouluruokailuun. Pyrimme vastaamaan tähän tarpeeseen.
– Lisäksi huomioimme myös ammattikoululaiset ja lukiolaiset. Toinen aste on ollut tähän asti kokonaan ilman ruokahuoltoa. Pyrimme vaikuttamaan asiaan näiden viimeisten viikkojen osalta.
Monella kunnalla vastaavaa toimintaa, käytännöissä eroja
Kuntaliiton Turvallinen ja kriisinkestävä kunta -verkostossa koordinaattorina työskentelevän Aki Pihlajan mukaan ruoka-avun tarve on huomioitu useissa kunnissa.
– Käsitykseni mukaan pääosa kunnista tarjoaa ruoka-apua riskiryhmille ja muille heikompiosaisille. Kuntia on kuitenkin yli 300, joten ruoka-avun käytännöt vaihtelevat todella paljon.
– Verkostoon kuuluu noin 300 henkilöä 140 eri kunnasta. Sen puitteissa ja varsinkin verkoston ohjausryhmän puitteissa olemme keskustelleet ruoka-avusta. Keskustelua on myös käyty jonkin verran Huoltovarmuuskeskuksen, Päivittäistavarakauppa ry:n sekä Kauppa- ja jakelupoolin kanssa.
Pihlaja kertoo, että kunnasta riippuen ruoka-avussa on hyödynnetty eri tahoja.
– Ruoka-apuun on saatu muun muassa kunnan omia työntekijöitä tai henkilöstöresurssipankkien kautta tulleita henkilöitä. Esimerkiksi kirjastojen sekä liikunta- ja vapaa-ajan palveluiden työntekijöitä on siirretty tai he ovat siirtyneet tekemään ruoka-avun tehtäviä. Vapaaehtoiset ja erilaiset järjestöt ovat olleet myös isossa roolissa ruoka-avun järjestämisessä.
uutiskirje 
