Mihin kaikkeen koronakriisi vaikuttaa? Nyt ilmestyy skenaarioita ja hahmotelmia, jossa sitä yritetään arvioida. Niiden perusteella lasku taloudelle on hirmuinen, mutta niin ovat myös muut yhteiskunnalliset vaikutukset etenkin, jos epidemia ja yhteiskunnan sulkutoimet pitkittyvät.
Elinkeinoelämän keskusliiton Exit-työryhmä julkaisi keskiviikkona raportin, jossa kriisin arvioidaan maksavan tällä hetkellä noin 80–120 miljoonaa euroa Suomen kansantaloudelle joka päivä. Arvio on alempi kuin Keskuskauppakamarin tiistaina julkaisema 1,2 miljardia euroa viikossa, mutta silti valtava.
Suomen talouden on arvioitu supistuvan tänä vuonna 5–13 prosenttia vuoteen 2019 verrattuna. Ero ennusteiden välillä riippuu muun muassa rajoitusten kestosta, oletettujen tukitoimien määrästä ja tehokkuudesta sekä viennin supistumisen suuruudesta.
Optimistisessa skenaariossa talous kokee V:n muotoisen shokin ja toipuu vuoden jälkipuoliskolla.
Eläkepuskurista supistuu jopa kolmasosa
Työeläkevakuuttajien liiton johtava ekonomisti Risto Vaittinen laskee , että kriisin takia työeläkejärjestelmän eläkemaksutuloon tulee muutaman lähivuoden aikana 1–2 miljardin euron lovi.
Tasausvastuussa on tällä hetkellä varoja yli lakisääteisen minimitason vajaat seitsemän miljardia euroa. Koronakriisin seurauksena puskurista sulaa muutamassa vuodessa todennäköisesti 20–30 prosenttia. Vaittisen mukaan ei ole odotettavissa, että kuilu ennustelaskelmissa ennakoituun nähden saadaan kurottua umpeen aivan lähitulevaisuudessa.
Vakaa eläkemaksu ja nykyiset eläke-etuudet saattavat nykylainsäädännön puitteissa muodostua mahdottomaksi yhtälöksi, hän kirjoittaa.
Isku työllisyydelle isompi kuin finanssikriisi
Vaittisen mukaan karut luvut johtuvat siitä, että työttömyyden kasvu on koronakriisissä kovempaa kuin esimerkiksi finanssikriisissä. Finanssikriisin aikana työttömyys kohosi korkeimmillaan 70 000 hengellä suhteessa vastaavaan ajankohtaan edellisvuonna. Nyt työttömien määrä on hetkessä kasvanut lähes 200 000 henkilöllä ja työttömyysaste noussut kuudella prosenttiyksiköllä suhteessa vuoden takaiseen.
Tilanteen voi odottaa heikkenevän, sillä yt-neuvottelujen piirissä on tällä hetkellä lähes puoli miljoonaa henkeä yli 20 työntekijää työllistävissä yrityksissä.
Tämä johtaa siihen, että palkkojen perusteella maksettavista eläkemaksuista kertyy rahaa työeläkkeiden rahoittamiseen ennakoitua vähemmän. Palkkasumma eli palkkojen yhteismäärä putoaa yksityisaloilla todennäköisesti 5–8 prosenttia. Se on enemmän kuin finanssikriisin 3,3 prosenttia.
Kuinka paljon palkkasumma tarkalleen putoaa, riippuu kriisin mahdollisesta kotoperäisestä pitkittymisestä sekä kansainvälisten vaikutusten laajuudesta, jotka näkyvät vielä varsin rajallisesti, toteaa Vaittinen.
Pitkittyvä kriisi heikentää terveyttä
Palkansaajien tutkimuslaitos kokosi eri lähteistä tietoa ja teki omia laskelmia koronakriisin toistaiseksi aiheuttamista talousvaikutuksista.
PT:n mukaan talouden ja muun yhteiskunnan poikkeusoloissa ei kuitenkaan ole kyse vain rahasta, vaan kansalaisten hyvinvoinnin rajoittamisesta. Koronakriisillä voi olla merkittäviä negatiivisia vaikutuksia väestön terveyteen, mutta se riippuu kriisin syvyydestä ja pitkäkestoisuudesta.
Yksi talouden ja kansanterveyden yhteys on se, että pitkäaikainen työttömyys ja pienituloisuus ovat yhteydessä heikentyneeseen fyysiseen ja mielenterveyteen ja myös lisääntyneisiin kuolemiin työikäisessä väestössä.
Tuoretta tietoa tästä on Kreikan väestön keskimääräisen terveyden dramaattisesta heikkenemisestä 2008 alkaneessa finanssikriisissä, mutta myös Suomen 1990-luvun alun poikkeuksellisen syvän talouslaman aikaiset massairtisanomiset lisäsivät merkittävästi irtisanottujen henkilöiden ja myös heidän puolisoidensa kuolleisuutta 20-vuotisena seuranta-ajanjaksona.
Talouskriisien aiheuttamat negatiiviset terveysvaikutukset jopa kuolleisuuteen ovat siis huomattavan pitkäkestoisia, PT:n asiantuntijat kirjoittavat.
Lyhytaikaisten taantumien sen sijaan tiedetään jopa parantavan väestön terveyttä ja terveyskäyttäytymistä kuvaavien mittarien lukuja.
Haavoittuvimpia ryhmiä talouskriiseissä ovat matalatuloiset henkilöt, joiden terveys on normaalioloissakin heikompi kuin hyvätuloisten.
Koulutuserot voivat kasvaa
Hallitus kokoontuu käsittelemään alkuillasta koulujen sulkemisen jatkoa. PT:n selvityksessä pidetään todennäköisenä, että etäopetus ei ole yhtä tehokasta kuin lähiopetus. Koulupäivien lukumäärän ja lähiopetukseen osoitetun ajan vähentyminen taas vaikuttavat nuorten oppimistuloksiin negatiivisesti.
Alhaisemmat oppimistulokset johtavat vuorostaan suuremmalla todennäköisyydellä esimerkiksi opintojen keskeyttämiseen, jolla on taas pitkäkestoisia negatiivisia vaikutuksia niin myöhempään työmarkkinamenestykseen kuin myös erilaisiin muihin hyvinvointia mittaaviin tulemiin.
”Luultavasti etäopiskelu lisää perhetaustan merkitystä, mikä johtaa sosioekonomisten ryhmien välisten koulutuserojen kasvuun”, tutkijat päättelevät.
He ovat huolissaan myös aikuistumisen kynnyksellä olevista ammatillisen koulutuksen opiskelijoista, joilla on jo valmiiksi korkea riski keskeyttää opinnot.
”Etäopetus ja esimerkiksi oppisopimuskoulutuksen keskeytyminen voivat tällöin johtaa syrjäytymiseen niin koulutuksesta kuin työmarkkinoilta. Syntyvät kustannukset voivat nousta erittäin suuriksi, mikäli syrjäytyminen jää pysyväksi.”
uutiskirje 
