Vasemmistoliitto haluaa kaikille suomalaisille jaettavan ”elvytyssetelin”, jonka voisi käyttää kulttuuri- tai palvelualoille. Esityksen teki vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson vappupuheessaan, jonka hän piti vasemmiston Facebook-vapputapahtumassa.
Andersson totesi puheessaan, että hallitus tulee kevään aikana päättämään talouden elvytyspaketista, jolla vastataan koronakriisin aiheuttamiin talousvaikeuksiin.
– Vasemmistoliitto esittää, yhtenä elvytyskeinona, että kaikille suomalaisille jaetaan esimerkiksi sadan euron “elvytysseteli”, joka olisi käytettävissä kulttuuri- ja palvelualoilla, kuten kivijalkakaupoissa, keikkapaikoilla, ravintoloissa ja parturi-kampaamoissa. Tämä olisi kaikki suomalaiset huomioiva tapa vauhdittaa palvelualojen elpymistä siinä vaiheessa, kun rajoitustoimia voidaan laajemmin purkaa, Andersson paalutti.
Andersson huomautti, että hallitus on luvannut pelastaa niin ihmiset kuin yritykset koronakriisissä. Se on myös näyttävä taloudellisissa panostuksissa.
– Hallitus antaa toukokuussa erillisen lasten ja nuorten tukipaketin, johon pitää sisältyä tuntuvia lisäpanostuksia niin kaikkien koulutusasteiden järjestäjille, perhetyöhön, lastensuojeluun kuin oppilas- ja opiskelijahuoltoonkin. Pitkä eristäytymisjakso uhkaa piilottaa lasten ja nuorten avun tarpeen ja hädän näkymättömiin ja kasvattaa kynnystä hakea apua.
Hallitusohjelma ajankohtaisempi kuin koskaan
Andersson suomi puheessaan esityksiä, joissa on vaadittu hallitusohjelman repimistä ja leikkausohjelmien aloittamista.
– Hallitusohjelman kantava ajatus sosiaalisesta, ekologisesta ja taloudellisesta kestävyydestä on nyt ajankohtaisempi kuin koskaan. Hallitus on ensimmäisestä päivästä lähtien painottanut tasa-arvoa, tuloerojen kaventamista ja pienituloisten asemaa. Nyt meillä on äärimmäisen tärkeä paikka osoittaa, että näistä periaatteista pidetään kiinni myös kriisin olosuhteissa.
Nyt hallitukselta vaaditaan Anderssonin mukaan uskallusta toimiin, jotta konkurssiaallolta vältytään ja kotimaista kysyntää voidaan vauhdittaa. Koronakriisi on kurittanut erityisesti palvelualoja, kun kotimainen kulutus on romahtanut.
– Leikkauslistojen laatiminen keskellä talouskriisiä olisi ristiriidassa tämän kanssa. Leikkaaminen olisi myös varmin tapa syventää kriisiä, Andersson totesi.
Kiitoksilla ei makseta vuokraa
Andersson nosti puheessaan esiin myös koronakriisin myötä korostuneen eron yhteiskuntaluokkien välillä. Kriisi on iskenyt heikoimmassa asemassa oleviin kovimmin, kun ruoka-avun jakamista on jouduttu vähentämään, asunnottomien hätämajoituksia suljettu ja yli 160 000 ihmistä on lomautettu.
– Silti sen iso kuva noudattaa talouskriisien tuttua kaavaa: työmarkkinoiden suurimmat kärsijät ovat nuoret, matalapalkkaiset työntekijät, pienyrittäjät ja freelancerit eli muutenkin epävarmoissa olosuhteissa työskentelevät.
Andersson kiinnitti huomiota, että pienipalkkaisilla aloilla työskentelevät eivät ole voineet jäädä etätöihin. Esimerkiksi sairaanhoitajat, lähihoitajat, poliisit, pelastusalan ammattilaiset, jätehuollon työntekijät, siivoojat, kaupan kassat, lastenhoitajat ja varhaiskasvatuksen opettajat ovat pitäneet yhteiskunnan kriittisiä toimintoja käynnissä koko ajan, Andersson sanoi.
– Nämä ammattilaiset ovat saaneet yhteiskunnalta kiitoksia niin laulujen kuin valonäytösten muodossa, ja he todella ansaitsevat kaiken mahdollisen huomion ja arvostuksen. Kiitokset eivät kuitenkaan maksa vuokraa tai ruokalaskua. Siihen tarvitaan riittävä palkka.
– Koronan jälkeen on viimeistään aika ymmärtää, että yhteiskunnan kriisinkestävyys on riippuvainen näiden elintärkeiden alojen vetovoimasta ja näiden duunareiden työpanoksesta.
Jälleenrakennusohjelmalla ulos kriisistä
Puheensa lopuksi Andersson kertoi reseptin koronakriisistä toipumiselle. Sen keskiössä on sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävästi rakentuva jälleenrakennusohjelma.
– Jälleenrakennuksessa fokuksen on oltava ympäristön ja ilmaston kannalta kestävissä investoinneissa, panostuksissa koronan aiheuttamien hyvinvointierojen korjaamisessa sekä kuluttajien luottamuksen palauttamisessa.
Koronakriisi on osoittanut, että ihmiset ovat tarvittaessa valmiita suuriin joustoihin ja uhrauksiin. Samalla se on näyttänyt, että yhteiskunnat ovat valmiita nopeisiin toimiin ja suuriin ratkaisuihin, ja välttämättömiin toimenpiteisiin löytyy rahaa.
– Siinä, missä koronakriisin ratkaisut oli toteutettava kriisin jo puhjettua, on toiseen koko maapalloa ja sivilisaatiota uhkaavaan kriisiin – ilmastokriisiin – mahdollista varautua etukäteen: ilmastonmuutosta voidaan edelleen hillitä tehokkaasti, hallitusti – ja oikeudenmukaisesti.
– Reilu siirtymä tarkoittaa, että ilmastonmuutosta hillitään samalla, kun rakennetaan aiempaa parempaa arkea ja vahvistetaan hyvinvointivaltiota.
Sen keskiössä on sivistys ja osaaminen. Tässä yksi tekijä on hallituksen ajama oppivelvollisuuden pidentäminen. Andersson lähetti puheessaan terveisiä oppivelvollisuuden pidentämisen vastustajille, jotka ovat aktivoituneet koronakriisin aikana.
– Onko tämän maan historiassa ikinä nähty hetkeä, jolloin päättäjät olisivat harmitelleet osaamiseen ja sivistykseen tehtyjä panostuksia? Vastaus on: ei! Nuoriin ja oppimiseen panostaminen on päinvastoin aina palvellut tätä maata ja sen asukkaita, sen tasa-arvoa, hyvinvointia ja kasvua.
Koulutukseen ja sivistykseen panostamista ei Suomessa ole koskaan jouduttu katumaan, Andersson paalutti.
– Suomi ei ikinä tule pärjäämään palkkakilpailussa tavoittelemalla pohjaa. Meidän valttimme on tasa-arvo. Meidän valttejamme ovat yhdenvertainen koulutusjärjestelmä ja korkea osaaminen. Meidän valttejamme ovat ihmisten välinen solidaarisuus sekä hyvinvointivaltion vahvat rakenteet, jotka kantavat myös poikkeusoloissa.