Puhuttaessa sisäilmaongelmista tulisi kiinnittää huomiota myös siihen, että päivittäin altistutaan tuhansille kemikaaleille. Varsinkin hajustekemikaalien vähentäminen julkisissa sisätiloissa ja kulkuneuvoissa on askel terveellisempään suuntaan.
Pyykinpesu- ja siivousaineet, parfyymit, deodorantit, hiuskosmetiikka, tuoksukynttilät, ilmanraikastimet ja muut keinotekoiset tuoksut aiheuttavat terveyshaittoja.
Maailmassa on käytössä tuhansia ihmisen tuottamia synteettisiä kemikaaleja, ja uusia kehitetään jatkuvasti. Kaikkien yhdisteiden turvallisuutta ei voida täysin edes taata. Osa kemikaaleista hajoaa luonnossa hitaasti tai ei ollenkaan. Ne kertyvät luontoon ja ihmiseen aiheuttaen terveysongelmia ja lisääntymishäiriöitä.
Maailmassa on käytössä tuhansia tuotettuja synteettisiä kemikaaleja.
Allergia-, iho- ja astmaliitto teki ensimmäisen suomalaisille suunnatun tutkimuksen tuoksuherkkyydestä vuonna 2016. Kyselyyn vastanneista lähes joka kolmas arvioi itsensä tuoksuherkäksi. Luvut ovat vaihdelleet eri tutkimuksissa vajaasta 10 prosentista yli 40 prosenttiin.
Tuoksut aiheuttavat yhteiskunnalle miljoonien eurojen kustannukset sairauspäivinä, työkyvyttömyytenä ja lääkekuluina.
Tuoksuherkkyys on poikkeava tapa reagoida hajuihin ja sen syntymekanismia ei vielä tiedetä. Sitä on selitetty altistumisella kemiallisille vierasaineille kuten luonnollisille tai synteettisille kemikaaleille, joita elimistö ei pysty käsittelemään.
Lääketiede on tunnistanut tuoksuherkkyyden elimelliseksi vaivaksi, jonka oireita ovat muun muassa yskä, hengenahdistus, nuha, silmien ärsytys, päänsärky, pahoinvointi sekä iho- ja limakalvo-oireet.
Kaikilla on oikeus hajustekemikaalittomaan hengitysilmaan ja oikeus hengittää sairastumatta niin kotona, työssä kuin julkisissa tiloissa. 4. kesäkuuta aukesi kansalaisaloite Hajustekemikaaleille altistumisen vähentäminen Suomessa . Se on askel kohti parempaa hengitysilmaa!
Tiina Arlin
Vantaa
lehti 