KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kirjat

Näin ilmastonmuutos vaikuttaa sään ääri-ilmiöihin Suomessa

Päivö-myrsky kaatoi puita Joensuussa heinäkuun 1. päivänä.

Päivö-myrsky kaatoi puita Joensuussa heinäkuun 1. päivänä. Kuva: Lehtikuva/Minna Raitavuo

Sateiden odotetaan lisääntyvän Suomessa. Myrskyjen määrä tuskin kasvaa, mutta voimakkaita myrskyjä on entistä enemmän.

Arto Huovinen
12.7.2020 13.59

Sään ääri-ilmiöistä puhutaan paljon, mutta yksiselitteistä määritelmää niille ei ole. Niillä tarkoitetaan sekä hyvin poikkeuksellisia sääilmiöitä että sellaisia sääilmiöitä, jotka aiheuttavat huomattavaa tuhoa, vaikka eivät olisikaan erityisen poikkeuksellisia (esimerkiksi voimakkaat myrskyt).

Hetkellisten sääilmiöiden ohella ääri-ilmiöihin lasketaan myös pidemmän ajanjakson ilmiöt kuten kuivuus ja tulvat tai helle- ja sadejaksot.

Maailmanlaajuisesti ilmastonmuutos nostaa lämpötiloja, lisää toisaalta kuivuutta ja toisaalta rankkasateita sekä voimistaa myrskyjä.

ILMOITUS
ILMOITUS
Sadepäivien määrä kasvaa talvella ja rankkasateet lisääntyvät kesällä.

Meteorologi Lea Saukkonen kertoo kirjassaan Sään ääri-ilmiöt ja ilmastonmuutos siitä, miten ilmastonmuutos vaikuttaa Suomen säihin.

Globaalisti tiedetään, että ilmastonmuutos nostaa lämpötiloja pohjoisessa enemmän kuin lähempänä päiväntasaajaa. Arktisilla alueilla ilmasto lämpenee kaksinkertaisella vauhdilla verrattuna koko maailman keskiarvoon.

Verrattuna esiteolliseen aikaan Suomen ilmasto on lämmennyt noin kaksi astetta, kun globaali lämpeneminen on ollut yhden asteen luokkaa.

Sateet lisääntyvät

Vaikka yksittäistä sääjaksoa ei voikaan suoraan sitoa ilmastonmuutokseen, antoi poikkeuksellinen viime talvi esimakua siitä, mitä on odotettavissa. Etelärannikolle ei tullut lainkaan pysyvää lumipeitettä eikä ollenkaan termistä talvea.

Terminen talvi tarkoittaa sitä, että vuorokauden keskilämpötila on yhtäjaksoisesti vähintään 10 vuorokauden ajan nollan alapuolella.

Pakkastalviakin on silti vielä tulossa, mutta keskimäärin talvet lämpenevät ja lyhenevät. Talvet ovat siirtyneet noin 300 kilometriä pohjoisemmaksi, eli 1980-luvun tyypillinen Lahden talvi on nykyisin tyypillinen Joensuun talvi.

Sateiden odotetaan lisääntyvän Suomessa. Sadepäivien määrä kasvaa talvella ja rankkasateet lisääntyvät kesällä. Erityisesti Etelä- ja Lounais-Suomessa talvisateet tulevat yhä useammin vetenä.

Sademäärien kasvu luultavasti lisää myös tulvia.

Ilmastonmuutoksen myötä hellepäivien lukumäärän ja hellejaksojen pituuden odotetaan jonkin verran kasvavan Suomessa.

Myrskyjen määrän ei odoteta juuri muuttuvan, mutta niiden voimakkuus kasvanee. 1990-luvulta lähtien myrskyjen määrä Suomessa on tilastojen mukaan jonkin verran vähentynyt.

Myrskyjä (keskituulen nopeus vähintään 21 metriä sekunnissa) on Suomessa keskimäärin 15 vuosittain, kovia myrskyjä (25 metriä sekunnissa) kolme vuodessa ja ankaria myrskyjä (29 metriä sekunnissa) kerran neljässä vuodessa. Hirmumyrskyjä (33 metriä sekunnissa) ei ole ollut koskaan, mutta sellaisen laskennallinen todennäköisyys on kerran 75 vuodessa.

Koska näkyy trombeja?

Vaikka monet Saukkosen kirjassa esitetyistä asioista ovat löydettävissä netistä, on siinä runsaasti yhteen koottua tietoa sääilmiöiden syntymekanismeista ja sääterminologiasta – kuten juuri esimerkiksi termisen talven määritelmän.

Kirjassa käydään läpi myös erilaisia sääennätyksiä, kuten kovimpia pakkasia, kuumimpia kesiä ja tuhoisimpia myrskyjä. Suomen oloissa harvinaisen kovat myrskyt Asta, Veera, Lahja ja Sylvi runtelivat maata yhdentoista päivän sisällä heinä-elokuun vaihteessa vuonna 2010.

Lyhyesti käydään läpi myös sään ääri-ilmiöitä muualla maailmassa.

Kirjasta löytyy vastaus vaikkapa seuraaviin kysymyksiin. Koska on suurin todennäköisyys nähdä trombeja Suomessa? Heinä-elokuussa klo 17–19 aikaan. Mistä erottaa syöksyvirtauksen ja trombin aiheuttamat metsätuhot toisistaan? Syöksyvirtaus kaataa puut lähes yhdensuuntaisesti, trombi sikin sokin.

Lea Saukkonen: Sään ääri-ilmiöt ja ilmastonmuutos. Minerva 2020. 137 sivua.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Jean-Luc Mélenchon.

Jean-Luc Mélenchon on ranskalaisen vasemmiston keulakuva – Uudessa kirjassaan hän luonnostelee askelia kohti kansan vallankumousta ja uutta järjestystä

Mainettaan parempi Mauno Pekkala – Erkki Tuomiojan kirjoittama elämäkerta valottaa Suomen ainoan kansandemokraattisen pääministerin taustoja

Kohti uutiserämaiden Suomea – lehdistö on kohta yhtä keskittynyttä kuin kauppa

Kuolemasta tietokirjan kirjoittanut Tiina Raevaara kääntäisi huomion elämän pidentämisestä sen parantamiseen

Uusimmat

Rönni-Sällinen leikkausten vaikutuksista palvelualojen työntekijöihin: ”Sitten ei osteta lääkkeitä tai talvikenkiä tai tingitään ruoasta”

Keskiviikkona julkaistun tutkimuksen mukaan Ilmaston lämpeneminen johti tänä kesänä hellekuolemien kolminkertaistumiseen Euroopassa.

Perussuomalaiset uhosi julkisuudessa ilmastopolitiikasta, taipui hiljaa hallituksessa ja eduskunnassa

Timo Furuholm.

Kansanedustaja huolissaan mediakentästä: ”Ministeri on käyttänyt koko hallituskauden Ylen moukarointiin”

Työn ja talouden tutkimus Laboren raportti Orpon hallituksen sosiaaliturvaleikkausten vaikutuksista palvelualojen ammattilaisiin julkaistiin torstaina.

Orpon hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset iskevät osa-aikatyötä tekeviin naisiin, kertoo Laboren selvitys

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Anna Kontula: ”Sivistyneitä ihmisiä ei kasvateta niin, että tarjotaan heille vain oikeita oppeja”

 
02

Minja Koskela: ”Tulevaisuuden metsäteollisuutta ei rakenneta sellun varaan”

 
03

Tutkija löysi lisää kikkailuja hallituksen budjettiriihestä, säästöjä neljäsosa luvatusta

 
04

Katsoin seitsemän kautta West Wingiä ja tajusin, miksi länsimaiset liberaalit ovat tuomittuja häviämään

 
05

Suomen on lahjoitettava Daavidin linko Palestiinalle, esittää Vasemmistonuoret

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Britannia tunnustamassa Palestiinan viikonloppuna – vasemmistoliitto, SDP ja vihreät vaativat Suomelta samaa

18.09.2025

Suomalainen media ei osaa käsitellä oman alansa kriisiä – Ala-arvoinen keskustelu STT:stä osoittaa sen

18.09.2025

Puolustusvoimien asehankinnat tukevat palestiinalaisten kansanmurhaa, kertoo Amnestyn selvitys

18.09.2025

Persut hävisi ensimmäisen erän räyhäkkäillä maahanmuuttopuheillaan, osoittaa HS-gallup, nyt käynnissä on toinen

17.09.2025

Mai Kivelä: Raakkutuho ei saa toistua – vesistöjen suojavyöhykkeet saatava lakiin

17.09.2025

Suomi ajamassa itseään häpeäpaaluun, Honkasalo kommentoi hallituksen päättämättömyyttä tunnustaa Palestiina

17.09.2025

Todisteet Israelin suorittamasta palestiinalaisten kansanmurhasta ovat kiistattomat, Suomen ja muun lännen ikuinen häpeä on, että sen sallitaan jatkua

17.09.2025

ETLAn ja Pellervon vuoro vetää matto Orpon talousoptimismin alta

17.09.2025

Matti Vanhanen ohittaa metsäesseessään sen tutkimustiedon, mitä meillä metsistä jo on

17.09.2025

Populistinen keskustelu maahanmuuttajien sosiaaliturvasta kaipaa muutaman tarkennuksen

16.09.2025

Velkajarru voi pakottaa leikkaamaan taantumassa, Laboresta vaihtoehto

16.09.2025

Israelin ylin poliittinen johto yllytti kansanmurhaan Gazassa, katsoo YK:n alainen tutkimusryhmä

16.09.2025

Seitsemän vuoden päästä Suomessa on 100 000 koululaista vähemmän – Väestöennusteiden numeroista ei kyetä edes keskustelemaan, saati sitten toimimaan

16.09.2025

Viestit muuttuvat seksuaalisiksi jopa alle tunnissa – väkivalta vaanii tyttöjä verkossa

16.09.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kenen käsissä on Euroopan huoltovarmuus?

09.09.2025

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään