Eduskunnan suuri valiokunta käsitteli tänään Suomen kantaa EU:n rahaneuvotteluihin, joita käydään huomenna alkavassa EU-johtajien huippukokouksessa.
Aiemmin on jo linjattu, että Suomi tavoittelee rahaneuvotteluissa muun muassa elpymisvälineen koon pienentämistä sekä sen lainapainotteisuuden lisäämistä. Marin on tänään kansanedustajien kuultavana suuressa valiokunnassa.
Pääministeri Sanna Marinin (sd.) mukaan jäsenmaat ovat vielä kaukana toisistaan ennen viikonlopun neuvotteluita elpymispaketista ja monivuotisesta budjetista. Marinin mukaan on mahdollista, että sopua ei synny vielä tänä viikonloppuna.
Viime kädessä neuvottelujen loppuvaiheessa pääministeri tekee sen kokonaisarvion, että mikä on Suomen kannalta hyväksyttävissä.
EU-maiden johtajat neuvottelevat huomenna ja lauantaina Brysselissä isosta kokonaisuudesta, johon kuuluvat 750 miljardin euron elpymispaketti ja tulevan seitsemän vuoden rahoituskehys, joka olisi viimeisimmän ehdotuksen mukaan 1 074 miljardia euroa.
Marin kävi tänään kuultavana eduskunnan suuressa valiokunnassa, jolta hän saa neuvottelumandaatin.
Suomen tavoitteena on, että elpymisrahasto pienenee ja että suunniteltua isompi osuus jaettaisiin jäsenmaille lainoina. Marinin mukaan on tärkeää, että kokonaisuus on tarkkarajainen, jotta Suomen vastuut ovat tarkasti selvillä. Tällaisenaan Suomi ei voi hänen mukaansa vielä hyväksyä kokonaisuutta.
Marin ei kertonut tarkemmin Suomen reunaehdoista
Nyt neuvoteltava elpymispaketti on hänen mukaansa kertaluonteinen, eikä siitä pidä ”missään nimessä tehdä pysyvän kaltaista ratkaisua”.
– Elämme erittäin poikkeuksellista kriisiä, ja elpymisväline on vastaus nimenomaisesti koronakriisiin ja sen aiheuttamaan taloudelliseen kurimukseen, jossa kaikki me maat olemme.
Suomen kumppanit neuvotteluissa ovat herättäneet keskustelua, koska se ei ole suoraan ollut mukana tiukimmassa ryhmässä. Marinin mukaan Suomi tekee elpymispakettiin liittyen läheistä yhteistyötä juuri nuukan nelikon eli Itävallan, Hollannin, Ruotsin ja Tanskan kanssa.
Rahoituskehyksessä Suomelle on tärkeää, että budjetin koko on kohtuullinen. Siten huippukokouksia johtavan Charles Michelin viimeisin kompromissiesitys on Marinin mukaan liikkunut oikeaan suuntaan.
Omassa tiedotustilaisuudessaan suuren valiokunnan puheenjohtaja Satu Hassi (vihr.) totesi, ettei hän olisi hämmästynyt, jos viikonvaihteessa EU-maat eivät pääse sopuun viikonvaihteessa.
Hassi pitää epätodennäköisenä, että kompromissiehdotus syntyisi Micelinin esittämän kompromissin pohjalta.
Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Charles Michelin viime viikolla antamassa kompromissiehdotuksessa elpymispaketin koko oli komission ehdotusta mukaillen 750 miljardia, josta 500 miljardia euroa jaettaisiin jäsenmaille tukina ja 250 miljardia euroa lainoina. Summa rahoitettaisiin komission rahoitusmarkkinoilta ottamalla lainalla.
Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) kommentoi eilen eurooppaministerien kokouksen jälkeen, että Suomi aikoo pitää huippukokouksessa kiinni neuvottelutavoitteistaan määrätietoisesti. Hän ei halunnut ennakoida, mistä yksittäisistä asioista Suomi joutuu mahdollisesti joustamaan neuvottelujen aikana.
– Kokonaisuus on tietysti se, mikä ratkaisee. Viime kädessä neuvottelujen loppuvaiheessa pääministeri tekee sen kokonaisarvion, että mikä on Suomen kannalta hyväksyttävissä.
– Se on hyvin kiihkeä neuvottelutilanne, jossa pääministeri on muiden pääministerien ja valtionpäämiesten kanssa neuvotteluhuoneessa yksin ja ratkaisuja pitää pystyä muodostamaan, Tuppurainen kertoi.
Elpymispaketin rinnalla neuvotellaan unionin seitsenvuotisesta budjetista. Vuosien 2021–2027 rahoituskehys olisi Michelin ehdotuksen mukaan 1 074 miljardia euroa.
Osa oikeusperustahuolista hälventyi
Eduskunnassa on aiemmin esitetty huolta siitä, onko mittava elpymispaketti EU:n perussopimusten mukainen. Kesäkuun lopulla EU:n neuvoston oikeuspalvelu antoi lausunnon, joka näytti vihreää valoa elpymispaketin luomiselle.
Tiistaina eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd.) totesi, että lausunto vähensi alustavan arvion mukaan myös valiokunnan aiempia huolia.
Toisaalta valiokunnan varapuheenjohtaja Antti Häkkänen (kok.) tulkitsi, ettei valiokunta silti lieventänyt kantaansa, vaikka se totesikin pöytäkirjamerkinnässään huolten perussopimusten mukaisuudesta alustavasti vähentyneen.
Perustuslakivaliokunnan alkukesästä ottama kanta oli tiukka. Sen mukaan hallituksen ei pitäisi (asian käsittelyn sen hetkisessä tilanteessa) ”hyväksyä tai edistää nyt ehdotettua unionin lainanottoa ja jäsenvaltion siihen kytkeytyvää vastuuta avustusmuotoisista tukivälineistä”.
Suomen lopullisen kannan EU-neuvotteluihin määrittää kuitenkin suuri valiokunta. Kesäkuussa suuri valiokunta asettui tukemaan sitä, että Suomi neuvottelee elpymispaketista.
Tuppurainen toppuutteli huolia EU:n merkittävästä muutoksesta
Julkisuudessa on esitetty myös huolta siitä, sysääkö elpymispaketti EU:ta kohti tiiviimpää fiskaaliunionia eli käytännössä sitä, että myös EU-tasolla päätetään julkisista menoista ja niiden rahoituksesta. Näin on esittänyt esimerkiksi työelämäprofessori Vesa Vihriälä.
Epäilyksenä on, että kertaluontoiseksi tarkoitettu elpymispaketti saattaisi muuttaa EU:ta hyvin periaatteellisella tasolla.
Eurooppaministeri Tuppurainen vastasi huoliin keskiviikkona sanoen, että neuvoston oikeuspalvelujen näkemys tukee sitä, että nykyiset perussopimukset mahdollistavat elpymispaketin luomisen.
– Tämä esityskokonaisuus on olemassa olevien EU-perussopimusten mukainen, jolloin ei voida päätellä, että EU olisi millään merkittävällä tavalla muuttamassa muotoaan, Tuppurainen sanoi.
Tuppurainen myöntää, että suuren elpymispaketin rahoittaminen komission ottamalla lainalla on mittakaavaltaan jotain uutta.
– Tämä on uusi asia, mutta sille löytyy perussopimuksista oikeusperusta. Tämä koronaviruspandemia on luonnonkatastrofiin verrattavissa oleva tilanne.
Alkuperäisen STT:n jutun alkua on muutettu siten, että siihen on lisätty klo 14.11. STT:n uutinen Marinin tiedotustilaisuudesta sekä KU:n huomio Hassin tiedotustilaisuudesta.
uutiskirje 
