KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Benita Heiskanen: Portlandin tapahtumat kertovat yhteiskuntarauhan järkkymisestä

Liittovaltion joukkoja Portlandissa keskiviikkona.

Liittovaltion joukkoja Portlandissa keskiviikkona. Kuva: Lehtikuva/Nathan Howard

Liittovaltion joukkojen lähettäminen on äärimmäinen tapa toimia, mutta saa konservatiivisilta amerikkalaisilta tukea.

STT – Sanna Raita-aho
31.7.2020 9.38

Yhdysvalloissa Portlandin tapahtumat kertovat yhteiskuntarauhan järkkymisestä, arvioi Turun yliopiston John Morton -keskuksen professori Benita Heiskanen.

Liittovaltion joukkojen on kerrottu ajaneen tunnuksettomilla autoilla ja ottaneen mielenosoittajia kiinni Oregonin Portlandissa ilman selityksiä, mikä on herättänyt kuohuntaa Yhdysvalloissa. Osavaltio haki oikeudelta jopa väliaikaista lähestymiskieltoa, jotta tunnukseton toiminta loppuisi. Oregonin demokraattikuvernööri Kate Brown on myös äänekkäästi vastustanut joukkojen saapumista.

Hallinnon mukaan joukot ovat olleet torjumassa rikollisuutta Portlandissa, jossa Black Lives Matter -mielenosoitukset ovat jatkuneet lähes yhtäjaksoisesti toukokuun lopulta.

ILMOITUS
ILMOITUS
Heiskasen käsityksen mukaan ennen liittovaltion joukkojen saapumista protestointi oli rauhallisempaa.

Joukkojen kerrottiin aloittaneen vetäytymisen kaupungista torstaina, mutta tapahtumat ovat kuohuttaneet Yhdysvalloissa.

Osa näkee kurinpalautuksena

Professori Benita Heiskanen sanoo, että mielikuva tapahtumista on ollut hyvin kaoottinen ja ihmisoikeuksia loukkaava.

– Toisaalta liittovaltiolla on oikeus suojella omia rakennuksiaan, mutta samalla on ollut vaikea sulattaa, että sen joukot aiheuttavat väärinkäytöksiä. Tilannehan näyttää lähinnä siltä, että ihmisiä kidnapataan kaduilta, eikä tiedetä keitä viranomaiset ovat ja mihin kiinniotetut viedään, hän sanoo.

Toisaalta tapahtumien tulkinta riippuu myös siitä, keneltä asiaa kysyy. Konservatiivien näkökanta tilanteeseen on ollut erilainen.

– He katsovat, että tietenkin näin pitää toimia, jotta voidaan turvata liittovaltion rakennuksia.

Samalla toimintapa on varsin äärimmäinen.

– Tilannetta tulkitaan poliittisten linjojen mukaan. Yleensä tällainen virkavallan vastuu katsotaan olevan paikallis- ja osavaltiotasolla. Tämä on hyvin äärimmäinen ajatus, että lähetetään liittovaltion joukkoja osavaltioon. Se ei ole tyypillinen ratkaisu.

– Moni näkee tämän myös poliittisena pelinä. Tässä yritetään luoda kuvaa lain ja järjestyksen presidentistä Donald Trumpista, joka pystyy tulemaan tällaiseen kriisipisteeseen ja sammuttamaan tilanteen, hän lisää.

Toisaalta Trumpin toimet on nähty myös päinvastaisina. Niitä on nimitetty yhdysvaltalaisessa mediassa myös ”provokaatioksi” ja sanottu toimien vain pahentavan tilannetta.

Myös Heiskasen käsityksen mukaan ennen liittovaltion joukkojen saapumista protestointi oli rauhallisempaa.

Trump on jo protestien alusta lähtien uhannut lähettää liittovaltion joukkoja rauhoittamaan protesteja. Hän ilmoitti keskiviikkona myös kolmesta uudesta kaupungista, joihin aiotaan lähettää liittovaltion joukkoja torjumaan rikollisuutta.

Miksi vain mustien protesteissa

Yhdysvaltain historiassa poliisin kovat otteet eivät kuitenkaan ole täysin ennenkuulumattomia. Esimerkiksi Fergusonissa mustan miehen Michael Brownin ampumisesta alkaneet protestit toivat myös tankit kaduille vuonna 2014, mikä myös tyrmistytti mediassa. Tuolloin kyse oli poliisin käyttämistä tankeista, joita poliisi oli saanut käyttöönsä liittovaltiolta.

– Mutta ei tämä mikään tavanomainen tapa ole toimia. Kriitikot ovat myös kysyneet, miksi liittovaltion joukkoja ei tuoda kaduille silloin, kun äärioikeiston mielenosoittajat ovat kadulla, Heiskanen sanoo.

Portlandissa mielenosoitukset ovat jatkuneet lähes yhtäjaksoisesti toukokuun lopulta asti. Kiinnostavaa onkin, että hyvin ”valkoisena” ja rasistisen historian omaavana pidetty kaupunki on noussut nimenomaan Black Lives Matter -protestien keskipisteeksi.

– Kaupungissa on syntynyt laajempi solidaarisuusliike. Paikalliset ihmiset kipuilevat rasistisen historian kanssa, ja vähemmistön edustajat kertovat omista kokemuksistaan. Siinä puidaan oman kaupungin vaikeaa menneisyyttä, Heiskanen sanoo.

Eskaloituminen joukkojen saavuttua

Tilanne kertoo kuitenkin, että Yhdysvallat suuntaa kohti marraskuun presidentinvaaleja jakautuneessa tilassa. Jakolinja ei kuitenkaan ole vain kahden eri ryhmän tai puolueen välillä kuten usein tulkitaan, vaan maassa on useita eri jakolinjoja ja ryhmiä, Heiskanen huomauttaa. Siksi poliittinen tilanne on paljon moniulotteisempi ruohonjuuritasolla.

– Se tulee esille myös näissä mielenosoituksissa. Niissä on mukana erilaisia ihmisiä erilaisista solidaarisuuden syistä. Se on keskeinen elementti tämän vuosituhannen aktivismissa. Protestit ovat laajoja, ja niissä on monta ryhmää yhdessä, ne eivät ole yhden asian liikkeitä, hän sanoo.

Tämä näkyy myös presidentinvaaleihin valmistautuvissa puolueissa.

Demokraateissa ei esimerkiksi ole yhteistä konsensusta, vaan esimerkiksi vasemmistolaista Bernie Sandersia kannattaneet progressiiviset tahot tekevät selkeän pesäeron puolueen liberaaleihin.

– Samoin republikaanipuolueessa on ihmisiä, jotka ovat nyt lähteneet demokraattien Joe Bidenin taakse, vaikka he ovat koko ikänsä olleet republikaaneja.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

Mielenosoitus Javier Milein hallitusta vastaan Buenos Airesin keskustassa helmikuussa. Mielenosoituksessa vastustettiin Milein rajuja uhkauksia feminismiä, HLBTIQ-yhteisöä ja sukupuolipolitiikkaa kohtaan. Nyt tulilinjalla ovat lisäksi journalistit.

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

Mapuchekansan edustajat juhlivat juhannukseen sijoittuvaa uutta vuottaan We Tripantua Vilcúnissa, 700 kilometriä Santiagon eteläpuolella.

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

Kuvituskuvassa Bukelen vastainen mielenosoitus San Salvadorissa. Kansalaisyhteiskunnan tila käy yhä ahtaammaksi Latinalaisessa Amerikassa. Useat maat ovat säätäneet lakeja, jotka tekevät kansalaisjärjestöjen toiminnasta vaikeampaa tai suorastaan mahdotonta. Viimeisen vuoden aikana lakeja on säädetty muun muassa Venezuelassa, Paraguayssa, Perussa ja El Salvadorissa.

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

Uusimmat

Kati Roudan Lappi-dekkari on todella erilainen.

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

Mielenosoitus Javier Milein hallitusta vastaan Buenos Airesin keskustassa helmikuussa. Mielenosoituksessa vastustettiin Milein rajuja uhkauksia feminismiä, HLBTIQ-yhteisöä ja sukupuolipolitiikkaa kohtaan. Nyt tulilinjalla ovat lisäksi journalistit.

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
02

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
03

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
04

1800-luvun taudit palanneet Britanniaan – yhtenä syynä sosiaaliturvan ja julkisen terveydenhuollon leikkaukset

 
05

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään