KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Tilaajapalvelu
  • Yhteystiedot
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Nykyisistä peruskouluista suljetaan jopa puolet seuraavien 20 vuoden aikana

Kouluverkon harveneminen jatkuu ja se on haaste koulutukselliselle tasa-arvolle.

Kouluverkon harveneminen jatkuu ja se on haaste koulutukselliselle tasa-arvolle. Kuva: Lehtikuva/Emmi Korhonen

Opetushallitus arvioi, että eniten koulujen määrä vähenisi Pohjanmaalla, Satakunnassa, Kainuussa ja Etelä-Savossa.

STT–Maiju Ylipiessa
4.8.2020 10.40

Suomen peruskouluverkon harveneminen jatkuu tulevina vuosina, ennakoi Opetushallitus. Samalla koulujen keskimääräinen oppilasmäärä kasvaa.

Kouluverkkoa koskevassa selvityksessä on laadittu kolme laskelmaa siitä, miten koulujen määrä seuraavien kahdenkymmenen vuoden aikana voisi kehittyä.

Jyrkimmän arvion mukaan peruskoulujen määrä lähes puolittuisi vuoteen 2040 mennessä, jos kehitys jatkuu samansuuntaisena. Koulujen määrä laskisi silloin noin 2 300:sta vajaaseen 1 300 kouluun. Samalla koulujen keskimääräinen oppilasmäärä kasvaisi 236 oppilaasta 336 oppilaaseen.

– Kouluverkon harvenemisen ennakoidaan tapahtuvan paljolti sellaisilla alueilla, joissa väki on vähentynyt ja vähenee jatkossakin. Se tarkoittaisi sitä, että alueilla on vähemmän kouluja, koulut ovat suurempia ja koulumatkat voivat olla pidempiä, opetusneuvos Kari Nyyssölä Opetushallituksesta sanoo STT:lle.

Toinen laskelma perustuu siihen, että harvenemista pyrittäisiin erilaisilla kansallisilla tai alueellisilla toimilla hillitsemään. Tässä tapauksessa koulujen määrä vähenisi kahdenkymmenen vuoden aikana runsaalla kolmanneksella. Keskimääräinen oppilasmäärä jäisi noin 290 oppilaaseen.

Kolmannessa skenaariossa koulujen keskimääräinen oppilaskoko pysyisi nykyisellä tasollaan, ja muutos nykyiseen kouluverkkoon olisi selvästi edellisiä laskelmia pienempi. Kouluja olisi vuonna 2040 arviolta noin 1 800 kappaletta, vajaa neljännes vähemmän kuin nyt.

Laskelmista keskimmäinen vaikuttaa tällä hetkellä todennäköisimmältä, Nyyssölä arvioi. Kuntien ja koulutuksen järjestäjien tekemät ratkaisut vaikuttavat kuitenkin lopputulokseen suuresti.

Arviot on laskettu Tilastokeskuksen väestöennusteen sekä kouluverkossa tapahtuneiden muutosten perusteella. Vuonna 2040 perusopetuksen oppilaita olisi Tilastokeskuksen väestönennusteen mukaan enää noin 425 000, kun vuonna 2018 määrä oli noin 550 000.

Pikkukouluja karsittu eniten

Peruskoulujen määrä on koko 2000-luvun ajan laskenut merkittävästi. Vuonna 2018 Suomessa oli 2 300 koulua eli yli 40 prosenttia vähemmän.

Suhteellisesti eniten kouluverkosto on harventunut Etelä-Karjalassa ja Etelä-Savossa, joissa kouluja on lähes kaksi kolmasosaa vähemmän kuin 2000-luvun alussa. Määrällisesti eniten kouluja on karsittu Pohjois-Pohjanmaalla, Pirkanmaalla ja Lapissa.

Kari Nyyssölä arvioi, että koulujen vähennyksiä osuu jatkossakin usein niille alueille, joissa kouluverkko on jo valmiiksi 2000-luvun aikana harventunut.

Koulujen määrä vähenisi Opetushallituksen arvion mukaan varsinkin Pohjanmaalla, Satakunnassa, Kainuussa ja Etelä-Savossa, joissa vähennys olisi enimmillään noin 60–70 prosenttia. Vähiten määrä vähenisi Uudellamaalla ja Ahvenanmaalla.

Kouluverkon harventuessa keskimääräiset oppilasmäärät ovat kasvaneet. Erityisesti pieniä, alle 50 oppilaan kouluja on suljettu. Vuonna 2018 alle 50 oppilaan kouluja oli kaikista kouluista viidesosa, kun vuonna 2000 osuus oli vielä kaksi viidesosaa.

Oppilasmääriltään suurten yhtenäiskoulujen määrä on puolestaan erityisesti 2010-luvulla lisääntynyt. Kun yli 700 oppilaan kouluja oli vielä vuosituhannen alussa vain 13, vuonna 2018 niitä oli jo sata. Yli tuhannen oppilaan peruskouluja oli vuonna 2018 yhdeksän.

Yli 700 oppilaan kouluja toimii muun muassa Helsingissä, Tampereella, Vantaalla ja Oulussa.

Miten turvataan koulutuksen tasa-arvo?

Kouluverkon harventuessa alueelliset erot voivat lisääntyä, jolloin koulutuksellinen tasa-arvo nousee oleelliseksi kysymykseksi, Opetushallitus huomauttaa.

– Lainsäädäntö lähtee siitä, että kaikilla on mahdollisuus saada laadukasta perusopetusta. Meidän täytyy koko ajan käydä keskustelua siitä, miten voidaan edistää kouluverkkoa ja rakentaa yhteiskuntaa niin, että voimme turvata tasa-arvoiset koulutusmahdollisuudet, Kari Nyyssölä sanoo.

– Olisi hyvä luoda näkymä siitä, millainen on hyvä koulu vaikkapa 2030-luvulla ja miten sitä voitaisiin jo nyt rakentaa.

ILMOITUS
ILMOITUS

Peruskouluverkon kehityksen taustalla vaikuttavat myös laajat megatrendit, kuten väestömuutokset, digitalisaatio, työn murros, kaupungistuminen ja ilmastonmuutos. Maailma voi niiden vuoksi näyttää hyvin erilaiselta vuonna 2040, vaikka vaikutuksia ei voikaan tarkasti ennustaa, Kari Nyyssölä huomauttaa.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Jari Myllykoski

Kansanedustaja vaatii: Varmuusvarastointi turvaamaan kotimaista viljanviljelyä

Pelastustoimeen toivotaan lisää koulutuspaikkoja.

Palomiehistä on jatkuva vaje – Korjattavissa yhdeksällä miljoonalla

Pia Lohikoski

Vasemmiston Lohikoski vaatii työmatkavähennyksiin kohtuullisuutta: ”Julkisilla kuluu jopa pari tuntia työmatkaan, joka omalla autolla taittuu reilusti alle tunnissa”

Li Andersson puhui vasemmistoliiton ministeriryhmän kesäkokouksen toritapahtumassa Tampereen Keskustorilla tiistaina.

Työntekijöiden sosiaaliturvamaksuja esitetään palautettavaksi työnantajille, pääministeri tyrmäsi kesäkuussa – Li Andersson: Olisin aika yllättynyt, jos tämä olisi SDP:n linja

Uusimmat

Jari Myllykoski

Kansanedustaja vaatii: Varmuusvarastointi turvaamaan kotimaista viljanviljelyä

Pelastustoimeen toivotaan lisää koulutuspaikkoja.

Palomiehistä on jatkuva vaje – Korjattavissa yhdeksällä miljoonalla

Tervedenhuollon työntekijät osallistuivat seksuaalista väkivaltaa käsittelevään koulutukseen Holovanivskissa, Ukrainassa.

Lääkärit Ilman Rajoja kouluttaa Ukrainassa hoitohenkilökuntaa hoitamaan seksuaalista väkivaltaa kokeneita

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Li Andersson kommentoi kokoomuksen verolinjaa: ”Gallupjohdossa on puolue, jonka talouspoliittinen ohjelma ensi vaalikaudella on leikata sosiaaliturvasta”

 
02

Presidentti Zelenskyi jäi kiinni veroparatiisiyhtiöistä – Ukrainan haaveet sortuvat korruptioon

 
03

Kommentti: ”Nuorten suojeleminen ei kiinnosta moniakaan, kunhan ahdistelija ei ole ulkomaalainen”

 
04

Sunnuntaivieras: Suomi on puolustuspoliittinen kaksinaismoralisti

 
05

Li Andersson ihmettelee kokoomuksen kyvyttömyyttä asettua nykytilanteeseen: ”Surullista”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Vasemmiston Lohikoski vaatii työmatkavähennyksiin kohtuullisuutta: ”Julkisilla kuluu jopa pari tuntia työmatkaan, joka omalla autolla taittuu reilusti alle tunnissa”

17.08.2022

Työntekijöiden sosiaaliturvamaksuja esitetään palautettavaksi työnantajille, pääministeri tyrmäsi kesäkuussa – Li Andersson: Olisin aika yllättynyt, jos tämä olisi SDP:n linja

16.08.2022

Saramo tarjoaa vasemmistoliittoa seuraavaan hallitukseen: ”Maailmaa ei saada yhdessä hallituskaudessa valmiiksi”

16.08.2022

Olisiko jo aika sitoa lapsilisä indeksiin? Ministeri Sarkkinen ehdottaa tätä

16.08.2022

Li Andersson ihmettelee kokoomuksen kyvyttömyyttä asettua nykytilanteeseen: ”Surullista”

16.08.2022

35 miljoonan euron ehdotus budjettiriiheen: Toimeentulotukeen määräaikainen lisäys

16.08.2022

Vasemmistoliitto nimesi lisää eduskuntavaaliehdokkaita Pirkanmaalla ja Helsingissä

15.08.2022

PAMin jäsenet arvioivat tilannettaan: Töitä riittää, mutta oma talous sakkaa

15.08.2022

Teollisuusliitossa ihmetellään veroalepuheita: ”Kokoomuksella pettää logiikka”

15.08.2022
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Digilehden tai näköislehden aktiivinen tilaaja! Tunnuksesi on siirretty uuteen järjestelmään. Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään