KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Sorsa-säätiön raportti kartoittaa eriarvoisuuden kaikki puolet

Eriarvoisuus on paljon laajempi asia kuin tuloerot tai pienituloisuus. Se on monien asioiden kietoutumista yhteen ja niistä syntyvä noidankehä.

Eriarvoisuus on paljon laajempi asia kuin tuloerot tai pienituloisuus. Se on monien asioiden kietoutumista yhteen ja niistä syntyvä noidankehä. Kuva: Lehtikuva/Emmi Korhonen

Keskustelu typistyy yleensä tuloeroihin, joista sanotaan, että ne eivät ole kasvaneet. Paitsi että ovat kasvaneet, ilmiö on paljon monimuotoisempi.

Kai Hirvasnoro
22.8.2020 14.16

Suomessa ollaan syystäkin ylpeitä kansainvälisesti vertaillen tasa-arvoisesta yhteiskunnasta. Mutta onko tyytyväisyyttä liikaakin, Kalevi Sorsa -säätiön hankevastaava Maija Mattila pohti tiistaina, kun ajatuspaja julkisti kirjan Eriarvoisuuden tila Suomessa 2020 , joka on luettavissa myös verkossa.

20 eturivin tutkijan kokoomateos luo kattavan kuvan eriarvoisuuden moninaisuudesta. Se on paljon laajempi asia kuin pienituloisuus tai tulo- ja varallisuuserojen kasvu, jotka nousivat pääasioiksi raportista tehdyissä uutisissa.

Eriarvoisuus on myös terveyseroja, jotka politiikan julkilausutuista tavoitteista huolimatta eivät tasoitu. Se on koulutuksellista epätasa-arvoa, jossa toiset saavat jo kodin perintönä huonommat lähtökohdat kuin toiset. Se on rasismia, joka Suomessa on hätkähdyttävän yleistä ja raakaa. Ja eriarvoisuus on myös ruumiin kokoon liittyvää sukupuolittunutta syrjintää – asia, josta on alettu puhua vasta nyt 2000-luvulla.

Eriarvoisuudet kietoutuvat yhteen ja tämän moninaisuuden kuvaaminen on raportin suurin ansio.

Eriarvoisuus nousee Suomessa aika ajoin julkiseen keskusteluun ja silloin käy niin kuin tiistainakin kävi: asiaa vähätellään, koska gini-kertoimen perusteella tuloerot ovat pysyneet hyvin tasaisina oikeastaan koko 2000-luvun ja tulontasaus on Suomessa lähes voimakkainta koko maailmassa.

Eliittikehässä valta kietoutuu yhteen

Eriarvoisuus typistyy keskusteluksi tuloista. Kirjassa lainataan eriarvoisuustutkimuksen uranuurtajaksi sanottua Göran Therbornia, joka on kuvannut eriarvoisuuden ulottuvuuksia.

”Elämänehtojen eriarvoisuus (kuten terveys) ja eksistentiaalinen eriarvoisuus (kuten syrjintä) vaikuttavat mahdollisuuksiin hankkia resursseja (kuten koulutusta, tuloja ja valtaa). Matalat tulot taas vaikuttavat mahdollisuuksiin huolehtia omasta terveydestä, ja köyhyyden stigma luo pohjan eksistentiaaliselle eriarvoisuudelle”, Maija Mattila vetää kirjassa yhteen Therbornin tutkimuksia.

Dosentit Hanna Wass ja Timo M. Kauppinen puhuvat kirjassa itseään vahvistavasta eliittikehästä, jossa taloudellinen, sosiaalinen ja poliittinen valta kietoutuvat yhteen.

Eriarvoisuudesta huolestuneet eivät myöskään vaadi, että kaikilla pitäisi olla yhtä paljon rahaa ja varallisuutta omista ponnisteluista riippumatta. Ongelma on siinä, että niiden epätasaiseen jakautumiseen vaikuttavat epäreilut olosuhteet, joista seuraa erivertaista kohtelua.

Katse vain huono-osaisissa

Maija Mattila kritisoi raportissa kiinnostavasti sitä, että eriarvoisuuden kitkemisessä painotus on yleensä huono-osaisiin kohdistuvissa toimissa, jolloin ne näyttäytyvät ennen kaikkea tiettyyn väestönosaan kohdistettuina hallinnollisina toimenpiteinä.

”Ei voi välttyä ajattelemasta, että yhteiskunnallinen keskustelu eriarvoisuudesta paketoidaan liian usein työryhmien raporteiksi ja kehittämisohjelmiksi, jotka suuressa kuvassa ovat irrallaan monista merkittävistä rakenteellisista kysymyksistä. Esimerkiksi tulo- ja varallisuuserojen syntylähteet, kuten työnantajien ja työntekijöiden välinen valtatasapaino, verojäjestelmä sekä instituutioissa piilevä rakenteellinen syrjintä esimerkiksi sukupuolen tai ihonvärin perusteella ovat tällaisia rakenteita.”

”Kun eriarvoisuuden torjunnassa ei sukelleta eriarvoisuuksien syntylähteille, lapsi uhkaa mennä pesuveden mukana: eriarvoisuutta kohdellaan muka-epäpoliittisena kysymyksenä, ja rakenteelliset, poliittiseen ohjaukseen jäävät kysymykset käsitellään ikään kuin eriarvoisuus ei niihin liittyisi.”

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Annika Saarikko ja Petteri Orpo taitavat sittenkin päätyä uudelleen samaan hallitukseen. Kumpikin oli ministeri jo Juha Sipilän hallituksessa.

Kommentti: Keskustan kannatuksen nousu tuo hallitusvaihtoehtoihin mukaan ”Sipilä kakkosen”

Petteri Orpon naureskelu saattoi osoittautua ennenaikaiseksi.

HS-gallup: Kokoomus ajettu käytännössä kiinni kolmen suuren taistelussa

Monessa vaalipiirissä kannattaisi taktikoida äänestämällä vassareita, koska paikka voi olla pois kokoomukselta tai persuilta, Li Andersson sanoi.

Menee helposti perseelleen, Li Andersson sanoi taktisesta äänestämisestä IS:n tentissä

Viime viikon 25¿000 kiinteistöpalvelualalla toimivan lakko oli yksi Suomen suurimmista maahanmuuttajien lakoista, sanoo PAMin järjestöjohtaja Risto Kalliorinne. Torstaina alkaa entistä suurrempi lakko, jos sopimusta ei synny.

Painostanut erityisesti maahanmuuttajataustaisia lakonalaiseen työhön – PAM julisti SOL-yhtiöt hakusaartoon

Uusimmat

Annika Saarikko ja Petteri Orpo taitavat sittenkin päätyä uudelleen samaan hallitukseen. Kumpikin oli ministeri jo Juha Sipilän hallituksessa.

Kommentti: Keskustan kannatuksen nousu tuo hallitusvaihtoehtoihin mukaan ”Sipilä kakkosen”

Petteri Orpon naureskelu saattoi osoittautua ennenaikaiseksi.

HS-gallup: Kokoomus ajettu käytännössä kiinni kolmen suuren taistelussa

Monessa vaalipiirissä kannattaisi taktikoida äänestämällä vassareita, koska paikka voi olla pois kokoomukselta tai persuilta, Li Andersson sanoi.

Menee helposti perseelleen, Li Andersson sanoi taktisesta äänestämisestä IS:n tentissä

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Suomalaiset arvostavat ja käyttävät kulttuuripalveluja, paitsi perussuomalaiset

 
02

Li Andersson on Sanna Marinin jälkeen toiseksi luotetuin puoluejohtaja, kertoo Iltalehden tutkimus

 
03

20 000 hoitajan ja muun sote-ammattilaisen vähennys – Li Andersson: Se on se mittaluokka, josta puhumme kokoomuksen vaihtoehdossa

 
04

Nelipäiväinen työviikko voi olla pidempi kuin viisipäiväinen, muistuttaa AKT

 
05

Sairaanhoitaja tekee eläkkeeltä töitä ja paikkaa työvoimapulaa: ”On tärkeää tuntea olevansa tarpeellinen”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Painostanut erityisesti maahanmuuttajataustaisia lakonalaiseen työhön – PAM julisti SOL-yhtiöt hakusaartoon

28.03.2023

STTK:n pääekonomisti kommentoi valtiovarainministeriön esityksiä: Selvää poliittisen ohjauksen makua – tällainen ei ole ministeriön tehtävä demokratiassa.

28.03.2023

Li Andersson on Sanna Marinin jälkeen toiseksi luotetuin puoluejohtaja, kertoo Iltalehden tutkimus

27.03.2023

Vaalien kiriviikon kysymys kuuluu, kertovatko leikkaajapuolueet, mistä ja miten leikataan

27.03.2023

Sirpa Puhakan Kari Uotila -kirja ehdolla vuoden työväentutkimukseksi

27.03.2023

Suomen Kirjailijaliiton puheenjohtaja: ”Maanpuolustus on myös sitä, että ymmärtää ja arvostaa omaa kulttuuriaan”

27.03.2023

Vasemmistoliitto nähdään vahvimpana puolueena köyhyyden ja syrjäytymisen estämisessä sekä koulutuksen rahoituksen lisäämisessä

27.03.2023

Naisten vanhimpain neuvostot tienraivaajina Koillis-Keniassa

27.03.2023

Hieno rikostarina hukkuu lörpöttelevään tekstimassaan R&R:n Vaeltavissa vainajissa

26.03.2023

Uusimmat podcastit

”Politiikan superviikot” alkavat tänään MTV:n Puheenjohtajatentillä – ”Ei sitä jaksa kukaan katsoa”, tylyttää politiikan taustavaikuttaja KU:n podcastissa

15.03.2023

Koulujen eriytyminen huomattiin jo 1990-luvulla, sanoo Paavo Arhinmäki – ”Näkyi selvästi, että vanhempien sosioekonominen tausta vaikutti hakeutumiseen”

13.03.2023

Nigeriassa äänestetään huomenna tärkeissä presidentinvaaleissa – Afrikan suurimman talouden ongelmina ovat eriarvoisuus, korruptio ja väkivaltaisuudet

25.02.2023
ILMOITUS
ILMOITUS

KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Digilehden tai näköislehden aktiivinen tilaaja! Tunnuksesi on siirretty uuteen järjestelmään. Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään