KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Sorsa-säätiön raportti kartoittaa eriarvoisuuden kaikki puolet

Eriarvoisuus on paljon laajempi asia kuin tuloerot tai pienituloisuus. Se on monien asioiden kietoutumista yhteen ja niistä syntyvä noidankehä.

Eriarvoisuus on paljon laajempi asia kuin tuloerot tai pienituloisuus. Se on monien asioiden kietoutumista yhteen ja niistä syntyvä noidankehä. Kuva: Lehtikuva/Emmi Korhonen

Keskustelu typistyy yleensä tuloeroihin, joista sanotaan, että ne eivät ole kasvaneet. Paitsi että ovat kasvaneet, ilmiö on paljon monimuotoisempi.

Kai Hirvasnoro
22.8.2020 14.16

Suomessa ollaan syystäkin ylpeitä kansainvälisesti vertaillen tasa-arvoisesta yhteiskunnasta. Mutta onko tyytyväisyyttä liikaakin, Kalevi Sorsa -säätiön hankevastaava Maija Mattila pohti tiistaina, kun ajatuspaja julkisti kirjan Eriarvoisuuden tila Suomessa 2020 , joka on luettavissa myös verkossa.

20 eturivin tutkijan kokoomateos luo kattavan kuvan eriarvoisuuden moninaisuudesta. Se on paljon laajempi asia kuin pienituloisuus tai tulo- ja varallisuuserojen kasvu, jotka nousivat pääasioiksi raportista tehdyissä uutisissa.

Eriarvoisuus on myös terveyseroja, jotka politiikan julkilausutuista tavoitteista huolimatta eivät tasoitu. Se on koulutuksellista epätasa-arvoa, jossa toiset saavat jo kodin perintönä huonommat lähtökohdat kuin toiset. Se on rasismia, joka Suomessa on hätkähdyttävän yleistä ja raakaa. Ja eriarvoisuus on myös ruumiin kokoon liittyvää sukupuolittunutta syrjintää – asia, josta on alettu puhua vasta nyt 2000-luvulla.

Eriarvoisuudet kietoutuvat yhteen ja tämän moninaisuuden kuvaaminen on raportin suurin ansio.

Eriarvoisuus nousee Suomessa aika ajoin julkiseen keskusteluun ja silloin käy niin kuin tiistainakin kävi: asiaa vähätellään, koska gini-kertoimen perusteella tuloerot ovat pysyneet hyvin tasaisina oikeastaan koko 2000-luvun ja tulontasaus on Suomessa lähes voimakkainta koko maailmassa.

Eliittikehässä valta kietoutuu yhteen

Eriarvoisuus typistyy keskusteluksi tuloista. Kirjassa lainataan eriarvoisuustutkimuksen uranuurtajaksi sanottua Göran Therbornia, joka on kuvannut eriarvoisuuden ulottuvuuksia.

”Elämänehtojen eriarvoisuus (kuten terveys) ja eksistentiaalinen eriarvoisuus (kuten syrjintä) vaikuttavat mahdollisuuksiin hankkia resursseja (kuten koulutusta, tuloja ja valtaa). Matalat tulot taas vaikuttavat mahdollisuuksiin huolehtia omasta terveydestä, ja köyhyyden stigma luo pohjan eksistentiaaliselle eriarvoisuudelle”, Maija Mattila vetää kirjassa yhteen Therbornin tutkimuksia.

Dosentit Hanna Wass ja Timo M. Kauppinen puhuvat kirjassa itseään vahvistavasta eliittikehästä, jossa taloudellinen, sosiaalinen ja poliittinen valta kietoutuvat yhteen.

Eriarvoisuudesta huolestuneet eivät myöskään vaadi, että kaikilla pitäisi olla yhtä paljon rahaa ja varallisuutta omista ponnisteluista riippumatta. Ongelma on siinä, että niiden epätasaiseen jakautumiseen vaikuttavat epäreilut olosuhteet, joista seuraa erivertaista kohtelua.

Katse vain huono-osaisissa

Maija Mattila kritisoi raportissa kiinnostavasti sitä, että eriarvoisuuden kitkemisessä painotus on yleensä huono-osaisiin kohdistuvissa toimissa, jolloin ne näyttäytyvät ennen kaikkea tiettyyn väestönosaan kohdistettuina hallinnollisina toimenpiteinä.

”Ei voi välttyä ajattelemasta, että yhteiskunnallinen keskustelu eriarvoisuudesta paketoidaan liian usein työryhmien raporteiksi ja kehittämisohjelmiksi, jotka suuressa kuvassa ovat irrallaan monista merkittävistä rakenteellisista kysymyksistä. Esimerkiksi tulo- ja varallisuuserojen syntylähteet, kuten työnantajien ja työntekijöiden välinen valtatasapaino, verojäjestelmä sekä instituutioissa piilevä rakenteellinen syrjintä esimerkiksi sukupuolen tai ihonvärin perusteella ovat tällaisia rakenteita.”

”Kun eriarvoisuuden torjunnassa ei sukelleta eriarvoisuuksien syntylähteille, lapsi uhkaa mennä pesuveden mukana: eriarvoisuutta kohdellaan muka-epäpoliittisena kysymyksenä, ja rakenteelliset, poliittiseen ohjaukseen jäävät kysymykset käsitellään ikään kuin eriarvoisuus ei niihin liittyisi.”

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Eduskunta keskusteli valtioneuvoston puolustusselonteosta täysistunnossa Helsingissä 18. kesäkuuta 2025.

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

Uusimmat

Elina Backmanin viisi dekkaria muodostavat ulkoasuaan myöten yhtenäisen sarjan.

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

Kuvituskuvassa Bukelen vastainen mielenosoitus San Salvadorissa. Kansalaisyhteiskunnan tila käy yhä ahtaammaksi Latinalaisessa Amerikassa. Useat maat ovat säätäneet lakeja, jotka tekevät kansalaisjärjestöjen toiminnasta vaikeampaa tai suorastaan mahdotonta. Viimeisen vuoden aikana lakeja on säädetty muun muassa Venezuelassa, Paraguayssa, Perussa ja El Salvadorissa.

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

Kruszynianyn moskeijan talonmies Dzemil Gembicki toivottaa tervetulleiksi vieraat, jotka haluavat kuulla Puolassa kuusi vuosisataa eläneistä muslimeista. 200 vuotta vanhan puurakennuksen suunnittelivat juutalaiset arkkitehdit.

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

Orgaanista jätettä kompostoidaan yhteisön johtamassa jätehuollossa Sesdanin kylässä Giayarissa.

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
02

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

 
05

Onko Jussi Halla-aho fasisti?

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025

33-vuotias vasemmistolainen on vahvoilla New Yorkin seuraavaksi pormestariksi – Näin KU:n toimitus analysoi tilannetta

26.06.2025

Vasemmistoliitto kiittää Helsingin kunnianhimoista ilmastotavoitetta: Päästöt 85 prosenttia alas viidessä vuodessa

26.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään