KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Sopimusyhteiskunta kaikki kaikessa – Matti Huutola jäi SAK:sta eläkkeelle sopien, ei repien

Yhtenäisyys on Matti Huutolan mielestä ainoa mahdollisuus ay-liikkeelle. Erilliselle vasemmistoliittolaiselle ay-politiikalle ei enää ole tarvetta.

Yhtenäisyys on Matti Huutolan mielestä ainoa mahdollisuus ay-liikkeelle. Erilliselle vasemmistoliittolaiselle ay-politiikalle ei enää ole tarvetta. Kuva: Kai Hirvasnoro

Matti Huutolan aika SAK:n hallituksen varapuheenjohtajana on ohi. Sopien, ei repien. Se voisi olla hänen tunnuslauseensa.

Kai Hirvasnoro
30.8.2020 10.10

Kun Matti Huutolan työura joskus vuoden lopulla päättyy, suomalainen työmarkkinakenttä menettää sopimusyhteiskunnan vankan puolustajan. Läksiäishaastattelussa vahvistuu, että se on monessa mukana olleelle vaikuttajalle kaikki kaikessa.

Huutolan 16-vuotinen kausi SAK:n hallituksen varapuheenjohtajana päättyi järjestön valtuuston kokouksessa tiistaina, mutta työt jatkuvat vielä. Aikanaan koittavalle vihoviimeiselle työpäivälle hänellä on selvä suunnitelma:

– Kun viimeinen työpäivä päättyy kello 16, niin eihän minulla sinänsä kiirettä Lappiin ole, mutta vartin yli 16 lähden. Elämäni on siellä, harrastukset, sukulaiset ja muut.

ILMOITUS
ILMOITUS

Tällä viikolla julkaistiin myös Vesa Sompin Huutolasta kirjoittama kirja Heikomman puolella. Kirjan nimi tiivistää hänen ajattelunsa ytimen, josta sopimusyhteiskunnankin puolustaminen johtuu. Sopien, ei repien. Se on heikommankin etu.

Sopimista halutaan nyt vain niistä asioista, jotka koetaan itselle tärkeiksi.

Yhteiskunnallisen ajattelunsa perustan Huutola sai jo Rovaniemen maalaiskunnan Lehtojärvellä sijainneen lapsuudenkotinsa uuninpankolla. Siellä vaalitilaisuudessa alusti SKDL:n pääsihteerinä toiminut Ele Alenius. Kirjan mukaan Alenius kuulosti pienen Matin korvissa ”maailman viisaimmalta ihmiseltä” ja SKDL sai vankkumattoman kannattajan.

Kirvesmies, Rakennusliiton toimitsija, kansanedustaja, SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja ja viime vaiheessa myös järjestöosaston johtaja. Tehtävät ovat vaihtuneet, mutta aate on pysynyt. Aleniuslainen vasemmistolainen, se on hänen poliittinen kotinsa.

Nyt haetaan
selkävoittoja

Mennään siis enempää kaartelematta siihen asiaan, mistä Huutola haluaa puhua. Sopimusyhteiskuntaan. Sillä hänellä on huoli siitä, että nyt niin työmarkkinoiden kuin politiikankin puolella haetaan kompromissien sijaan selkävoittoja.

Kansanedustajana 1998–2003 toiminut Huutola muistelee, miten Paavo Lipposen hallituksissa vasemmistoliitto joutui sopimaan kokoomuksenkin kanssa. Askeleet olivat ehkä pieniä, mutta hyvinvointia vietiin kuitenkin eteenpäin.

Työmarkkinoiden puolella sopimishalun puute johtuu Huutolan mukaan Elinkeinoelämän keskusliitosta, joka muutama vuosi sitten jopa kielsi itseltään sopimusten tekemisen.

– Kuvittelu, että jokainen voi persoonakohtaisesti tätä maailmaa rakentaa – minusta se ei mene niin. Vaan on huolehdittava heikommasta.

– Olen tosi huolestunut tästä työmarkkinailmapiiristä, että pitääkö kaikki sopimukset hakea konfliktien kautta.

Politiikan puolella samaa tarinaa Huutolan mielestä kertoo perussuomalaisten nousu suureksi puolueeksi: vaikeisiin asioihin on vain ehdottomia näkemyksiä ja yksinkertaisia vastauksia.

Heidän maailmansa
on muu kuin Suomi

Konfliktien kautta, se nähtiin kuukausia kestäneellä sopimuskierroksella. Ensin työnantajille ei sopiminen maistunut, sitten ratkaisuja haettiin lakkojen, lakonuhkien ja työnantajien työsulkujen kautta.

– Sopimista halutaan nyt vain niistä asioista, jotka koetaan itselle tärkeiksi, harmittelee Huutola.

– Näihin päiviin asti konsensusta on ollut, mutta tämän viimeisen sopimuskierroksen jälkeen näen, että tulee entistä vaikeammaksi tehdä sellaisia työehtosopimuksia, jotka vievät koko Suomea eteenpäin. Voimakkaat liitot molemmin puolin voivat ottaa satunnaisia selkävoittoja, mutta näen mustia pilviä siinä kokonaisuudessa, että kaikki pysyvät mukana.

Kehitys johtuu Huutolan mielestä siitä, että EK:n linjoja viitoittavat suuryritykset, joiden maailma on jotain muuta kuin Suomi tai suomalaisen yhteiskunnan keskeiset asiat.

– Suomen markkina ja työelämä eivät tunnu olennaiselta. Globalisaatio on mennyt sellaista vauhtia eteenpäin.

Eniten Huutola on pettynyt Suomen Yrittäjiin. Hän toivoi, että järjestön kanssa olisi voinut päästä yhteistyöhön, mutta viime vuosina sen näkemykset ovat alkaneet tuntua vihamielisiltä ay-liikettä ja palkansaajia kohtaan.

Tämä on henkilökysymys. Huutolan mielestä Mikael Pentikäinen on työmarkkinoiden häirikkö ja populisti.

Eurooppalainen työelämä
harmonisoituu

Kun työelämän pelisääntöjen uudistamisesta puhutaan, esiin nousee aina taikasana paikallinen sopiminen. Huutola sanoo sen olevan väärä mielikuva, että ay-liike vastustaisi paikallista sopimista. Siinä voidaan päinvastoin löytää ulottuvuuksia, jotka vahvistavat sopimusyhteiskuntaa.

Huutola ottaisi ensinnäkin mallia Ruotsista, jossa diskuteeraus työntekijöiden ja työnantajan välillä on aitoa.

Toiseksi sosiaaliturvan kokonaisuudistus synnyttää todennäköisesti myös työmarkkinaosapuolille sopimisen tarvetta.

Kolmanneksi sopimusyhteiskunnan tulevaisuutta säätelee Euroopan unionin kehitys.

– Eurooppalaisen työelämän pelisääntöjen harmonisointi tulee tapahtumaan ja on osin jo tapahtunut. Työsuojelun puolella se on jo hyvin pitkälle vietyä.

Parhaillaan lausuntokierroksella on komission esitys eurooppalaisesta vähimmäispalkasta, johon SAK on ottanut myönteisen kannan sillä ehdolla, että kansallisesti voidaan sopia omista minimisäännöksistä.

Matti Huutola nousi varapaikalta eduskuntaan vuonna 1998 Asko Apukan tilalle. Putoaminen vuoden 2003 vaaleissa oli kova paikka.

Matti Huutola nousi varapaikalta eduskuntaan vuonna 1998 Asko Apukan tilalle. Putoaminen vuoden 2003 vaaleissa oli kova paikka. Kuva: Jarmo Lintunen

Miten saada
viesti perille?

Matti Huutola aloitti Pekka Ahmavaaran seuraajana SAK:n hallituksen varapuheenjohtajana 1.5.2004. Aloittaessaan hän puhui siitä, että ay-liikkeestä ei saa tulla elämälle vierasta eliittiä. Onko näin päässyt käymään ja onko sillä yhteyttä järjestäytymisasteen laskuun?

Huutola myöntää, että on.

Haastattelua tehdään sen jälkeen, kun hän on osallistunut viimeistä kertaa SAK:n hallituksen kokoukseen. Siellä oli puhuttu, että yhteiskunnallista keskustelua vaikkapa ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta käydään sellaisella kielellä ja harhaanjohtavilla ilmaisuilla, etteivät työntekijät pysy kärryillä siinä, mitä ay-liike on tehnyt ja mistä sopinut.

Ennen oli isoja työpaikkoja, isoja ammattiosastoja ja niiden isoja kokouksia, joissa viesti meni suoraan perille. Nyt eletään mediamaailman ja viestinnän aikaa.

– Ay-liike on isojen haasteiden edessä, että herättääkö se ihmisten kiinnostuksen markkinointiviestinnän ja osittain jopa populismin kautta vai nyt valitulla linjalla, jossa asiat on pohdittu sataprosenttisesti ja menemme asialinjalla eteenpäin. Me emme oikein enää saavuta ihmisiä tällä viestinnällä, Huutola myöntää.

Järjestäytymisasteen lasku on Huutolan mielestä osa yleisempää ilmiötä, jossa mihinkään instituutioihin ei sitouduta niin kuin ennen. Ay-liikkeen edunvalvonnan vuoksi hän ei usko jäsenmäärän laskeneen.

SAK:n järjestöosaston johtajana Matti Huutola on ollut organisoimassa viime vuosien suuria mielenilmauksia. Vuonna 2009 hän ehti itsekin mielenosoitukseen.

SAK:n järjestöosaston johtajana Matti Huutola on ollut organisoimassa viime vuosien suuria mielenilmauksia. Vuonna 2009 hän ehti itsekin mielenosoitukseen. Kuva: Jarmo Lintunen

Omaa eri linjaa
ei enää tarvita

Vesa Sompin kirjassa kerrotaan, että Huutolan alkuaikaa SAK:ssa leimasi joidenkin sosiaalidemokraattien epäluulo. Lauri Ihalaisen puheenjohtajakaudella osa asioista sovittiin pienessä demaripiirissä, johon hallituksen varapuheenjohtajalla ei ollut asiaa.

Joukkuepelaajana Huutola vähitellen karisti epäluulot niskastaan, ja jako kahteen poliittiseen leiriin on vuosien kuluessa menettänyt merkitystään.

Se on toisaalta johtanut siihen, että vasemmistoliittolaista ay-linjaa ei vedä julkisuudessa enää kukaan toisin kuin silloin, kun lähes joka liitossa oli itsenäisesti toimiva kakkosmies.

Onko enää edes olemassa vasemmistoliittolaista ay-politiikkaa?

– Ei ole, eikä sellaiselle ole mahdollisuutta eikä tarvetta, Huutola vastaa.

Ennen SKDL/vasemmistoliitto-taustaiset ay-johtajat saattoivat arvostella julkisuudessa kipakastikin liiton enemmistön linjaa. Nyt painotuserot ovat Huutolan mukaan pieniä ja ne sovitellaan valmisteluvaiheessa.

– Minusta yhtenäisyys on ainut mahdollisuus ay-liikkeelle, hän puolustaa nykyistä linjaa.

Hän ei usko, että vasemmistoliiton kannatus olisi sillä noussut, että hän olisi äänestyttänyt asioista tai esiintynyt julkisuudessa Lauri Ihalaista vastaan.

Ryhmäkokouksia SAK:ssa edelleen pidetään. Huutolan mukaan niissä edistetään nykyään yhteistä, ei eriävää näkemystä.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Eduskunta keskusteli valtioneuvoston puolustusselonteosta täysistunnossa Helsingissä 18. kesäkuuta 2025.

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

Uusimmat

Elina Backmanin viisi dekkaria muodostavat ulkoasuaan myöten yhtenäisen sarjan.

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

Kuvituskuvassa Bukelen vastainen mielenosoitus San Salvadorissa. Kansalaisyhteiskunnan tila käy yhä ahtaammaksi Latinalaisessa Amerikassa. Useat maat ovat säätäneet lakeja, jotka tekevät kansalaisjärjestöjen toiminnasta vaikeampaa tai suorastaan mahdotonta. Viimeisen vuoden aikana lakeja on säädetty muun muassa Venezuelassa, Paraguayssa, Perussa ja El Salvadorissa.

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

Kruszynianyn moskeijan talonmies Dzemil Gembicki toivottaa tervetulleiksi vieraat, jotka haluavat kuulla Puolassa kuusi vuosisataa eläneistä muslimeista. 200 vuotta vanhan puurakennuksen suunnittelivat juutalaiset arkkitehdit.

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

Orgaanista jätettä kompostoidaan yhteisön johtamassa jätehuollossa Sesdanin kylässä Giayarissa.

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
02

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Onko Jussi Halla-aho fasisti?

 
05

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025

33-vuotias vasemmistolainen on vahvoilla New Yorkin seuraavaksi pormestariksi – Näin KU:n toimitus analysoi tilannetta

26.06.2025

Vasemmistoliitto kiittää Helsingin kunnianhimoista ilmastotavoitetta: Päästöt 85 prosenttia alas viidessä vuodessa

26.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään