KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Sopimusyhteiskunta kaikki kaikessa – Matti Huutola jäi SAK:sta eläkkeelle sopien, ei repien

Yhtenäisyys on Matti Huutolan mielestä ainoa mahdollisuus ay-liikkeelle. Erilliselle vasemmistoliittolaiselle ay-politiikalle ei enää ole tarvetta.

Yhtenäisyys on Matti Huutolan mielestä ainoa mahdollisuus ay-liikkeelle. Erilliselle vasemmistoliittolaiselle ay-politiikalle ei enää ole tarvetta. Kuva: Kai Hirvasnoro

Matti Huutolan aika SAK:n hallituksen varapuheenjohtajana on ohi. Sopien, ei repien. Se voisi olla hänen tunnuslauseensa.

Kai Hirvasnoro
30.8.2020 10.10

Kun Matti Huutolan työura joskus vuoden lopulla päättyy, suomalainen työmarkkinakenttä menettää sopimusyhteiskunnan vankan puolustajan. Läksiäishaastattelussa vahvistuu, että se on monessa mukana olleelle vaikuttajalle kaikki kaikessa.

Huutolan 16-vuotinen kausi SAK:n hallituksen varapuheenjohtajana päättyi järjestön valtuuston kokouksessa tiistaina, mutta työt jatkuvat vielä. Aikanaan koittavalle vihoviimeiselle työpäivälle hänellä on selvä suunnitelma:

– Kun viimeinen työpäivä päättyy kello 16, niin eihän minulla sinänsä kiirettä Lappiin ole, mutta vartin yli 16 lähden. Elämäni on siellä, harrastukset, sukulaiset ja muut.

ILMOITUS
ILMOITUS

Tällä viikolla julkaistiin myös Vesa Sompin Huutolasta kirjoittama kirja Heikomman puolella. Kirjan nimi tiivistää hänen ajattelunsa ytimen, josta sopimusyhteiskunnankin puolustaminen johtuu. Sopien, ei repien. Se on heikommankin etu.

Sopimista halutaan nyt vain niistä asioista, jotka koetaan itselle tärkeiksi.

Yhteiskunnallisen ajattelunsa perustan Huutola sai jo Rovaniemen maalaiskunnan Lehtojärvellä sijainneen lapsuudenkotinsa uuninpankolla. Siellä vaalitilaisuudessa alusti SKDL:n pääsihteerinä toiminut Ele Alenius. Kirjan mukaan Alenius kuulosti pienen Matin korvissa ”maailman viisaimmalta ihmiseltä” ja SKDL sai vankkumattoman kannattajan.

Kirvesmies, Rakennusliiton toimitsija, kansanedustaja, SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja ja viime vaiheessa myös järjestöosaston johtaja. Tehtävät ovat vaihtuneet, mutta aate on pysynyt. Aleniuslainen vasemmistolainen, se on hänen poliittinen kotinsa.

Nyt haetaan
selkävoittoja

Mennään siis enempää kaartelematta siihen asiaan, mistä Huutola haluaa puhua. Sopimusyhteiskuntaan. Sillä hänellä on huoli siitä, että nyt niin työmarkkinoiden kuin politiikankin puolella haetaan kompromissien sijaan selkävoittoja.

Kansanedustajana 1998–2003 toiminut Huutola muistelee, miten Paavo Lipposen hallituksissa vasemmistoliitto joutui sopimaan kokoomuksenkin kanssa. Askeleet olivat ehkä pieniä, mutta hyvinvointia vietiin kuitenkin eteenpäin.

Työmarkkinoiden puolella sopimishalun puute johtuu Huutolan mukaan Elinkeinoelämän keskusliitosta, joka muutama vuosi sitten jopa kielsi itseltään sopimusten tekemisen.

– Kuvittelu, että jokainen voi persoonakohtaisesti tätä maailmaa rakentaa – minusta se ei mene niin. Vaan on huolehdittava heikommasta.

– Olen tosi huolestunut tästä työmarkkinailmapiiristä, että pitääkö kaikki sopimukset hakea konfliktien kautta.

Politiikan puolella samaa tarinaa Huutolan mielestä kertoo perussuomalaisten nousu suureksi puolueeksi: vaikeisiin asioihin on vain ehdottomia näkemyksiä ja yksinkertaisia vastauksia.

Heidän maailmansa
on muu kuin Suomi

Konfliktien kautta, se nähtiin kuukausia kestäneellä sopimuskierroksella. Ensin työnantajille ei sopiminen maistunut, sitten ratkaisuja haettiin lakkojen, lakonuhkien ja työnantajien työsulkujen kautta.

– Sopimista halutaan nyt vain niistä asioista, jotka koetaan itselle tärkeiksi, harmittelee Huutola.

– Näihin päiviin asti konsensusta on ollut, mutta tämän viimeisen sopimuskierroksen jälkeen näen, että tulee entistä vaikeammaksi tehdä sellaisia työehtosopimuksia, jotka vievät koko Suomea eteenpäin. Voimakkaat liitot molemmin puolin voivat ottaa satunnaisia selkävoittoja, mutta näen mustia pilviä siinä kokonaisuudessa, että kaikki pysyvät mukana.

Kehitys johtuu Huutolan mielestä siitä, että EK:n linjoja viitoittavat suuryritykset, joiden maailma on jotain muuta kuin Suomi tai suomalaisen yhteiskunnan keskeiset asiat.

– Suomen markkina ja työelämä eivät tunnu olennaiselta. Globalisaatio on mennyt sellaista vauhtia eteenpäin.

Eniten Huutola on pettynyt Suomen Yrittäjiin. Hän toivoi, että järjestön kanssa olisi voinut päästä yhteistyöhön, mutta viime vuosina sen näkemykset ovat alkaneet tuntua vihamielisiltä ay-liikettä ja palkansaajia kohtaan.

Tämä on henkilökysymys. Huutolan mielestä Mikael Pentikäinen on työmarkkinoiden häirikkö ja populisti.

Eurooppalainen työelämä
harmonisoituu

Kun työelämän pelisääntöjen uudistamisesta puhutaan, esiin nousee aina taikasana paikallinen sopiminen. Huutola sanoo sen olevan väärä mielikuva, että ay-liike vastustaisi paikallista sopimista. Siinä voidaan päinvastoin löytää ulottuvuuksia, jotka vahvistavat sopimusyhteiskuntaa.

Huutola ottaisi ensinnäkin mallia Ruotsista, jossa diskuteeraus työntekijöiden ja työnantajan välillä on aitoa.

Toiseksi sosiaaliturvan kokonaisuudistus synnyttää todennäköisesti myös työmarkkinaosapuolille sopimisen tarvetta.

Kolmanneksi sopimusyhteiskunnan tulevaisuutta säätelee Euroopan unionin kehitys.

– Eurooppalaisen työelämän pelisääntöjen harmonisointi tulee tapahtumaan ja on osin jo tapahtunut. Työsuojelun puolella se on jo hyvin pitkälle vietyä.

Parhaillaan lausuntokierroksella on komission esitys eurooppalaisesta vähimmäispalkasta, johon SAK on ottanut myönteisen kannan sillä ehdolla, että kansallisesti voidaan sopia omista minimisäännöksistä.

Matti Huutola nousi varapaikalta eduskuntaan vuonna 1998 Asko Apukan tilalle. Putoaminen vuoden 2003 vaaleissa oli kova paikka.

Matti Huutola nousi varapaikalta eduskuntaan vuonna 1998 Asko Apukan tilalle. Putoaminen vuoden 2003 vaaleissa oli kova paikka. Kuva: Jarmo Lintunen

Miten saada
viesti perille?

Matti Huutola aloitti Pekka Ahmavaaran seuraajana SAK:n hallituksen varapuheenjohtajana 1.5.2004. Aloittaessaan hän puhui siitä, että ay-liikkeestä ei saa tulla elämälle vierasta eliittiä. Onko näin päässyt käymään ja onko sillä yhteyttä järjestäytymisasteen laskuun?

Huutola myöntää, että on.

Haastattelua tehdään sen jälkeen, kun hän on osallistunut viimeistä kertaa SAK:n hallituksen kokoukseen. Siellä oli puhuttu, että yhteiskunnallista keskustelua vaikkapa ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta käydään sellaisella kielellä ja harhaanjohtavilla ilmaisuilla, etteivät työntekijät pysy kärryillä siinä, mitä ay-liike on tehnyt ja mistä sopinut.

Ennen oli isoja työpaikkoja, isoja ammattiosastoja ja niiden isoja kokouksia, joissa viesti meni suoraan perille. Nyt eletään mediamaailman ja viestinnän aikaa.

– Ay-liike on isojen haasteiden edessä, että herättääkö se ihmisten kiinnostuksen markkinointiviestinnän ja osittain jopa populismin kautta vai nyt valitulla linjalla, jossa asiat on pohdittu sataprosenttisesti ja menemme asialinjalla eteenpäin. Me emme oikein enää saavuta ihmisiä tällä viestinnällä, Huutola myöntää.

Järjestäytymisasteen lasku on Huutolan mielestä osa yleisempää ilmiötä, jossa mihinkään instituutioihin ei sitouduta niin kuin ennen. Ay-liikkeen edunvalvonnan vuoksi hän ei usko jäsenmäärän laskeneen.

SAK:n järjestöosaston johtajana Matti Huutola on ollut organisoimassa viime vuosien suuria mielenilmauksia. Vuonna 2009 hän ehti itsekin mielenosoitukseen.

SAK:n järjestöosaston johtajana Matti Huutola on ollut organisoimassa viime vuosien suuria mielenilmauksia. Vuonna 2009 hän ehti itsekin mielenosoitukseen. Kuva: Jarmo Lintunen

Omaa eri linjaa
ei enää tarvita

Vesa Sompin kirjassa kerrotaan, että Huutolan alkuaikaa SAK:ssa leimasi joidenkin sosiaalidemokraattien epäluulo. Lauri Ihalaisen puheenjohtajakaudella osa asioista sovittiin pienessä demaripiirissä, johon hallituksen varapuheenjohtajalla ei ollut asiaa.

Joukkuepelaajana Huutola vähitellen karisti epäluulot niskastaan, ja jako kahteen poliittiseen leiriin on vuosien kuluessa menettänyt merkitystään.

Se on toisaalta johtanut siihen, että vasemmistoliittolaista ay-linjaa ei vedä julkisuudessa enää kukaan toisin kuin silloin, kun lähes joka liitossa oli itsenäisesti toimiva kakkosmies.

Onko enää edes olemassa vasemmistoliittolaista ay-politiikkaa?

– Ei ole, eikä sellaiselle ole mahdollisuutta eikä tarvetta, Huutola vastaa.

Ennen SKDL/vasemmistoliitto-taustaiset ay-johtajat saattoivat arvostella julkisuudessa kipakastikin liiton enemmistön linjaa. Nyt painotuserot ovat Huutolan mukaan pieniä ja ne sovitellaan valmisteluvaiheessa.

– Minusta yhtenäisyys on ainut mahdollisuus ay-liikkeelle, hän puolustaa nykyistä linjaa.

Hän ei usko, että vasemmistoliiton kannatus olisi sillä noussut, että hän olisi äänestyttänyt asioista tai esiintynyt julkisuudessa Lauri Ihalaista vastaan.

Ryhmäkokouksia SAK:ssa edelleen pidetään. Huutolan mukaan niissä edistetään nykyään yhteistä, ei eriävää näkemystä.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Palestiina-kysymyksestä repesi railo hallituksen sisälle.

Hallituksen täysin poikkeuksellinen sekoilu ulkopolitiikassa pöyristyttää oppositiota – Lindtman väläyttää välikysymystä

Pääministeri Petteri Orpon puheet syyskauden ensimmäisellä kyselytunnilla eivät menneet putkeen.

Keskustan Lohi näpäyttää Orpoa vaihtoehtoisista faktoista

Uusin kotimainen ensi-ilta on tänään Elämä on juhla, jonka pääosassa nähdään Pirjo Lonka.

Sinimustan hallituksen kaunapolitiikkaa, Honkasalo sanoo elokuva-alan leikkauksesta

Ulkoministeri Elina Valtonen kertoi perjantaina tekemästään päätöksestä, jolla Suomi liittyy Palestiina-julkilausumaan.

Hallituksen rivit hajallaan Elina Valtosen hyväksymästä Palestiina-julkilausumasta

Uusimmat

Mies varjoista lässähtää pahasti hyvän alun jälkeen.

Islantilaisdekkari Mies varjoista kompastuu huonoon rytmitykseen ja ennalta arvattavaan lopputulokseen

Palestiina-kysymyksestä repesi railo hallituksen sisälle.

Hallituksen täysin poikkeuksellinen sekoilu ulkopolitiikassa pöyristyttää oppositiota – Lindtman väläyttää välikysymystä

Pääministeri Petteri Orpon puheet syyskauden ensimmäisellä kyselytunnilla eivät menneet putkeen.

Keskustan Lohi näpäyttää Orpoa vaihtoehtoisista faktoista

Uusin kotimainen ensi-ilta on tänään Elämä on juhla, jonka pääosassa nähdään Pirjo Lonka.

Sinimustan hallituksen kaunapolitiikkaa, Honkasalo sanoo elokuva-alan leikkauksesta

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Pahimmillaan perheiden tuloista lähti satoja euroja kuukaudessa – Reilu enemmistö suomalaisista peruisi hallituksen tekemiä leikkauksia

 
02

Näin perussuomalaiset lietsovat somesotaa – Toimittaja Pekka Mykkänen uppoutui loanheittoon yli vuodeksi

 
03

Hukkaan heitettyä rahaa, Teollisuusliiton pääekonomisti sanoo suurituloisten veronkevennyksistä

 
04

Miksi vasemmistolaisuus tuntuu joskus raskaalta elämäntavalta? – Vastaus löytyy vasemmistoverosta

 
05

Helsinki on taas nostamassa joukkoliikenteen lippujen hintoja: Jopa 20 prosentin korotukset

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Hallituksen rivit hajallaan Elina Valtosen hyväksymästä Palestiina-julkilausumasta

05.09.2025

Lohikoski: Hallitus ajaa kulttuuria alas täysin harkitusti

05.09.2025

Unohdettu pohjalaiskirjailija kuvasi maaseudun köyhälistön taistelua jokapäiväisestä leivästä

05.09.2025

Hallitusta ei suomalainen elokuva tai kulttuuri kiinnosta, Koskela kommentoi elokuvatuotantoon kohdistuvaa leikkausta

05.09.2025

Karkotus uhkaa useita Suomessa toimivia palestiinalaisia tutkijoita, kertoo Tieteentekijöiden liitto

05.09.2025

Furuholm syyttää Orpon antaneen eduskunnalle väärää tietoa hallituksen asuntopolitiikasta

05.09.2025

Suomen ainoa sivistysporvari on Cheek – näin helppoa on näyttäytyä selkärankaisempana kuin koko valtiojohto

05.09.2025

”Ilmastonmuokkaus ei missään tapauksessa ole vaihtoehto päästöleikkauksille”

05.09.2025

Orpo ei päästänyt Purraa vastaamaan rasismikysymyksiin kyselytunnilla, joten hauras sopu kesti ensimmäisen tulikokeen

04.09.2025

Vaikeita aikoja Itä-Afrikassa – ”Vaalien tulos ei välttämättä vastaa äänestyspaikoilla annettuja ääniä”

04.09.2025

Sarkkinen kysyy hallituksen Gaza-linjasta: ”Häpeällistä”

04.09.2025

Persut tehosti viestintäänsä rasismilla, Ylen gallupin perusteella se saattoi jopa alentaa kannatusta

04.09.2025

Näin perussuomalaiset lietsovat somesotaa – Toimittaja Pekka Mykkänen uppoutui loanheittoon yli vuodeksi

04.09.2025

Saksa oli liian vahva Susijengille

03.09.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään