Nepalin ulkomailla työskentelevien siirtotyöläisten kotimaahan toimittamat rahalähetykset eivät olekaan koronapandemian vuoksi kääntyneet jyrkkään laskuun, kuten pandemian alkuaikoina ennustettiin. Tänä vuonna rahaa on lähetetty 875 miljardia Nepalin rupiaa (6,25 miljardia euroa), mikä on vain 0,5 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna.
Maailmanpankki ennusti 14 prosentin laskua, Aasian kehityspankin pahimman vaihtoehdon skenaario hahmotteli 28,7 prosentin pudotusta ja Nepalin tilastokeskus uumoili 18 prosentin vähentymistä.
Pandemian alkukuukausina keväällä rahalähetykset kyllä notkahtivat jyrkästi, 79,2 miljardista rupiasta (566 miljoonaa euroa) kuukaudessa 34,5 miljardiin rupiaan (246 miljoonaa euroa). Touko-kesäkuussa oltiin kuitenkin jo ylitetty pandemiaa edeltäneet lukemat, ja kesä-heinäkuussa rahaa lähetettiin peräti 101 miljardia rupiaa (722 miljoonaa euroa).
Kasvua on selitetty sillä, että siirtotyöläiset reagoivat kotimaan perheidensä talousahdinkoon lähettämällä enemmän rahaa sekä sillä, että aiemmin koronasulkujen pidättämät varat ovat päässeet perille.
– Siirtotyöläiset ovat saattaneet lähettää loput säästöistään ja erorahoistaan, jos sellaisia ovat saaneet. Emme tiedä, miltä seuraavan vuoden luvut näyttävät, International Money Expressin toimitusjohtaja Suman Pokharel sanoo.
Hän lisää, että taloudellisen toimeliaisuuden vaimeneminen ja häiriöt matkustajaliikenteessä ovat vähentäneet epävirallisia hundi-rahansiirtoja ja lisänneet siirtoja pankkien ja rekisteröityjen rahanvälitysliikkeiden kautta.
Välttämättömissä töissä
Ennen pandemiakriisiä rahalähetykset lisääntyivät. Kasvun vauhti näkyy siinä, että vuodesta 2017 vuoteen 2018 kasvua oli 7,9 prosenttia, mutta vuoteen 2019 tullessa kasvuprosentti oli noussut 14,1:een.
– Monilla yhteiskunnan kannalta välttämättömillä sektoreilla nepalilaiset siirtotyöläiset ulkomailla ovat jatkaneet työskentelyään pandemian aikana, Nepalin keskuspankin tiedottaja Gunakar Bhatta selittää.
Välttämättömiin töihin luetaan esimerkiksi kaupanpitäminen, kodinhoito, siivoaminen ja vartiointi.
Kun Nepalista kantautuu uutisia viruksen leviämisestä siellä ja kun kotimaahan matkustamisessakin on ongelmia, monet työläiset ovat päättäneet jäädä ulkomaille. Moni myös odottaa normaalien lentoyhteyksien palautumista.
Ylitöissä
Malesialaisessa latex-käsineitä valmistavassa tehtaassa työskentelevä Ramesh sanoo, että alkunotkahduksen jälkeen työtä on jälleen paljon, sillä käsineiden kysyntä on kasvanut.
– Me kaikki teemme nyt ylitöitä. Lopetin juuri yhdentoista tunnin työvuoron, Ramesh kertoo puhelimessa Kuala Lumpurista.
Qatarissa työskentelevä Ram sanoo, ettei pandemia ole lopettanut hänen kuukausittaisia rahalähetyksiään perheelleen Nepaliin.
– Lähetän rahaa kotiin joka kuukausi, aivan kuten tein ennen koronavirusta. Käytän rahansiirtoon puhelimeni pankkisovellusta, Ram sanoo.
Paperittomat tuuliajolla
Nepalin keskuspankin tiedottaja Gunakar Bhatta huomauttaa, että vastoin pelkoja Kiinan öljynkysyntä on toipunut lähes pandemiaa edeltävälle tasolle. Se tietää hyvää Persian lahden valtioiden taloudelle ja sitä tietä myös siirtotyöläisten kysynnälle.
Rahalähetysten tuottama miellyttävä yllätys kätkee taakseen monia surullisia yksilötarinoita ulkomaille jumiin jääneistä pennittömistä siirtotyöläisistä, jotka elävät hyväntekeväisyyden varassa ja haluaisivat epätoivoisesti palata.
Nepaliin rahaa kautta vuosien lähettäneiden joukossa on myös paperittomia siirtotyöläisiä, joita eivät koske Nepalin valtion tukiohjelmat palaaville työläisille. He eivät saa tukea matkalippuihin eikä heille järjestetä paluun jälkeen karanteenia, eikä mitään vaihtoehtoista mekanismia ole järjestetty.
lehti 