Koronan hoidossa ja valmiuslain alaisena tehdystä riskialttiista työstä on Tehyn ja SuPerin mukaan korvattava hoitajille rahallisesti myös Suomessa kuten on tehty useissa muissa Euroopan maissa. Hoitajaliitot vaativat jo keväällä koronalisää, noin 150 miljoonan euron panostusta sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuteen.
– Onko todella niin, että yhtään rahaa ei löydy tälle vastuuntuntoisesti pandemiaa vastaan taistelevalle ja terveytensä yhä vaarantavalle joukolle? Hoitajat kokevat erittäin epäoikeudenmukaisena sen, että heidän panostaan ei noteerata millään tavoin, sanoo SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola.
– Viestit kentältä ovat pitkin kesää kertoneet, että nyt riittää ja ala vaihtuu, koska leipänsä saa vähemmälläkin riskillä ja raatamisella, Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen sanoo.
Kaiken lisäksi koronatilanne ei ole mitenkään ohi. Tartunnat ovat kasvussa ja testaus ja jäljitys vaativat myös työvoimaa. Uusi murhe hoitajaliittojen mukaan alkaa olla hoitovelka ja jonojen purkaminen.
Hoivahenkilöstön tarve kasvaa roimasti
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL vaatii maan hallitukselta elvyttäviä ja työllisyyttä edistäviä ratkaisuja koronakriisin vaikutusten pehmentämiseksi.
Liitto kiinnittää huomion 0,7 henkilömitoitukseen. Sen saavuttaminen ikääntyneiden tehostetussa palveluasumisessa sekä pitkäaikaisessa laitoshoidossa on iso haaste.
– Hoiva-alan henkilöstövaje voidaan ratkaista kouluttamalla hoiva-avustajia. Hoiva-avustajien määrän lisääminen kasvattaa työllisyyttä sekä mahdollistaa lähi- ja sairaanhoitajien keskittymisen heidän ydintehtäviinsä. Hoiva-avustajien koulutus mahdollistaisi myös luontevan polun esimerkiksi lähihoitajan tutkinnon suorittamiseen, linjaa JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine.
JHL:n tilaaman selvityksen perusteella väestörakenteen muutos yhdessä uuden henkilöstömitoituksen kanssa tarkoittaa, että hoivahenkilöstön määrää tulee kasvattaa vuoteen 2029 mennessä pelkästään vanhusten koti- sekä ympärivuorokautisessa hoidossa arviolta jopa 23 300 vakanssin verran.
0,7 henkilöstömitoitusta on JHL:n mukaan erittäin vaikea saavuttaa ilman valtion ohjaavia toimenpiteitä ja kannustimien asettamista hoiva-avustajien kouluttamiseen.
– Lisäksi tulee ehdottomasti varmistaa, että hoiva-alan työolot ovat työhyvinvointia ja alalla pysymistä tukevia, Niemi-Laine linjaa.
Kuntasektorin rahoitusasemaan tukea
Valtiovarainministeriön esitys vuoden 2021 budjetille on 61,6 miljardia eli 7 miljardia alijäämäinen, mutta luonteeltaan voimakkaasti elvyttävä.
– Elvyttävä finanssipolitiikka on tärkeä toimenpide koronakriisin vaikutusten pehmentämiseksi. Poliittisilla päätöksillä voidaan edistää työllisyyttä ja vähentää eriarvoistumista, muistuttaa JHL:n ekonomisti Youssef Zad.
– Valtion tulee lupaustensa mukaisesti tukea kuntasektorin rahoitusasemaa, jotta julkinen sektori ei joutuisi irtisanomaan tai lomauttamaan henkilöstöään, vaatii Niemi-Laine.
JHL ei hyväksy heikennyksiä ansioturvaan eikä leikkauksia työttömyysturvan lisäpäiviin eli ns. eläkeputkeen.
uutiskirje 
