Hallitus alentaa varhaiskasvatusmaksuja korottamalla tulorajoja ja laskemalla toisen lapsen enimmäismaksua. Asiaa koskeva lakiesitys on tarkoitus antaa eduskunnalle lokakuun loppuun mennessä.
Hallituksen esityksen valmistelu on aloitettu siten, että tulorajoja korotetaan 31 prosentilla ja toisen lapsen enimmäismaksu lasketaan 50 prosentista 40 prosenttiin. Käytännössä uudistus helpottaa perheiden arkea tuomalla uusia perheitä matalampien maksuluokkien, sekä nollamaksujen piiriin.
– Varhaiskasvatusmaksujen alentaminen helpottaa perheiden arkea, tuo uusia lapsia varhaiskasvatuksessa tapahtuvan oppimisen pariin ja vahvistaa työllisyyttä. Kyseessä on siis todella laaja-alaisesti hyvinvointia tukeva toimi. Monessa perheessä huokaistaan varmasti myös helpotuksesta, kun varhaiskasvatusmaksut vievät jatkossa pienemmän osan perheen käytettävissä olevista varoista, opetusministeri Li Andersson sanoo.
Hallitus linjasi budjettiriihessä, että osana työllisyystoimia varhaiskasvatuksen maksuihin kunnille kohdennetaan 70 miljoonaa euroa, joka vastaa tulorajojen noston ja sisaralennuksen muuttamisen myötä laskevia varhaiskasvatusmaksutuloja.
Varhaiskasvatusmaksujen alentamisen on laskettu kasvattavan työllisyyttä noin 2 900 henkilöllä.
Varhaiskasvatusmaksuista säädetään laissa varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista. Maksu määräytyy perheen henkilömäärän ja bruttotulojen mukaan. Varhaiskasvatuksesta perittävää maksua määritettäessä otetaan tuloina huomioon lapsen, hänen vanhemman tai muun huoltajan sekä näiden kanssa yhteistaloudessa avio- tai avoliitossa elävän henkilön veronalaiset ansio- ja pääomatulot sekä verosta vapaat tulot.
Varhaiskasvatuksesta perittävä enimmäismaksu ensimmäisen lapsen osalta on 288 euroa kuukaudessa ja se säilyy edelleen samana.