KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Tilaajapalvelu
  • Yhteystiedot
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Pajot-festivaali tekee kunniaa karjalan kielelle ja kansanmusiikille

Trio Trikolor.

Trio Trikolor. Kuva:

Pentti Stranius
5.10.2020 15.52

Pohjois-Karjalassa, Kontiolahdella järjestetty Pajot-festivaali lokakuun ensimmäisenä viikonloppuna huipentui mestarillisiin musiikkiesityksiin. Karjalan kulttuuria ja kieltä muistettiin niin festivaalin keskusteluosuudessa kuin musiikissa. Musiikillisia helmiä olivat joikaaminen, kurkkulaulu ja vahvat naisesiintyjät. Yleisöä oli yllättävän paljon, mutta koronasäännöt toki rajoittivat riehakkuutta.

Kiinnostus kieleen kasvussa

Keskustelutilaisuuden teemana perjantaina oli ”Karjalan kieli ja nuoret Suomessa”. Karjalan tutkimuslaitoksen professori Pekka Suutarin ja kieliaktivisti Tuomo Kondien puheenvuorot kuultiin sopivasti osin karjalankielisinä. Yliopiston taholta todettiin uusien kielen opiskelijoiden kasvava kiinnostus ja määrä.

21-vuotias opiskelija Maura Häkki oli mukana paneelissa. Hän on kaivanut suvustaan karjalaiset juuret ja pitää omaa identiteettiään vahvasti esillä, pukeutumista ja arjen tapoja myöten. Häkki toimii sosiaalisessa mediassa ja internetissä tuottaen Karjala- ja kieliaiheisia tietoiskuja. Seuraajia on ympäri maailmaa tuhansia ja myös kommentteja on tullut runsaasti. Häkki näkee karjalaisuudella uuden tulevaisuuden kunhan nuoret saadaan paremmin yhteen ja toimimaan, tajuamaan omat juurensa ja identiteettinsä.

Myös yhteistyö Venäjän Karjalaan oli esillä. Tosin petroskoilainen Nuori Karjala -yhdistys on ollut nukuksissa osin siksi, että erilaiset sensuuritoimet ja putinilainen ”ulkomaan agentti” -lainsäädäntö on estänyt toimintaa ja rahoitusta.

Vahvat naiset: Trio Trikolor ja Inehmo

Trio Trikolor on moderni rytmi- ja laulumusiikkikokoonpano, jonka kotipaikka on Liperi. Sitä on vaikea sitoa yhteen genreen. Kolmen vokalistinaisen ja kolmen muusikkomiehen yhtye soitti Pajot-festivaalilla niin rokkia, tangoa kuin reggaetakin. Kappaleissa basso ja rummut luovat rytmimaailman jonka viimeistelee omaperäinen blues-kitarointi. Yhtyeen musiikki on sekoitus folk-, jazz- ja rockpohjaista kolmiäänistä laulua ja kalevalaista runoperinnettä. Voimahahmo on runoilijana kunnostautunut Virpi Eronen, jonka sanoituksiin useimmat kappaleet perustuivat.

Vahvojen naisten kansanlaulua tarjosi helsinkiläinen Inehmo. Nelihenkinen naisporukka on esiintynyt yhdessä jo yli pari vuosikymmentä. Melodia ja sanoitukset tulevat mordvalaisesta, inkeriläisestä ja karjalaisesta lauluperinteestä: taustalla kuului omaperäisiä ja sovitettuja sanoituksia niin Kantelettaresta kuin Kalevalasta. Inehmo ei jättänyt yleisöä kylmäksi. Kyseessä oli ehdottomasti Pajot-festivaalin eräs ammattitaitoisin laulava kvartetti.

Joikua ja kurkkulaulua: Wimme Saari ja Morten Abildsnes

Enontekiön Kelottijärvellä vuonna 1959 syntynyt joikaamisen mestari Wimme Saari oli Pajot-festivaalin odotetuimpia vieraita. Hän asuu nykyisin Joensuussa, esiintyy harvoin, mutta tuntee kotiseutunsa vanhat joiut luoden niiden pohjalta vahvasti omintakeista musiikkia. Esiintymistyyli on eleetöntä ja joikaava Wimme näyttää vaipuvan vähitellen melkein transsiin. Tapani Rinne, Sibelius-akatemian käynyt jazzmuusikko, säesti häntä taustalla saksofonilla. Soitin ja joiku tekivät harmonista yhteistyötä, jota yleisökin kuunteli hartaan vakavana.

Wimme joikaa ihmisistä, eläimistä ja luonnosta. Joikaamalla kuvaillaan ihmisen tai eläimen luonnetta ja usein sanat jäävät arvoitukseksi ja kuulijan mielikuvituksen varaan: rytmillä, melodialla ja äänensävyllä on merkityksensä. Muinaisia shamanistisia laulutekniikoita hyödyntävä Wimme Saari on noussut joiuillaan maailmanmaineeseen.

Joikaamista vähän muistuttava kurkkulaulu on suosittua Siperian Tuvassa, Burjatiassa, Sahan tasavallassa ja Mongoliassa sekä Altailla. Se on tekniikaltaan kuitenkin erilaista kuin joiku, sillä siinä perusääni muodostetaan kurkussa äänihuulia puristamalla, oudonnäköisellä tekniikalla tai taskuhuulien mörinäefektillä. Kurkkulauluun kuuluu yleensä myös äänen yläsävelten tuottaminen niin, että niillä voidaan laulaa tai soittaa melodioita. Tuloksena voi olla möreää ja kumeaa, uskomattoman matalaa ääntä. Toisaalta myös korkeat kirkkaat efektit ovat mahdollisia. Siperian kurkkulaulun tekniikat ovat höömei, sygyt ja kargyra. Kuuluisimpia Tuvan yhtyeitä on ollut menneinä vuosina Alash Ensemble.

Suomeen kurkkulaulu on tullut paljolti Haapavesi Folkin kautta, yli 20 vuotta sitten, jolloin siitä järjestettiin opetuskurssikin. Pioneerina on ollut kurkkulaulu-aktivisti Sauli Heikkilä. Pajot-festivaalilla esiintynyt Moldurga-yhtye ja norjalainen Morten Abildsnes innostui asiasta myös Haapavedellä. Hän asuu nykyisin Helsingissä ja oli (koronasta johtuen) Pajot-festivaalin ainut kansainvälinen vierasesiintyjä. Abildsnes käyttää instrumentteina myös tuvalaista hevosbanjoa ja niin sanottua munniharppua. Kontiolahdella hän esitteli lauantaina laulun ohella myös eri tekniikoita ja kertoi kurkkulaulusta enemmänkin.

Moldurga-yhtye perustettiin Tuvassa kesällä 2003 ja siihen kuuluu myös toinen laulaja ja hevosviulua soittava Pipa Paljakka. Yhtyeen nimi on turkinsukuista tuvan kieltä. Moldurga tarkoittaa nuorta vasikkaa ja perimätiedon mukaan tuvalainen kurkkulaulu, höömei, sai alkunsa juuri vasikoille laulamisesta. Moldurga on nykyisin Tuvassa arvostettu yhtye, joka on tehnyt Siperiassa monta kiertuetta.

Pajot yhdistää monenlaista Karjala-aktivismia

Pajot-festivaali on kasvanut upeaksi ja monipuoliseksi kulttuuritapahtuumaksi. Oheistoimintoina nähtiin nyt esimerkiksi lastenohjelmaa eli Sirkus Supiaista ja tervanpolttoa. Karjalankielistä lastenmusiikkia esitti Kristiina Olannon Lekkujad. Upea sauna paljuineen oli lämmin ja yleisön käytössä ja ruoka-ja juomapuoli hoitui hyvin.

Tapahtuman taustahahmoista ison työn tekivät muun muassa Pajot-aktivistit Jari-Pekka Kinnunen, Timoi Munne, Pia Paananen ja Jussi Sinkkonen. Sinkkonen vetää myös Parempi Pajot 2020–21 -hanketta, jossa vuoden ajan kerätään erilaista kuva- ja videomateriaalia Suomen karjalaisuudesta. Munne puolestaan aloittaa marraskuussa Joensuun Siihtalan kulttuuritehtaalla Karkimus-kurssin (=Karjalan kieli- ja musiikkikurssi), jolle otetaan hakemusten perusteella 8 onnekasta kurssitettavaa.

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Anders Roslund palaa ihmiskauppa-teemaan uusimmassa jännitysromaanissaan.

Huikeaa jännitystä ihmiskaupasta yhdeksännessä Ewert Grens -dekkarissa

Ensin Ruotsin valloittanut suomalaisdekkari on harmillisen tavanomainen

– Kirjassamme on monenlaisia esimerkkejä haitallisesta vallankäytöstä, Minea Koskinen sanoo.

Öyhökratiassa keskusteleva luokka huutaa itselleen

– Runo asunto-osakeyhtiölaista on kuulemma jossain taloyhtiössä kehystettynä seinälle, JarkkoTontti myhäilee.

”Itse kullakin on jokin haava” – Addiktio sortaa romaanissa isän ja tyttären

Uusimmat

Anders Roslund palaa ihmiskauppa-teemaan uusimmassa jännitysromaanissaan.

Huikeaa jännitystä ihmiskaupasta yhdeksännessä Ewert Grens -dekkarissa

Karjankasvattaja D. Chimiddulam odottelee lampaiden ja vuohien kera kotona poikaansa, joka on etsimässä vaeltelemaan lähtenyttä karjaansa.

Viivakoodit helpottavat mongolialaisten karjankasvattajien elämää

”Sipilän hallituksen perintönä epävarmuuden, toistuvien hakuprosessien ja paperittomuusuhan muodostamassa välitilassa elää nyt Suomessa seitsemättä vuotta vähintään viisituhatta turvapaikkaa hakenutta ihmistä”, kirjoittaa Mia Haglund.

Sunnuntaivieras: Annetaan ihmisille lupa elää

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Vasemmistokonkari Ralf Sund siirtyi opetusministerin erityisavustajaksi – ”Nyt kun tuli mahdollisuus päästä sisään huoneeseen, kävi houkutus aivan pitelemättömäksi”

 
02

Valtioiden velkojen korkojen piti nousta, mutta toisin on käymässä – Ekonomisti: ”Maailmantalous ei kestä nykyolosuhteissa näinkään korkeaa korkotasoa”

 
03

Työntekijöiden palkanmaksu takkuaa yhä Helsingissä – Pormestari matkailee, kansliapäällikkö ostaa konsulttipalveluja miljoonilla

 
04

Kun hoivaa tehostetaan, se alkaa myös ehtyä: ”Hoiva-ala on palkkakeskustelun saimaannorppa”, sanoo tutkija

 
05

Vasemmistoliiton kannatus laski keväästä: Nyt 8,1 prosenttia

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Raportti Transnistriasta: Pikku-Venäjä, joka ei halua sotaa

07.08.2022

Ensin Ruotsin valloittanut suomalaisdekkari on harmillisen tavanomainen

06.08.2022

Ugandassa mustasotilaskärpäset auttavat lannoitepulan vaivaamia maanviljelijöitä

06.08.2022

Honkasalo ehdottaa: Valtio takaamaan kotitalouksille rajatun määrän alesähköä

06.08.2022

20 vuotta sitten: Poliisi lavasti Genovan aktivistien polttopullot

05.08.2022

STTK:n pääekonomisti kummastelee valtiovarainministeriön budjettiesitystä: ”On selvästi ollut halua lisätä omia poliittisia mausteita joukkoon”

05.08.2022

Itä-Afrikan maat ryhtyvät yhteistyöhön salametsästystä ja -kauppaa vastaan

05.08.2022

Ministerin mieli muuttui, nyt Aki Lindén haluaa huumeiden käyttöhuonekokeilun – ”Hienoa, että asia nyt etenee!”

05.08.2022

Vasemmistoliiton kannatus laski keväästä: Nyt 8,1 prosenttia

04.08.2022
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Digilehden tai näköislehden aktiivinen tilaaja! Tunnuksesi on siirretty uuteen järjestelmään. Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään