KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kulttuuri

Pajot-festivaali tekee kunniaa karjalan kielelle ja kansanmusiikille

Trio Trikolor.

Trio Trikolor.

Pentti Stranius
5.10.2020 15.52
Fediverse-instanssi:

Pohjois-Karjalassa, Kontiolahdella järjestetty Pajot-festivaali lokakuun ensimmäisenä viikonloppuna huipentui mestarillisiin musiikkiesityksiin. Karjalan kulttuuria ja kieltä muistettiin niin festivaalin keskusteluosuudessa kuin musiikissa. Musiikillisia helmiä olivat joikaaminen, kurkkulaulu ja vahvat naisesiintyjät. Yleisöä oli yllättävän paljon, mutta koronasäännöt toki rajoittivat riehakkuutta.

Kiinnostus kieleen kasvussa

Keskustelutilaisuuden teemana perjantaina oli ”Karjalan kieli ja nuoret Suomessa”. Karjalan tutkimuslaitoksen professori Pekka Suutarin ja kieliaktivisti Tuomo Kondien puheenvuorot kuultiin sopivasti osin karjalankielisinä. Yliopiston taholta todettiin uusien kielen opiskelijoiden kasvava kiinnostus ja määrä.

21-vuotias opiskelija Maura Häkki oli mukana paneelissa. Hän on kaivanut suvustaan karjalaiset juuret ja pitää omaa identiteettiään vahvasti esillä, pukeutumista ja arjen tapoja myöten. Häkki toimii sosiaalisessa mediassa ja internetissä tuottaen Karjala- ja kieliaiheisia tietoiskuja. Seuraajia on ympäri maailmaa tuhansia ja myös kommentteja on tullut runsaasti. Häkki näkee karjalaisuudella uuden tulevaisuuden kunhan nuoret saadaan paremmin yhteen ja toimimaan, tajuamaan omat juurensa ja identiteettinsä.

Myös yhteistyö Venäjän Karjalaan oli esillä. Tosin petroskoilainen Nuori Karjala -yhdistys on ollut nukuksissa osin siksi, että erilaiset sensuuritoimet ja putinilainen ”ulkomaan agentti” -lainsäädäntö on estänyt toimintaa ja rahoitusta.

Vahvat naiset: Trio Trikolor ja Inehmo

Trio Trikolor on moderni rytmi- ja laulumusiikkikokoonpano, jonka kotipaikka on Liperi. Sitä on vaikea sitoa yhteen genreen. Kolmen vokalistinaisen ja kolmen muusikkomiehen yhtye soitti Pajot-festivaalilla niin rokkia, tangoa kuin reggaetakin. Kappaleissa basso ja rummut luovat rytmimaailman jonka viimeistelee omaperäinen blues-kitarointi. Yhtyeen musiikki on sekoitus folk-, jazz- ja rockpohjaista kolmiäänistä laulua ja kalevalaista runoperinnettä. Voimahahmo on runoilijana kunnostautunut Virpi Eronen, jonka sanoituksiin useimmat kappaleet perustuivat.

Vahvojen naisten kansanlaulua tarjosi helsinkiläinen Inehmo. Nelihenkinen naisporukka on esiintynyt yhdessä jo yli pari vuosikymmentä. Melodia ja sanoitukset tulevat mordvalaisesta, inkeriläisestä ja karjalaisesta lauluperinteestä: taustalla kuului omaperäisiä ja sovitettuja sanoituksia niin Kantelettaresta kuin Kalevalasta. Inehmo ei jättänyt yleisöä kylmäksi. Kyseessä oli ehdottomasti Pajot-festivaalin eräs ammattitaitoisin laulava kvartetti.

Joikua ja kurkkulaulua: Wimme Saari ja Morten Abildsnes

Enontekiön Kelottijärvellä vuonna 1959 syntynyt joikaamisen mestari Wimme Saari oli Pajot-festivaalin odotetuimpia vieraita. Hän asuu nykyisin Joensuussa, esiintyy harvoin, mutta tuntee kotiseutunsa vanhat joiut luoden niiden pohjalta vahvasti omintakeista musiikkia. Esiintymistyyli on eleetöntä ja joikaava Wimme näyttää vaipuvan vähitellen melkein transsiin. Tapani Rinne, Sibelius-akatemian käynyt jazzmuusikko, säesti häntä taustalla saksofonilla. Soitin ja joiku tekivät harmonista yhteistyötä, jota yleisökin kuunteli hartaan vakavana.

Wimme joikaa ihmisistä, eläimistä ja luonnosta. Joikaamalla kuvaillaan ihmisen tai eläimen luonnetta ja usein sanat jäävät arvoitukseksi ja kuulijan mielikuvituksen varaan: rytmillä, melodialla ja äänensävyllä on merkityksensä. Muinaisia shamanistisia laulutekniikoita hyödyntävä Wimme Saari on noussut joiuillaan maailmanmaineeseen.

Joikaamista vähän muistuttava kurkkulaulu on suosittua Siperian Tuvassa, Burjatiassa, Sahan tasavallassa ja Mongoliassa sekä Altailla. Se on tekniikaltaan kuitenkin erilaista kuin joiku, sillä siinä perusääni muodostetaan kurkussa äänihuulia puristamalla, oudonnäköisellä tekniikalla tai taskuhuulien mörinäefektillä. Kurkkulauluun kuuluu yleensä myös äänen yläsävelten tuottaminen niin, että niillä voidaan laulaa tai soittaa melodioita. Tuloksena voi olla möreää ja kumeaa, uskomattoman matalaa ääntä. Toisaalta myös korkeat kirkkaat efektit ovat mahdollisia. Siperian kurkkulaulun tekniikat ovat höömei, sygyt ja kargyra. Kuuluisimpia Tuvan yhtyeitä on ollut menneinä vuosina Alash Ensemble.

Suomeen kurkkulaulu on tullut paljolti Haapavesi Folkin kautta, yli 20 vuotta sitten, jolloin siitä järjestettiin opetuskurssikin. Pioneerina on ollut kurkkulaulu-aktivisti Sauli Heikkilä. Pajot-festivaalilla esiintynyt Moldurga-yhtye ja norjalainen Morten Abildsnes innostui asiasta myös Haapavedellä. Hän asuu nykyisin Helsingissä ja oli (koronasta johtuen) Pajot-festivaalin ainut kansainvälinen vierasesiintyjä. Abildsnes käyttää instrumentteina myös tuvalaista hevosbanjoa ja niin sanottua munniharppua. Kontiolahdella hän esitteli lauantaina laulun ohella myös eri tekniikoita ja kertoi kurkkulaulusta enemmänkin.

Moldurga-yhtye perustettiin Tuvassa kesällä 2003 ja siihen kuuluu myös toinen laulaja ja hevosviulua soittava Pipa Paljakka. Yhtyeen nimi on turkinsukuista tuvan kieltä. Moldurga tarkoittaa nuorta vasikkaa ja perimätiedon mukaan tuvalainen kurkkulaulu, höömei, sai alkunsa juuri vasikoille laulamisesta. Moldurga on nykyisin Tuvassa arvostettu yhtye, joka on tehnyt Siperiassa monta kiertuetta.

Pajot yhdistää monenlaista Karjala-aktivismia

Pajot-festivaali on kasvanut upeaksi ja monipuoliseksi kulttuuritapahtuumaksi. Oheistoimintoina nähtiin nyt esimerkiksi lastenohjelmaa eli Sirkus Supiaista ja tervanpolttoa. Karjalankielistä lastenmusiikkia esitti Kristiina Olannon Lekkujad. Upea sauna paljuineen oli lämmin ja yleisön käytössä ja ruoka-ja juomapuoli hoitui hyvin.

Tapahtuman taustahahmoista ison työn tekivät muun muassa Pajot-aktivistit Jari-Pekka Kinnunen, Timoi Munne, Pia Paananen ja Jussi Sinkkonen. Sinkkonen vetää myös Parempi Pajot 2020–21 -hanketta, jossa vuoden ajan kerätään erilaista kuva- ja videomateriaalia Suomen karjalaisuudesta. Munne puolestaan aloittaa marraskuussa Joensuun Siihtalan kulttuuritehtaalla Karkimus-kurssin (=Karjalan kieli- ja musiikkikurssi), jolle otetaan hakemusten perusteella 8 onnekasta kurssitettavaa.

ILMOITUS
ILMOITUS
Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Markku Ropposen Kuhalat ovat harvinainen tapaus: sarja vain paranee vanhetessaan.

Kuhalan aina vain surrealistisemmat seikkailut aiheuttavat naurunpyrskähdyksiä Markku Ropposen uusimmassa teoksessa

Antonio Negri (vas.) ja Michael Hardt vuonna 2013.

Väen ja Imperiumin filosofi Antonio Negri – Joulukuussa kuolleen filosofin perintö tulee vaikuttamaan yhteiskunnallisiin liikkeisiin vielä pitkään

Uhkaava kansikuva ei täysin vastaa Mustan linnun tarinaa.

Frida Skybäckin ihmissuhdedekkari Musta lintu osoittaa, että jännitys on tiheämpää ilman väkivaltaa

Vladimir Putinin valtakauden alusta tulee vuoden lopulla kuluneeksi 25 vuotta. Sinä aikana Venäjälle on luotu fasistisella kasvatustyöllä Hitlerjugendin kaltainen uusi sukupolvi.

Vaikka Putinista joskus päästään, fasismista Venäjällä ehkä ei, koska Z-sukupolvea on aivopesty siihen yli 20 vuotta

Uusimmat

Arkistokuvassa San Salvadorin ympäristötuomioistuimen tuomari Samuel Lizama tarkastaa hakattua metsäaluetta Santo Tomásin osuuskunnan mailla San Luis Talpassa.

Keski-Amerikassa luonnonvarojen laiton kauppa ulottuu eläimistä metsiin ja kultaan

Denise Rudbergin Queen-trilogian päätös jatkaa sen kuvausta, millainen luolamiesten maa Ruotsi oli vain 50 vuotta sitten

Armeijan rakennelmia ja laajojen metsäalueiden raivauksia Armenian ja Azerbaidžanin rajalla Šikahoghin luonnonsuojelualueella. Armeniasta, Libanonista ja muilta konfliktialueilta kertynyt tieto osoittaa, ettei luonnon monimuotoisuuden suojelua voi tarkastella erillään sotien ympäristövaikutuksista.

Militarisoituminen uhkaa Kaukasuksen arvokkainta luonnonpuistoa – luontotuhot näkyvät konfliktialueilla ympäri maailmaa

Keskustan Anteilta Kurviselta ja Kaikkoselta on puhti pois.

Energiansa ja identiteettinsä kadottanut keskusta kokoontuu kriisitunnelmissa

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Suomessa ei ole vain EU:n korkein työttömyys, vaan myös OECD-maiden korkein nuorisotyöttömyys

 
02

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

”Irvokasta demarit” – SDP:ltä yllättäen yli miljardin säästöidea sotesta, kertoo HS

 
05

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

”Irvokasta demarit” – SDP:ltä yllättäen yli miljardin säästöidea sotesta, kertoo HS

20.11.2026

Bluffia, sanoo Koskela – Kokoomus täyssolmussa eläkekantansa kanssa

20.11.2026

Pia Lohikoski: Hallituksen opintotukiuudistus ei korjaa opiskelijoiden toimeentulo-ongelmia

20.11.2026

Työntekijöiden järjestäytymisasteen nostaminen hallitusohjelmaan, Minja Koskela esitti SAK:n vaalitentissä

20.11.2026

Suomessa ei ole vain EU:n korkein työttömyys, vaan myös OECD-maiden korkein nuorisotyöttömyys

20.11.2026

Tuorein rasismikohu asettaa toimittajien ihmettelyn hassuun valoon – Pitääkö vieläkin ihmetellä, miksi vasemmisto sanoo perussuomalaisille ei

19.11.2026

Orpon hallitus yrittää vesittää alustatyöntekijöiden aseman parantamisen, sanoo vasemmistoliiton Koskela

19.11.2026

Razmyarin maalitus todistaa, että perussuomalaiset edustaa parlamentaarista äärioikeistoa, sanoo Honkasalo

19.11.2026

SAK:n Katja Syvärinen: Nuoret tarvitsevat konkreettisen vision paremmasta työelämästä

19.11.2026

SAK:n tavoite on, että valta vaihtuu seuraavissa vaaleissa

19.11.2026

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

19.11.2026

”Huonoa johtamista” – Demarit äänestivät käännytyslain puolesta, mutta asia repii edelleen eduskuntaryhmää

18.11.2026

Vasemmistonaiset: Gynekologin palveluiden tulee kuulua julkiseen terveydenhuoltoon

18.11.2026

Mai Kivelä: Hallitus on valmis heikentämään päästövähennysten kaikista keskeisintä työkalua

18.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset