KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Yhdysvaltain vaalit: Demokraattien ja republikaanien juopa syvenee – puolueet pelottavan kaukana toisistaan

Ennakkoäänestäjiä jonottamassa Madison Square Gardenissa New Yorkissa lokakuun 24. päivänä.

Ennakkoäänestäjiä jonottamassa Madison Square Gardenissa New Yorkissa lokakuun 24. päivänä. Kuva: Lehtikuva/Bryan R. Smith

Jouko Jokisalo
1.11.2020 7.30

”Me olemme menossa kohti diktatuuria”, varoittaa Obaman hallituksen entinen jäsen. ”Tuhoaako Trump amerikkalaisen demokratia?” Näin kysyy Spiegelin US-kirjeenvaihtaja Rene Pflister. Trump on twiitannut unelmavideonsa, jossa tekstinä on: ”Trump 2020, Trump 2024, Trump 2028”. Mikä on amerikkalaisen demokratian tila ja mihin Yhdysvallat ovat menossa? Nämä ovat maailmanpolitiikan keskeisiä kysymyksiä tällä hetkellä presidentinvaalien lähestyessä.

Yhdysvaltojen demokratian eroosio alkoi 1980- ja 1990-luvuilla. Se on kiihtynyt 2000-luvulla. Barack Obaman valinta presidentiksi voimisti Yhdysvaltojen sisäisiä poliittisia jännitteitä. Monien republikaanien mielestä musta maan presidenttinä merkitsi sitä, että demokraattinen puolue oli menettänyt legitimiteettinsä. Kehityksellä on syvät juuret maan historiallisessa ja yhteiskunnallisessa kehityksessä.

Demokraattien ja republikaanien kasvava vihamielisyys

Republikaanien ja demokraattien välinen ero 1960-luvulle asti oli vähäinen. Omien lasten mahdollista avioliittoa toisen puolueaktiivin perheen lapsen kanssa ei pidetty tuomittavana. Vain neljä prosenttia demokraateista ja viisi prosenttia republikaaneista ilmaisi, että sellainen avioliitto olisi vastoin heidän tahtoaan. Vuonna 2010 tilanne oli olennaisesti muuttunut. Demokraateista 33 prosenttia ja republikaaneista 49 prosenttia olivat sitä mieltä, että sellaisesta avioliitosta tulisi ”melko tai hyvin onneton”.

Suoranaisesta pelosta toisen puolueen edustajia kohtaan on tullut Yhdysvalloissa massailmiö. Vuonna 2016 republikaaneista 49 prosenttia ja demokraateista 55 prosenttia myönsi, että toisen puolueen kannattaja herättävät heissä pelkoa. Poliittisesti aktiivisten kohdalla luvut ovat vielä korkeammat. Demokraateista 70 prosenttia ja republikaaneista 62 prosenttia ilmaisee voimakkaita pelon ja inhon tunteita vastapuoleen. Vallitseva intensiivinen vihamielisyys puolueiden välillä tekee rationaalisesta politiikan teosta mahdotonta.

Kasvavan poliittisen railon syistä

Kehityksen taustalla on nähtävissä kansalaisoikeuksiin liittyvät kysymykset ja puolueiden kannatusrakenteen muutokset. Aiemmin demokraatit ja republikaanit olivat laaja-alaisia maailmankatsomuksen puolueita. Demokraatit eivät edustaneet vain New Deal -koalitiota, joka koostui liberaaleista, ay-ihmisistä, katolisista, toisen ja kolmannen polven maahanmuuttajista ja afroamerikkalaisista. Siihen kuului myös konservatiivisia valkoisia etelästä. Republikaaniseen puolueeseen kuului konservatiiveja keskilännestä ja lännestä sekä evankelisia kristittyjä. Mutta sen äänestäjäkuntaan kuului myös liberaaleja. Puolueiden heterogeenisuus toimi eräänlaisena esteenä polarisaatiokehitykselle.

Tilanteen muutos alkoi 1960-luvun puolivälissä. Poliittisena katalysaattorina toimi kansalaisoikeusliike ja taistelu rotulakien kumoamiseksi. Demokraatteja edustavan presidentti Lyndon B. Johnsonin aikana hyväksyttiin kansalaisoikeuslaki 2. heinäkuuta 1964. Laki kielsi rotuerottelun hotelleissa, ravintoloissa ja muissa julkisissa tiloissa. Laki antoi liittohallituksen oikeusministeriölle mahdollisuuden puuttua syrjintään. Laki kielsi työnantajia ja ammattiliittoja harjoittamasta rotuerottelua. Tämän myötä demokraateista tuli leimallisesti kansalaisoikeuksien puolue.

Black Lives Matter -mielenosoitus Louisvillessä Kentuckyssa lokakuun alkupuolella.

Black Lives Matter -mielenosoitus Louisvillessä Kentuckyssa lokakuun alkupuolella. Kuva: Lehtikuva/Jon Cherry

Republikaanien kehitys kulki toiseen suuntaan. Reaktiona kansalaisoikeusliikkeeseen ja rasististen lakien kumoamiseen syntyi Alabaman kuvernöörin Georg Corley Wallacen johtama ”proto-oikeistopopulistinen” liike. Wallacen kuuluisa tunnus vuodelta 1963 vakuutti rasismin ikuisuutta: ”Rotuerottelu nyt, rotuerottelu huomenna, rotuerottelu aina.” Republikaanisesta puolueesta tuli rotupoliittinen status quo -puolue. Seuraavina vuosikymmeninä erityisesti valkoisia etelävaltioista liittyi republikaaniseen puolueeseen.

Konservatiivinen republikaani Richard Nixon valittiin vuonna 1968 presidentiksi. Kampanjassaan hän hyödynsi tietoisesti etelän valkoisen väestön tyytymättömyyttä ja rasistisia asenteita niin sanotun ”eteläisen strategian” (engl. southern strategy) avulla. Kansalaisoikeusuudistusten merkitys pyrittiin minimoimaan liberaalilla talous- ja sosiaalipolitiikalla, joka estäisi mustia nousemasta taloudellisesta ahdingosta. Ronald Reagan, joka toimi Yhdysvaltain presidenttinä 1981–1989, toi avoimesti rasismin osaksi republikaanien politiikkaa. Reagan oli Etelä-Afrikan ja Rhodesian (nykyinen Zimbabwe) apartheid-valtioiden puolestapuhuja. Nixonin ja Reaganin rasismista kertoo heidän keskustelunsa, jossa Reagan sanoi Nixonille puhelimessa: ”että pitääkin nähdä… nuo kirotut Afrikan maiden apinat, eiväthän he ole vieläkään tottuneet käyttämään kenkiä”

Puoluekentässä tapahtui merkittäviä muutoksia. Republikaanisesta puolueesta tuli koti valkoisille ”rotukonservatiiveille”. Etelästä muodostui 1990-lopulla republikaanien alue. Aikaisemmin se oli ollut demokraattien käsissä. Samaan aikaan mustat etelässä ja liberaalit republikaanit pohjoisessa lähenivät demokraatteja. Ideologinen raja määrittyi siten, että republikaanit olivat avoimesti konservatiiveja ja demokraatit liberaaleja.

Puolueiden polarisaatio ja väestörakenteen muutokset

1960-luvulta lähtien Yhdysvaltoihin on suuntautunut maahanmuuttoa latinalaisesta Amerikasta ja Aasiasta. Tällä on heijastusvaikutuksia Yhdysvaltojen kaksipuoluejärjestelmään. Kehitys on johtanut väestörakenteen muutokseen. Vuonna 1950 ei-valkoiset muodostivat vain 10 prosenttia väestöstä, 2010 heidän osuutensa oli noussut 38 prosenttiin ja nykyisten ennusteiden mukaan 2044 enemmistö amerikkalaisista tulee olemaan ei-valkoisia.

Yhdysvaltojen alueiden väestökoostumus on muuttumassa. 1600-, 1700- ja 1800-luvuilla eurooppalaiset vyöryivät siirtolaisina alueelle. Nykyisen Yhdysvaltojen alkuperäisväestö joutui kansanmurhan kohteeksi ja Afrikasta tuotiin työvoimaksi orjia. Black Lives Matter -aktivisti Elona Wilson tiivisti asian seuraavasti: ”Kiitospäivänä me juhlimme alkuperäisasukkaiden joukkomurhaa. Meillä on nostettu jalustalle väärä historian kirjoitus.” (HS 10.10. 2020) Lähes 200 vuotta Amerikan äänestäjien enemmistön ovat muodostaneet eurooppalaistaustaiset. Valkoisuus on hallinnut amerikkalaista yhteiskuntaa poliittisesti, taloudellisesti ja kulttuurisesti. Sen ideologisena oikeutuksena on toiminut väite, että valkoisilla oli enemmän arvoa kuin muilla. Valkoisuus on ollut yhteiskunnan hallitseva normi.

Kansalaisoikeudet, maahanmuutto ja väestörakenteen muutos ovat johtaneet puolueiden syvälliseen muutokseen. Uudet äänestäjäryhmät ovat tukeneet demokraatteja. Demokraattisen puolueen ei-valkoisten äänestäjien osuus on kasvanut 7 prosentista (1950) 44 prosenttiin (2012). Republikaaneista on tullut leimallisesti valkoisten puolue. Sen äänestäjistä lähes 90 prosenttia on valkoisia. Demokraatit mielletään enemmänkin ”etnisten vähemmistöjen puolueeksi” ja republikaanit lähes yksinomaan ”valkoisten” edustajaksi. Presidentti Trumpin virkaanastujaisissa esittämä ”Me teemme Amerikasta jälleen mahtavan” -tunnus on osassa hänen kannattajakuntaansa tulkittu tunnukseksi ”Me teemme Amerikasta jälleen valkoisen”.

Presidentti Donald Trump puhui Make America Great Again -tilaisuudessa Phoenixissä keskiviikkona.

Presidentti Donald Trump puhui Make America Great Again -tilaisuudessa Phoenixissä keskiviikkona. Kuva: Lehtikuva/Brendan Smialowski

Republikaanit ja demokraatit ovat keskeisesti eri linjoilla rodun lisäksi myös uskontoon liittyvissä näkemyksissä. Republikaaneista on tullut leimallisesti evankelisten kristittyjen puolue. Kehitys juontaa korkeimman oikeuden päätökseen aborttioikeudesta. Tuolloin Roe vastaan Wade -päätöksen mukaan Texasin osavaltion laki, joka kielsi abortit tapauksissa, jossa raskaus ei uhannut naisen henkeä, oli perustuslain vastainen. Korkeimman oikeuden päätös merkitsi abortin laillistamista. Ronald Reagan presidenttikaudella republikaanit suuntautuivat yhä enemmän kristilliseen oikeistoon ja ottivat yhä enemmän proevankelisia vaatimuksia (abortin vastustaminen, vaatimukset koulujen rukoustilaisuuksista ja homoavioliiton kieltämisestä) ohjelmaansa. Valkoiset evankeliset, jotka aiemmin olivat demokraattien tukijoita, suuntautuivat republikaaneihin. Uskonnollisuus näyttelee puolueiden kannattajien keskuudessa hyvin erilaista roolia. Jos republikaanien piirissä on evankeelinen kristillisyys merkittävä tekijä, niin demokraattien äänestäjät ovat yhä lisääntyvässä määrin maallistuneita. Valkoisten demokraattien käynnit kirkossa ovat vähentyneet 50 prosentista (1960-luvulla) alle 30 prosenttiin (2000-luvun alussa).

Polarisaatio näkyy myös mediamaailmassa. Vuonna 2010 republikaaneista seurasi 69 prosenttia ennen kaikkea konservatiivisen Fox Newsin lähetyksiä. Vastaavasti demokraatit suosivat CNN:n ohjelmia. Obaman presidenttikaudella republikaanien median ehdoton linja oli, että kompromisseja ei tehdä. Trent Lott, joka aiemmin oli johtava republikaani senaatissa, totesi tuosta ajasta: ”jos vain vähääkään poikkeaa äärimmäisen oikeiston linjasta, niin saa heti kimppuunsa konservatiivisen median.”

Uusliberalismi ja puolueiden talouspolitiikka

1990- ja 2000-luvulla molemmilla puolueilla talouspoliittisena linjana on ollut uusliberalismi. Nixonin presidenttikausi mahdollisti uusliberalismin talousteoreetikkojen nousun Washingtonin korkeimmille virkapaikoille yliopistojen luentosaleista. Nixon ei ollut valmis suoraan hyökkäykseen hyvinvointivaltiota vastaan. Hän pelkäsi sen merkitsevän äänestäjien menettämistä tulevissa vaaleissa. Uusliberalismin konkreettiset askeleet toteutti Ronald Reagan. Hänen presidenttikaudellaan uusliberalismista tuli talouspolitiikan valtavirtaa, joka tunnetaan nimeltä Reaganomics.

Bill Clintonin presidenttikaudella vuosina 1993–2001 toteutettiin uusliberalististen reformien toinen aalto. Vuonna 1999 vietiin läpi muun muassa finanssipalveluiden modernisointilaki, joka kumosi 1930-luvun suuren laman ajoilta peräisin olevan Glass-Steagall-lain, joka oli estänyt pankkeja tarjoamasta vakuutus- ja takauspalveluita. Joe Biden oli tässä keskeisesti mukana. Hän totesi jälkiviisaasti vuonna 2014: ”Tein sen lojaalisuudesta enkä osannut aavistaa, kuinka pahaksi tilanne kehittyi.” Barack Obaman aika ei merkinnyt linjamuutosta. Hänen uudelleenvalintaansa tukivat keskeisesti Wall-Streetin ja Silicon-Valleyn lobbarit. Obaman toisen kauden talouspolitiikan johtotähtenä oli uusliberalismi.

Vuonna 2016 presidentti Barack Obama ja varapresidentti Joe Biden puhuivat yleisölle ensimmäistä kertaa Trumpin vaalivoiton jälkeen.

Vuonna 2016 presidentti Barack Obama ja varapresidentti Joe Biden puhuivat yleisölle ensimmäistä kertaa Trumpin vaalivoiton jälkeen. Kuva: Lehtikuva/Nicholas Kamm

Donald Trump ja republikaaninen puolue ovat voimistaneet tätä suuntausta. Vuonna 2017 Trumpin hallinto ajoi lävitse veroreformin, joka merkitsi rikkaiden asemien vahvistumista ja todellista iskua Yhdysvaltojen julkisen palvelun heikkoja rakenteita vastaan. Veroreformi merkitsi jopa kahden biljoonan dollarin verohelpotuksia erityisesti rikkaille ja superrikkaille. Bernie Sanders nimittikin Trumpin veroreformia ”valtiokassan ryöstöksi”.

Uusliberalistisen talouspolitiikan tuloksena Yhdysvaltojen rikkain prosentti kontrolloi 30 biljoonan dollarin omaisuutta. Kolme äveriäintä amerikkalaista omistaa enemmän kuin 160 miljoonaa köyhintä Yhdysvaltojen kansalaista. Kaikkiaan viidenneksellä amerikkalaisista kotitalouksista ei ole minkäänlaisia säästöjä. Afroamerikkalaisten kohdalla luku on 37 prosenttia.

Presidenttiehdokas Joe Biden on vaalipuheissaan vakuuttanut muuttavansa Yhdysvaltojen talouden suuntaa. Hän on ilmoittanut peruvansa presidentti Donald Trumpin kauden rikkaita suosivat veronleikkaukset. Biden on luvannut, ettei hänen verosuunnitelmansa kasvattaisi kenenkään alle 400 ¬000 dollaria vuodessa ansaitsevan veroja. Ison kysymysmerkin tulevan talouspoliittisen linjan suhteen herättää se, että Bidenin keskeinen vaalikampanjan neuvonantaja on Larry Summers. Hän toimi Clintonin valtiovarainministerinä ja oli innokas uusliberalismin kannattaja. Summers vastasi myös Wall Streetin pelastamisesta Obaman aikana talouskriisissä. Toisenlaista viestiä välittää se, että Bidenin kampanjan tulevaa talouspolitiikkaa hahmottavaan työryhmään kuuluu Stephanie Kelton, joka on yksi johtava Sandersin neuvonantaja. Yksi tulevaisuuden iso kysymys kuuluu: Onko Biden mahdollisena presidenttinä kykenevä ja halukas hylkäämään uusliberalistisen ja rikkaita suosivan talouspolitiikan?

Artikkeli on julkaistu aiemmin Kulttuurivihkojen verkkolehdessä Kaspar Hauser -blogissa 28.10.2020 .

Lähteet:

Wade Davis: Das klägliche Ende des amerikanischen Traums (The Unraveling of America, Rolling Stone), Blätter für deutsche und internationale Politik 10/2020

Steven Levitsky / Daniell Ziblatt: Politik als Kriegsführung: Von der Verfeindung zur Zerstörung der US-Demokratie, Blätter für deutsche und internationale Politik 8/2018

Michael Tomansky: Biden auf dem Weg nach links, Blätter für deutsche und internationale Politik 8/2020

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Kuvituskuvassa raskaana olevia nuoria Latinalaisessa Amerikassa.

Teiniraskauksia tehokkaasti estänyt ohjelma lakkautettiin Argentiinassa

Nepalin Lhotse-vuoren juurella Imja-jäätikkö on sulanut ja muodostanut järven. Vielä 30 vuotta sitten paikalla oli vain jäätä. Attabad-järvi Pakistanin Gilgit-Baltistaniin syntyi vuonna 2010, kun mutavyöry patosi Hunza-joen ja hukutti kyliä veteen.

Vuoristoturisti vaarantaa ympäristön ja itsensä: Pakistanin Hunzan laaksossa äkkitulva piiritti luksushotellin

Beldangin pakolaisleiri Nepalissa. Se on toinen kahdesta leiristä, jossa Yhdysvalloista karkotetut ja Bhutanin Nepaliin tyrkkäämät pakolaiset odottavat Nepalin korkeimman oikeuden päätöstä.

Valtiottomien bhutanilaisten tulevaisuus on hämärän peitossa

Maailman varallisuuden täytyisi virrata nykyistä paljon suuremmassa määrin sinne, missä sitä eniten tarvittaisiin eli kaikkien maiden haavoittuvimmille ja köyhimmille ihmisille.

Kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen on yhä kaukana

Uusimmat

Tuire Malmstedtin synkän tunnelmallinen Lintusielu viiltää ja puhuttelee.

Väkivallan pitkästä varjosta kasvaa taidokasta tummaa tunnelmaa Tuire Malmstedtin psykologisessa dekkarissa Lintusielu

Kuvituskuvassa raskaana olevia nuoria Latinalaisessa Amerikassa.

Teiniraskauksia tehokkaasti estänyt ohjelma lakkautettiin Argentiinassa

Viinikellarista avautuva salakäytävä johdattaa Tove Alsterdalin romaanissa vähän tunnetun eurooppalaisen tragedian jäljille.

Sudeettisaksalaisten kokema kosto on vähän tunnettu toisen maailmansodan jälkinäytös – Tove Alsterdalin siitä kertova Salakäytävä on enemmän kuin dekkari

Valtiovarainministeriön sisäiset budjettineuvottelut alkoivat Moisniemessä Espoossa 6. elokuuta. Osallistujina muun muassa valtiovarainministeri Riikka Purra (keskellä oikealla), kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen (fuksianpunainen paita oikealla) ja valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä (vasemmalla keskellä).

Unohtakaa Purran budjettiesitys, hiljaisuudessa etenevä hallituksen velkajarruhanke on huomattavasti tuhoisampi – ”Velkajarrulla tuhoamme tulevaisuuden”

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

”Hallitus elää omassa todellisuudessa huudellessaan, että menkää työttömät kokoaikatöihin”

 
02

Peruuttamatonta vahinkoa ekosysteemille – Onko Orpon hallitus tekemässä Suomesta kaivostoiminnan banaanivaltion?

 
03

Minja Koskela teki kirjallisen kysymyksen – Ministeri käski kysymään Yhdysvaltain puolustusministeriöltä

 
04

Israel aiheutti Gazan nälänhädän tahallaan – taustalla kalorien tarkkuudella tehdyt laskelmat ruoan vähimmäistarpeesta

 
05

”Ministerin harkintakyky petti”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Mikkelin kaupunki häätää vuokralaisia vastaanottokeskuksen tieltä: ”Kaksi heikossa asemassa olevaa ryhmää on siis asetettu vastakkain”

14.08.2025

HUS antaisi Gazan lapsille sairaalahoitoa Suomessa: ”Ministerin toimettomuudelle ei ole perusteita”

14.08.2025

Vasemmiston Kivelän esitys toteutuu: Ylimääräinen suuren valiokunnan kokous Gazan tilanteesta

14.08.2025

Vuoristoturisti vaarantaa ympäristön ja itsensä: Pakistanin Hunzan laaksossa äkkitulva piiritti luksushotellin

14.08.2025

Onko Opetushallituksen lakkauttamisesitysharhautus? ”Perussuomalaiset yrittävät peittää omat rumat koulutusleikkauksensa”

14.08.2025

Vasemmistoliitosta jyrkkä ei ministerin toimille: ”Grahn-Laasonen on tekemässä vielä suurempaa tuhoa”

14.08.2025

”Ministerin harkintakyky petti”

14.08.2025

Kiinan hiukkaspäästöjen väheneminen kiihdytti lämpenemistä – ”Ei muuta kokonaiskuvaa ilmastonmuutoksen vakavuudesta”

14.08.2025

Valtiottomien bhutanilaisten tulevaisuus on hämärän peitossa

14.08.2025

Vasemmistoliitto valitsee uuden johdon marraskuussa: Ensimmäinen nimi ilmoittautui varapuheenjohtajakisaan

13.08.2025

Kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen on yhä kaukana

13.08.2025

Peruuttamatonta vahinkoa ekosysteemille – Onko Orpon hallitus tekemässä Suomesta kaivostoiminnan banaanivaltion?

13.08.2025

Finnwatch vaatii Suomea lopettamaan Israelin siirtokuntatuotteiden tuonnin – ”Keskeinen este rauhalle”

13.08.2025

Huumeriippuvaiset naiset ja lapset jäävät ilman hoitoa kabulilaisella vieroitusklinikalla

13.08.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään