Kansainvälisen jääkiekkoliiton IIHF:n hallitus on koolla tänään ja huomenna, ja kokouksesta odotetaan kantaa Valko-Venäjän MM-kelpoisuuteen.
Toukokuussa 2019 jääkiekon miesten MM-kultaa voittanut Suomi on koronaviruspandemian takia paistatellut maailmanmestarina kohta puolitoista vuotta. Ensi kevään MM-kiekon tiellä on paitsi korona myös maailmanpolitiikka.
Kansainvälinen jääkiekkoliitto IIHF myönsi keväällä 2017 ensi vuoden MM-kisat Valko-Venäjän ja Latvian järjestettäviksi. Yhteinen turnaus on määrä pelata 21. toukokuuta–6. kesäkuuta 2021 Minskissä ja Riiassa.
IIHF ilmiselvästi haluaa, että Valko-Venäjä ja Latvia järjestävät yhteisen MM-turnauksen.
Valko-Venäjän MM-kisajärjestäjyys on herättänyt vastustusta Latviassa ja ympäri maailmaa Valko-Venäjän epävakaisen poliittisen tilanteen takia, joten IIHF:n kantaa Valko-Venäjän MM-kelpoisuuteen odotetaan kiinnostuksella.
Tämän vuoden MM-turnaus Sveitsissä peruuntui koronan takia.
IIHF haluaa jaettuja kisoja
IIHF ilmiselvästi haluaa, että Valko-Venäjä ja Latvia järjestävät yhteisen MM-turnauksen. Välittäjänä toimi viime viikolla Kansainvälisen jääkiekkoliiton puheenjohtaja Rene Fasel, joka keskusteli Latvian pääministerin Krisjanis Karinsin kanssa videokongressissa ensi kevään MM-kisoista.
Viime elokuussa Karins piti yhteisten kisojen järjestämistä Valko-Venäjän kanssa ”mahdottomana”. IIHF-pomo Fasel luonnehti viime viikon tapaamistaan Karinsin kanssa ”positiiviseksi”.
Latvian valtiojohto on epäilemättä maan oman MM-isännyyden takana, mutta erittäin epävakainen tilanne Valko-Venäjällä jatkuu. Maan itsevaltainen johtaja, jääkiekkoiluun intohimoisesti suhtautuva Aljaksandr Lukašenka ei ole antanut merkkejä poliittisen toimintakulttuurin muutoksesta.
Fasel korosti keskusteluissa Latvian pääministerin kanssa, että IIHF toimii politiikan ulkopuolella. Pääministeri Karins huomautti, että MM-järjestäjämaiden pitää pystyä takaamaan turvalliset olot niin kisajoukkueille, toimitsijoille, medialle kuin faneillekin.
Koronaviruspandemian kurimuksessa ei vielä ole edes varmaa, avataanko MM-kisat yleisölle.
”Diktaattori ei ole oppinut mitään”
IIHF:n varapuheenjohtaja Kalervo Kummola puolusti aikoinaan vuoden 2014 MM-turnauksen järjestämistä Valko-Venäjällä, vaikka maan ihmisoikeusrikkomukset olivat yleisesti tiedossa. Turnaus pidettiin Minskissä, eikä järjestelyjen sujuvuudessa ollut sinänsä mitään moitittavaa.
Valko-Venäjää johtava Lukašenka ei vuosien mittaan ole ollut halukas tinkimään itsevaltaisesta johtamistyylistään. Kuilu Lukašenkan ja häntä vastustavien välillä on päinvastoin entisestään leventynyt. Poliisin ja Lukašenkan mielivaltaa vastustavien mielenosoittajien yhteenotot esimerkiksi pääkaupunki Minskissä ovat käyneet yhä rajummiksi.
– Puolustin 2014 menoa Valko-Venäjälle. Se oli yksinäinen piste Euroopan kartalla. Saimme maata enemmän auki, muun muassa viisumivapauden, mutta tämä Valko-Venäjän diktaattori ei ole oppinut mitään, Kummola kuvaili viime viikolla Helsingissä Suomen urheilujohtajaseniorien seminaarissa.
Raskaan sarjan kiekkovaikuttajan näkemyksellä luulisi olevan IIHF:ssä merkitystä. Joka tapauksessa Kansainväliselle jääkiekkoliitolle tulee jo kiire tehdä päätöksensä, saako Valko-Venäjä lopulta arvokisaisännyyden vai ei.
KHL-Jokerit jätti Minskin väliin
KHL-liigassa pelaava Jokerit teki alkusyksystä omat johtopäätöksensä Lukašenkan aiheuttamista imagohaitoista. Helsinkiläisseura päätti jättää liigakauden avausottelunsa väliin, joten Jokerit ei syyskuun alussa matkustanut Minskiin sikäläisen Dinamon vieraaksi.
Jokerit tuomittiin hävinneeksi 0–5. Seuran päätökseen perua Minskin-matka vaikutti kielteinen julkisuus, joka vierasotteluun liittyi.
uutiskirje 