Vasemmistoliittoa perustuslakivaliokunnassa edustava kansanedustaja Anna Kontula luonnehti prosessia hauraaksi.
Entinen valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki kirjoitti Helsingin Sanomissa (16.12.), että rikosasioiden käsittely eduskunnassa koettelee valtiovallan kolmijako-opin perusteita.
Kuusimäki esittää pohdittavaksi ministerin syyteharkinnan siirtämistä joko ministerisyytteitä ajavalle valtakunnanoikeudelle tai oikeuskanslerille tai eduskunnan oikeusasiamiehelle.
Entinen valtakunnansyyttäjä esittää pohdittavaksi ministerin syyteharkinnan siirtämistä joko ministerisyytteitä ajavalle valtakunnanoikeudelle tai oikeuskanslerille tai eduskunnan oikeusasiamiehelle.
”Oikeusjärjestelmämme kehityksestä huolimatta ministerisyyteharkinnan tekee lainkäyttöelinten sijaan – valtiosäännön aamuhämärästä periytyvien säännösten perusteella – poliittisesti valittu eduskunta”, Kuusimäki muistuttaa.
Myös politiikantutkija Hanna Wass näkee (Ylen A-studio 16.12.) nykyisessä tutkintaprosessissa korjattavaa ja perustuslakivaliokunnan nurkissa siivottavaa.
Wassin mukaan poliittinen ja oikeudellinen vastuu sekoittuvat väistämättä. Päätöksen ministerin syytekynnyksen ylittymisessä tekee eduskunta. Nyt käyttäydytään ikään kuin Haavisto olisi saanut tuomion.
Perustuslakivaliokunnan mukaan ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) toimi lainvastaisesti yrittäessään siirtää noin vuosi sitten konsulipäällikkö Pasi Tuomista toisiin tehtäviin.
Kaksoisrooli hämärtää oikeusturvaa
Muistutuksen valtioneuvoston jäsenen virkatoimen lainmukaisuudesta voi panna vireille, kun sen allekirjoittaa vähintään kymmenen kansanedustajaa. Perustuslakivaliokunta ei ole tuomioistuin. Oikeusvaltioperiaatteen kannalta on outoa, että samat henkilöt sekä kantelevat että tutkivat asian.
Muistutuksen tehneistä kokoomuksen kansanedustajat Wille Rydman ja Heikki Vestman sekä Sari Tanus (kd.).olivat tuomaroimassa itse tekemäänsä muistutusta.
He eivät toimineet lainvastaisesti, ja tämä oli varmistettu jo etukäteen. Perustuslakivaliokunnan jäseniltä se osoittaa kuitenkin harkinnan puutetta, että he osallistuivat muistutukseen.
Kontulan mukaan jatkossa tulisikin puuttua siihen, ettei prosessi mahdollista oikeusvaltiokehitykseen sopimattomia kaksoisrooleja.
Kaksoisroolia onkin ihmetelty laajasti. Rydman on myös osallistunut vihreiden moralisointiin ja puolustanut perustuslakivaliokunnan päätöstä eikä näe malkaa omassa silmässään.
Perustuslakivaliokunnan politisoitumista vaikea kiistää
Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd.) muistutti valiokunnan jäsenten jättävän poliittisen viittansa ulos kokoukseen tulleessaan. Jokainen kansanedustaja olisi ikään kuin itsenäisesti – ilman poliittista painolastia – käsittelemässä asiaa.
Todellisuus näyttää aivan toiselta. Sen lisäksi, että kantelijat käsittelivät omaa asiaansa, myös vihreät pyrkivät eri tavoin vaikuttamaan perustuslakivaliokuntaan ja perustuslakivaliokunnan tuloksen tulkintaan.
Vihreät politisoivat prosessia omassa asiassaan, sillä vihreiden jäsenet jättivät vastalauseen. Tämä(kään) ei ole uutta, sillä samoin ovat tehneet perussuomalaiset.
Puolue riitautti perustuslakivaliokunnan mietinnön tutkinnassa, jossa kohteena oli kansanedustaja Juha Mäenpään täysistunnossa esittämät vieraslajipuheet.
Hallitus-oppositio-jako nousi esiin, kun perustuslakivaliokunnan jäsen Outi Alanko-Kahiluoto (vihr) lähetti osalle perustuslakivaliokunnan jäsenistä sähköpostiviestiä ennen mietinnön valmistumista. Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jenni Pitko yritti vaikuttaa muiden hallituspuolueiden ryhmien kautta.
Jupakan alkujuuret poliittisessa vastakkainasettelussa
Jo alunperin kyse oli politiikasta. Haavistosta tehdyt muistutukset olivat jatketta poliittiselle keskustelulle al-Holin leirin lasten kotiuttamisesta, mikä oli vaikea asia pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallitukselle.
Suomessa jouduttiin tuolloin vuoden 2019 loppupuolella uuteen poliittiseen tilanteeseen, joka oli erittäin monimutkainen vyyhti päätöksenteon kannalta. Lisäksi pieni joukko al-Holin leirillä olevia lapsia ja äitejä nähtiin uhkana.
Uhkakuvia ruokkivat erityisesti perussuomalaiset. Perussuomalaiset vastustivat lasten palauttamista henkeen ja vereen saakka ja politikoivat asialla. Kansanedustaja Sebastian Tynkkynen (ps.) muistutti vielä Haaviston luottamuksesta käydyssä keskustelussa ministerin halunneen tuoda ”Isis-leirin ihmisiä” Suomeen.
Perussuomalaiset saivat poliittisesti mitä tilasivat. Luottamuslauseen antaminen Haavistolle on tuottanut tuskaa keskustalle eikä prosessi ole minkään hallituspuolueen kannalta helppo.
Hallituskriisin partaalle ei kuitenkaan jouduttu, kuten moneen kertaan tapahtui pääministeri Juha Sipilän johtamassa keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten hallituksessa.
Juttuun korjattu 18.12.2020. ”isislapset” muotoon ”Isis-leirin ihmiset”.
uutiskirje 
