KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Muovi kuuluu kierrätykseen – pelastaako panttijärjestelmä pakkausalan?

Suomessa rantojen roskista keskimäärin 90 prosenttia on muovia.

Suomessa rantojen roskista keskimäärin 90 prosenttia on muovia. Kuva: Ari Heinilä

EU on säätämässä kertakäyttömuovia historiaan. Suomessa pantilliset noutopakkaukset luovat uudenlaisia kulutustottumuksia kestomuoville.

Maarit Piippo
21.12.2020 7.00

Vesistöihin päätyy monenlaista muovituotetta, mikä aiheuttaa vakavan uhan vesiekosysteemille. Maailman merissä on WWF:n mukaan tällä hetkellä yli 150 miljoonaa tonnia muoviroskaa.

Merieläimet takertuvat ja tukehtuvat helposti isokokoiseen muoviin, ja muovinpalat tukkivat lintujen ja kalojen ruoansulatusta. Kasvava ongelma ovat myös alle viiden millin partikkeleiksi kutsutut mikromuovit, jotka vetävät puoleensa ympäristömyrkkyjä. Mikromuovia kertyy eläinten elimistöön sekä päätyy juomaveteen ja ihmisravinnoksi.

– Muoviroskan kaikkia vaikutuksia ei tarkasti tunneta, mutta on selvää, että mikään eliö ei pysty sulattamaan muovia, toteaa WWF:n meriasiantuntija Anna Soirinsuo.

ILMOITUS
ILMOITUS
Tuleva kertakäyttömuovidirektiivi vaatii pullomallia, josta korkkia ei voida irrottaa käytön aikana.

Suomessa rantojen roskista keskimäärin 90 prosenttia on muovia, josta valtaosa koostuu – ehkä yllättäen – tupakantumpeista. Tumpit ovat vaikeasti maatuvaa selluloosa-asetaattia, jonka hajoamiseen menee jopa kymmenen vuotta. Linnut ja kalat syövät lyijyä, kadmiumia ja arseenia sisältäviä tumppeja, jolloin myrkkyä kerääntyy niiden elimistöön. Ja lopulta osaksi myös ihmisten ruokavaliota.

Kertakäyttömuoville
tuotekieltoja EU:ssa

Muovi on valloittanut maailman lyhyessä ajassa. Kevyenä ja kestävänä materiaalina sillä on kiistämättömät etunsa alalla kuin alalla. Helposti muovautuvan ja sarjatuotantoon sopivan muovin valtakausi käynnistyi, kun sitä alettiin toisen maailmansodan jälkeen valmistaa maaöljystä. Tällä hetkellä muovin vuosituotanto on noin 300 miljoonaa tonnia, johon käytetään 4–6 prosenttia maailman raakaöljystä.

Mutta nyt EU haluaa vähentää muovin käyttöä ja estää muovijätteen päätymistä meriin. Tähän tähtää heinäkuussa 2021 voimaan astuva kertakäyttömuovidirektiivi. Puolet maailman merien muovista on kertakäyttöistä, ja siksi EU kieltää alueellaan kertakäyttöiset, muoviset lautaset ja aterimet, pillit, pumpulipuikot ja ilmapallonpidikkeet.

Eräs yleinen, vain kerran käytettävä muovituote ovat noutoruokapakkaukset. Koronarajoitusten vuoksi take away -pakkausten käyttö on viime aikoina lisääntynyt, ja moni on havahtunut, miten paljon pakkausmateriaalia päätyy roskiin.

Onneksi markkinoille on tullut myös vaihtoehtoisia tapoja kuljettaa ruoka- tai juoma-annoksia kotiin tai konttoriin. CirclePack on yksi ensimmäisiä pantillisuuteen perustuvia take away -pakkausjärjestelmiä Suomessa. Ympäristöministeriön tukemana kokeiluna alkanut kestoastiasysteemi on nyt käytössä valtakunnallisesti.

– Pantillinen kestoastia vähentää päästöjä ja luonnonvarojen kulutusta kertakäyttökulutukseen verrattuna, sanoo CirclePackin kehittänyt kiertotalousasiantuntija Johanna Kohvakka.

CirclePackin asiakas maksaa noutoastiasta 2–10 euron pantin, jota vastaan hän saa ravintolasta palautettavan kestoastian ruoalleen tai juomalleen. Seuraavan kerran järjestelmän piiriin kuuluvassa ravintolassa asioidessaan asiakas saa joko uuden kestoastian tai palautuksen panttimaksustaan.

– Vakioasiakkaamme arvostavat, että heidän ei tarvitse noutoruokailussa aiheuttaa pakkausjätettä.

Ravintolat vastaavat CirclePack-astioiden pesusta ja hygieniasta. Järjestelmässä on nyt mukana parisenkymmentä ravintolaa ja kahvilaa Helsingissä, Espoolla, Turussa ja Tampereella. Panttiastiat ovat laadukasta kestomuovia, joka on kierrätettävää ja kestää käytössä pitkään.

– Elintarvikekelpoisuuteen muovi on erinomainen materiaali, huomioi Kohvakka.

Kestopakkaus vähentää
hiilidioksidipäästöjä

Ahdistus pakkausjätteeseen ja luonnonvarojen ylikulutukseen ajoi myös start up -yrittäjä Iida Miettisen etsimään vaihtoehtoja kulutustottumuksiin. Syntyi Kamupak, digitaalinen panttipalvelu, joka korvaa kertakäyttöisen take away -astian kierrätettävällä kestorasialla.

Kun asiakas hankkii noutoateriansa Kamupakissa, hän maksaa rasiasta kolmen euron pantin ja saa siitä digitaalisen kuitin, jonka kautta rasian käyttöä ja palautusta voidaan seurata. Palautusvaiheessa asiakas saa joko uuden Kamupakin tai palautuksen pantistaan. Kamupakin palvelu huolehtii rasian pesusta ja hygieniasta.

Kamupak on digitaalinen panttipalvelu joka korvaa kertakäyttöisen take away -astian kierrätettävällä kestorasialla.

Kamupak on digitaalinen panttipalvelu joka korvaa kertakäyttöisen take away -astian kierrätettävällä kestorasialla.

Kamupak arvioi, että yrityksen rasia vähentää hiilidioksidipäästöjä 72–95 prosenttia kertakäyttöisyyteen verrattuna. Tällä hetkellä tuote on käytössä seitsemässä toimipisteessä pääkaupunkiseudulla, ja palvelun on tarkoitus laajentua valtakunnalliseksi.

– Digitaalisuus tekee Kamupakista helposti skaalautuvaa. Se tarjoaa yhdenmukaisen työkalun palvelemaan myös muita tuoteryhmiä, kuten jäätelöpakkauksia tai teollisuuden pakkauksia, kertoo Iida Miettinen.

Kamupakin käyttäjät ovat sopeutuneet pantilliseen toimintaan hyvin, rasioiden palautusprosentti on noin 99 prosenttia. Miettisen mukaan tuntuva osa kuluttajista ajattelee vastuullisesti ja haluaa vähentää luonnon kuormittavuutta valinnoillaan.

– Asiakkailla on kokeilunhalua ja odotusta ekologisiin ratkaisuihin. Toivon, että kertakäyttöisyyden aika on pian ohi, Miettinen toteaa.

Kierrätetty muovi
on ekologista

Ympäristöministeriö haluaa vähentää take away -pakkaamisen aiheuttamaa muoviroskaa Muovitiekartan ratkaisuissaan. Suomessa pantillisuus on jo selvästi tehostanut muovin kierrätystä, sillä yli 90 prosenttia juomapulloista palautuu kiertoon. Juomapullojen PET-muovi soveltuu hyvin uusiokäyttöön, kuten uusien juomapullojen tai ruokapakkausten valmistamiseen.

Valitettavasti EU:n lainsäädäntö asettaa Suomen hyvän keräystuloksen vaakalaudalle. Tuleva kertakäyttömuovidirektiivi vaatii pullomallia, josta korkkia ei voida irrottaa käytön aikana. Tämä siksi, että etenkin Etelä-Euroopan rannat ovat täynnä irronneita muovipullon korkkeja. Toisin kuin Suomessa, jossa Suomen Palautuspakkaus Oy:n eli Palpan mukaan vain neljä prosenttia pulloista palautuu ilman korkkia.

Nyt Suomessa ollaan epävarmuudessa, joudutaanko juomapullojen tuotanto- ja keräysjärjestelmää uusimaan ”korkki kiinni” -vaatimuksen vuoksi. Vaarana on, että pullojen palautusaste heikentyy, jos korkin tunnistus ei onnistu, ja asiakas jää ilman panttimaksua.

Samaan aikaan kierrätyksen asiantuntijat pohtivat, voitaisiinko Suomeen perustaa Palpan kaltainen pantillinen toimija myös muiden kuluttajapakkausten kierrättämiseen. Tämän suuntauksen etujoukoissa ovat CirclePackin ja Kamupakin pantilliset kestoastiat. CirclePack-muki on ollut noin vuoden ajan käytössä helsinkiläisessä Cafetoria-kahvilassa, jossa pantillisuus koetaan toimivana.

– Asiakkaamme arvostavat kierrätystä. Pantillisuus sopii hyvin luomukahvien kanssa, eikä palvelusta aiheudu ylimääräistä vaivaa, kertoo yrittäjä Mia Nikander Cafetoriasta.

Kamupak on käytössä ravintoloissa, ruokakaupoissa ja kotiinkuljetustoimijoilla, joissa pantillisia rasioita on kierrossa yli tuhat kappaletta. Yhden Kampupak-astian on arvioitu kestävän noin sata käyttökertaa. Sen jälkeen rasia on materiaalinsa ansiosta helppo kierrättää uusiomuoviksi.

Hyvä, paha muovi -kirjassaan eri materiaalien kokonaispäästöjä tutkineen Johanna Kohvakan mukaan muovi on pääsääntöisesti raaka-aineista ekologisin.

– Tärkeintä on, että muovin kierrätys saataisiin toimimaan tehokkaasti.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Riikka Purra jatkaa siitä, minkä Teemu Keskisarja aloitti.

Persut hävisi ensimmäisen erän räyhäkkäillä maahanmuuttopuheillaan, osoittaa HS-gallup, nyt käynnissä on toinen

Mai Kivelä: Raakkutuho ei saa toistua – vesistöjen suojavyöhykkeet saatava lakiin

Useat maat valmistautuvat tunnustamaan Palestiinan valtion. Suomi ei kuulu siihen joukkoon.

Suomi ajamassa itseään häpeäpaaluun, Honkasalo kommentoi hallituksen päättämättömyyttä tunnustaa Palestiina

Gazalaiset pyrkivät pois Gazan kaupungista, jota Israel tulitti rajusti ennen maahyökkäystä.

Todisteet Israelin suorittamasta palestiinalaisten kansanmurhasta ovat kiistattomat, Suomen ja muun lännen ikuinen häpeä on, että sen sallitaan jatkua

Uusimmat

Riikka Purra jatkaa siitä, minkä Teemu Keskisarja aloitti.

Persut hävisi ensimmäisen erän räyhäkkäillä maahanmuuttopuheillaan, osoittaa HS-gallup, nyt käynnissä on toinen

Mai Kivelä: Raakkutuho ei saa toistua – vesistöjen suojavyöhykkeet saatava lakiin

Useat maat valmistautuvat tunnustamaan Palestiinan valtion. Suomi ei kuulu siihen joukkoon.

Suomi ajamassa itseään häpeäpaaluun, Honkasalo kommentoi hallituksen päättämättömyyttä tunnustaa Palestiina

Gazalaiset pyrkivät pois Gazan kaupungista, jota Israel tulitti rajusti ennen maahyökkäystä.

Todisteet Israelin suorittamasta palestiinalaisten kansanmurhasta ovat kiistattomat, Suomen ja muun lännen ikuinen häpeä on, että sen sallitaan jatkua

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Tutkija löysi lisää kikkailuja hallituksen budjettiriihestä, säästöjä neljäsosa luvatusta

 
02

Anna Kontula: ”Sivistyneitä ihmisiä ei kasvateta niin, että tarjotaan heille vain oikeita oppeja”

 
03

Katsoin seitsemän kautta West Wingiä ja tajusin, miksi länsimaiset liberaalit ovat tuomittuja häviämään

 
04

Minja Koskela: ”Tulevaisuuden metsäteollisuutta ei rakenneta sellun varaan”

 
05

Suomen on lahjoitettava Daavidin linko Palestiinalle, esittää Vasemmistonuoret

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

ETLAn ja Pellervon vuoro vetää matto Orpon talousoptimismin alta

17.09.2025

Matti Vanhanen ohittaa metsäesseessään sen tutkimustiedon, mitä meillä metsistä jo on

17.09.2025

Populistinen keskustelu maahanmuuttajien sosiaaliturvasta kaipaa muutaman tarkennuksen

16.09.2025

Velkajarru voi pakottaa leikkaamaan taantumassa, Laboresta vaihtoehto

16.09.2025

Israelin ylin poliittinen johto yllytti kansanmurhaan Gazassa, katsoo YK:n alainen tutkimusryhmä

16.09.2025

Seitsemän vuoden päästä Suomessa on 100 000 koululaista vähemmän – Väestöennusteiden numeroista ei kyetä edes keskustelemaan, saati sitten toimimaan

16.09.2025

Viestit muuttuvat seksuaalisiksi jopa alle tunnissa – väkivalta vaanii tyttöjä verkossa

16.09.2025

Hallitus heikentää naisten asemaa ennätystahdilla

15.09.2025

Muistoissamme Markku Alajärvi

15.09.2025

Minja Koskela: ”Tulevaisuuden metsäteollisuutta ei rakenneta sellun varaan”

15.09.2025

Katsoin seitsemän kautta West Wingiä ja tajusin, miksi länsimaiset liberaalit ovat tuomittuja häviämään

15.09.2025

Intian kulkukoirien oikeudet korkeimmassa oikeudessa

14.09.2025

Sirpin ja moukarin alla oli Suomen sensuroiduin romaani – nyt omiin kokemuksiin Stalinin vainoista pohjautuva teos on julkaistu uudelleen

14.09.2025

Leikkaukset kylvävät tuhoa ammatillisessa koulutuksessa

14.09.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kenen käsissä on Euroopan huoltovarmuus?

09.09.2025

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään