KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Pakkoavioliiton uhreja Suomessa yhä enemmän – ”Nainen on usein täysin puolison määräysvallassa”

Suomeen puolisonsa kanssa tuodun, pakkonaitettun tytön elämä  voi olla  ylitarkastaja Terhi Tafarin mukaan  aika helvetillistä.

Suomeen puolisonsa kanssa tuodun, pakkonaitettun tytön elämä voi olla ylitarkastaja Terhi Tafarin mukaan aika helvetillistä. Kuva: Lehtikuva/Lauri Heino

Pakkoavioliiton tai muun ihmiskaupan uhrina ulkomaille kadonneen ihmisen auttaminen on Suomesta käsin vaikeaa. Tapaukset paljastuvat yleensä vasta vuosia myöhemmin.

STT–Henrietta Nyberg
4.1.2021 10.16

Pakkoavioliiton uhreja tunnistetaan Suomessa yhä enemmän, mutta jos he katoavat ulkomaille, on heidän auttamisensa edelleen hankalaa.

Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän mukaan enenevissä määrin tunnistetaan tapauksia, joissa Suomessa asuva ja koulua käyvä, usein maahanmuuttajataustainen tyttö on saatettu lähettää naitettavaksi esimerkiksi vanhempiensa kotimaahan.

– Sitten on tuotu se tyttö puolison kanssa tänne Suomeen ja se elämä on ollut aika helvetillistä, sanoo ylitarkastaja Terhi Tafari Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmästä.

ILMOITUS
ILMOITUS
Nainen on usein täysin puolison määräysvallassa eikä tiedä mistä voi tai uskaltaa hakea apua.

Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä toimii Maahanmuuttoviraston yhteydessä.

Auttamisjärjestelmässä on tällä hetkellä avun piirissä runsaat 120 pakkoavioliiton uhria. Vuonna 2019 järjestelmään otettiin autettavaksi noin 50 pakkoavioliiton uhria, kun vuonna 2018 heitä otettiin asiakkaaksi vain 20.

Avun ulottaminen ulkomaille vaikeaa

Pakkoavioliiton tai muun ihmiskaupan muodon uhrina ulkomaille hävinneen ihmisen Suomeen takaisin saaminen on hankalaa. Suomalaisten viranomaisten toimivalta ei ulotu muihin valtioihin ja muut valtiot rajaavat tarkasti, kenen antavat toimia alueellaan.

Ulkomailla apuna voivat olla Suomen edustustot. Ulkoministeriön konsuliasioiden yksikön juristi Henna Harju kertoo, että keinot ovat kuitenkin rajalliset.

– Jos henkilö pääsee itse kanssamme yhteyksiin ja palveluidemme piiriin, sitten katsotaan, mitä siinä olisi tehtävissä. Joissakin tapauksissa yhteydenotto voi tulla myös Suomesta, Harju sanoo.

Ulkomailla avun saamiseksi tulee ensisijaisesti kääntyä paikallisten viranomaisten puoleen. Tarvittaessa ja tilanteen mukaan ulkoministeriö voi pyytää virka-apua toisen maan viranomaisilta. Myös kohdemaa vaikuttaa auttamiseen, esimerkiksi EU:n alueella maarajat ylittävä apu voi olla helpommin järjestettävissä.

Harjun mukaan ulkoministeriön tietoon tulee vuosittain yksittäisiä pakkoavioliittoon liittyviä tapauksia.

Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmässä on kokemusta esimerkiksi tapauksista, joissa lapsen isä on kaapannut Suomessa asuvan lapsen takaisin aiempaan kotimaahan. Tiedusteluihin lapsen olinpaikasta saatetaan vastata, että lapsen oleskelu maassa on laillista eikä kyseessä ole kaappaus.

– Jos kyseessä on kuka tahansa alaikäinen ihminen, joka on sen maan kansalainen, niin voi olla että valtiolla ei ole intressejä lähteä sitä henkilöä auttamaan tai palauttamaan, jos hän on siellä maassa huoltajansa luvalla, Tafari toteaa.

Tapausten ennaltaehkäisy on vaikeaa, sillä esimerkiksi lasten vanhempien suunnittelemien ulkomaille suuntautuvien lomamatkojen estämiseen täytyy olla erittäin vankat perusteet.

Vahvasti kontrolloitua elämää

Alaikäisiä pakkoavioliiton uhreja paljastuu Suomessa harvoin. Tapaukset havaitaan yleensä vasta vuosia myöhemmin, kun nainen on jo täysi-ikäinen, vaikka hän olisi naimisiinmenon aikaan ollut vielä alaikäinen.

Suomessa esiintyvistä pakkoavioliitoista yleisimpiä ovat tapaukset, joissa alaikäinen tyttö on naitettu jo kotimaassaan itseään vanhemmalle miehelle. Täysi-ikäisenä tyttö tulee lapsien kanssa Suomeen, missä turvapaikan saanut mies asuu jo. Vaihtoehtoisesti koko perhe tulee yhtä aikaa Suomeen hakemaan turvapaikkaa.

– Tyttö on voinut tulla raskaaksi jo Suomen ulkopuolella ja on sitten saapunut perheenä takaisin Suomeen, havainnollistaa ihmiskaupan uhrien auttamistyön erityisasiantuntija Katarina Iskala Rikosuhripäivystyksestä.

Pakkoavioliitto saattaa paljastua esimerkiksi vastaanottokeskuksessa tai keskusteluissa Maahanmuuttoviraston kanssa. Uhrit voivat ohjautua avun piiriin myös turvakodeista.

– Yleensä ajatellaan, että eihän se ole pakkoavioliitto, kun hän on tänne tullut. Että olisihan hän siinä välissä voinut paeta. Mutta ei se ole ihan niin yksinkertaista, Tafari sanoo.

Suomessa pakkoavioliitossa elävien naisten elämä voi olla hyvin vahvasti kontrolloitua. Heidät saatetaan eristää yhteiskunnasta, ja liikkumista sekä perheen ulkopuolisia kontakteja kontrolloidaan tarkasti. Lisäksi avioliitoissa on tavallisesti niin henkistä, fyysistä kuin taloudellista väkivaltaa.

– Nainen on usein täysin puolison määräysvallassa eikä tiedä mistä voi tai uskaltaa hakea apua. Verkostot ovat tosi vähäiset ja oman yhteisön sekä sen tapakulttuurin merkitys on usein korostunut, Iskala kertoo.

Pakkoavioliiton kirjaamista rikoslakiin selvitetään

Oikeusministeriö ryhtyy keväällä selvittämään, millä keinoin ihmiskauppaan ja esimerkiksi pakkoavioliittoihin voitaisiin puuttua paremmin. Tällä hetkellä pakkoavioliittoa ei ole Suomen rikoslaissa kriminalisoitu omana rikoksenaan, vaan se käsitellään ihmiskauppana tai pakottamisena.

Pakkoavioliittojen kirjaamista rikoslakiin hankaloittaa niiden moninaisuus.

– Erilliskriminalisointia pohdittaessa täytyy hyvin tarkasti miettiä, mitä tapauksia luetaan siihen pakkoavioliiton käsitteen piiriin. Siitä sitten suhde tähän ihmiskauppasäännökseen, nämä ovat monimutkaisia ja laajoja kysymyksiä, sanoo erityisasiantuntija Katariina Paakkanen oikeusministeriöstä.

Pakkoavioliittojen rikosoikeudellisen sääntelyn selvittäminen on kirjattu pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitusohjelmaan.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Eduskunta keskusteli valtioneuvoston puolustusselonteosta täysistunnossa Helsingissä 18. kesäkuuta 2025.

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

Uusimmat

Elina Backmanin viisi dekkaria muodostavat ulkoasuaan myöten yhtenäisen sarjan.

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

Kuvituskuvassa Bukelen vastainen mielenosoitus San Salvadorissa. Kansalaisyhteiskunnan tila käy yhä ahtaammaksi Latinalaisessa Amerikassa. Useat maat ovat säätäneet lakeja, jotka tekevät kansalaisjärjestöjen toiminnasta vaikeampaa tai suorastaan mahdotonta. Viimeisen vuoden aikana lakeja on säädetty muun muassa Venezuelassa, Paraguayssa, Perussa ja El Salvadorissa.

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

Kruszynianyn moskeijan talonmies Dzemil Gembicki toivottaa tervetulleiksi vieraat, jotka haluavat kuulla Puolassa kuusi vuosisataa eläneistä muslimeista. 200 vuotta vanhan puurakennuksen suunnittelivat juutalaiset arkkitehdit.

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

Orgaanista jätettä kompostoidaan yhteisön johtamassa jätehuollossa Sesdanin kylässä Giayarissa.

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
02

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Onko Jussi Halla-aho fasisti?

 
05

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025

33-vuotias vasemmistolainen on vahvoilla New Yorkin seuraavaksi pormestariksi – Näin KU:n toimitus analysoi tilannetta

26.06.2025

Vasemmistoliitto kiittää Helsingin kunnianhimoista ilmastotavoitetta: Päästöt 85 prosenttia alas viidessä vuodessa

26.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään