KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Arto Salonen: Tulevaisuuden ruokapöydässä syödään paikallista, kasvispainotteista ja maatalouskemikaalitonta ruokaa

Millainen ruoka on sekä terveellistä että riittävää kaikille maailman ihmisille?

Millainen ruoka on sekä terveellistä että riittävää kaikille maailman ihmisille? Kuva: Merja Purola

– Jos löydetään ruokavalio, joka tuottaa etua yksittäiselle ihmiselle ja joka samalla on parasta ihmiskunnalle, niin sellainen ei jää huomiotta. Se on siinä.

Sirpa Koskinen
19.3.2021 16.45

Tulevaisuuden ruokapöytää koskevassa arvokeskustelussa on tulevaisuudentutkija Arto Salosen mukaan kolme tarkastelujanaa: paikallisuus ja globaali, eläinperäinen ja kasviperäinen sekä tehotuotanto vai luonnonmukainen.

– Näyttää siltä, että tulevaisuuden ruokapöydässä syödään yhä paikallisempaa, kasvispainotteisempaa ruokaa ja vältetään maatalouskemikaaleja, joko luomutuotannon kautta tai muuten.

Määriteltäväksi Salosen mukaan jää, mitä tarkoitetaan luonnonmukaisemmalla: onko kyse luomusertifioidusta ruuasta vai mistä.

Arto Salonen pohti tulevaisuuden ruokapöydän sisältöä alkuviikolla MTK:n järjestämässä tilaisuudessa. Hän päätyi näkemykseen, että etsittävänä on ruokavalio, joka hyödyttää samanaikaisesti yksittäistä ihmistä ja koko ihmiskuntaa. Hän tuntui uskovan, että varmimmin sellainen löytyy lempeän keskustelun kautta, ei juupas-eipäs -mittelöllä.

Moninäkökulmainen asia

Ruoka on Salosen mukaan moninäkökulmainen asia.

– Ruokavalinnalla vaikutetaan ympäröivään luontoon, tulevaisuuteen, ilmastonmuutokseen, tuotantoeläimiin, terveyteen.

Lisäksi on iso kysymys globaalista ruokaturvasta.

– Koska ruoka on inhimillinen perustarve, ei ole reilua, että planeetta viritellään sellaiseksi, että vain muutamille riittää ruokaa.

Oman alueen elinvoima

Oman alueen elinvoimaisuus on tärkeä asia. Voisi kuvitella, että asia ratkeaa kun fiksut kuluttajat tekevät rationaalisia kulutuspäätöksiä. Huonot valinnat karsiutuu markkinoilta pois ja hyvät jäävät jäljelle.

– Mutta olemme niin globaalissa toimintakulttuurissa, että kuluttajat eivät välttämättä tiedä missä ovat kulutusvalinnoillaan mukana.

Esimerkiksi keskivertosuomalaisen vesijalanjäljestä muodostuu 49 prosenttia nykyään ulkomailla. Myös Suomessa syötävän ruuan kasvattamiseen käytetyistä pelloista suuri osa sijaitsee nykyään ulkomailla.

– Ajatus, että kuluttajan rationaalisen päätöksenteon perusteella hyvät vaihtoehdot jäävät jäljelle ja huonot karsiutuvat pois, ei toimikaan.

Kuluttajille pitäisi kuitenkin pystyä luomaan mahdollisuudet tehdä sellaisia valintoja jotka vahvistavat oman alueen elinvoimaisuutta

Myrkyttömät tuotantotavat

Globaalilla tasolla ei Salosen mukaan vielä tunneta kemikalisaatiosta aiheutuvia haittoja.

– Mutta tiedetään esimerkiksi se, että jotkut kemikaalit ovat ongelma ihmisen elimistössä jo kun niitä ylipäänsä on, ei siis vasta sitten kun niiden määrä ylittää jonkun rajan. Sitten on vielä eri kemikaalien yhteisvaikutukset.

Hälyttävintä Salosen mukaan on antibioottiresistenssin ja kasvinsuojeluaineiden käytön välinen yhteys, josta on alustavaa näyttöä.

ILMOITUS
ILMOITUS

– Ja meille alkaa nyt jo tulla bakteereita, joiden selättämiseen meillä ei enää ole keinoja. On paljon tutkimustietoa esimerkiksi siitä, että lasten kognitiiviset valmiudet ovat heikentyneet, koska elimistössä on maatalouskemikaaleja, Salonen sanoo.

Kemikaalit ovat yhteydessä myös pölytyksen onnistumiseen.

– Meillä on EU:ssa käytössä kymmenittäin käytössä kemikaaleja, joista pölyttäjähyönteiset eivät pidä. Pahimmillaan ekosysteemipalvelu jää ihmisten vastuulle. Kiipeilemmekö puissa sulkien kanssa pölyttämässä vai kehitelläänkö robottipölyttäjä? Hyönteisten hoitaman pölytyksen rahallinen arvo on valtava.

Tutkimukset puhuvat Salosen mukaan selvästi maatalouskemikaalien vähentämisen puolesta. Mitä vähemmillä maatalouskemikaaleilla pystymme tuottamaan ruokaa, sitä terveellisempää ruoka on.

– Ei ihme, että luonnonmukaisesti tuotetut elintarvikkeet myyvät yhä paremmin Suomessa.

Kaikki voittavat

Salonen palaa moninäkökulmaisuuteen.

– Se tarkoittaisi että yritettäisiin luoda ratkaisuja, joissa ei ole ollenkaan häviäjiä, vaan vain voittajia. Tuottaja ja kuluttaja voittaisivat, koko yhteiskunta voittaisi ja planeetta voittaisi niin että hyvän elämän mahdollisuudet säilyvät tuleville sukupolville.

Ruokaturvallisuuden näkökulmasta tämä tarkoittaisi Salosen mukaan sitä, että enää ei voitaisi syödä kuten yhdysvaltalaiset, koska silloin ruokaa riittäisi vain noin 2,5 miljardille ihmiselle.

– Jotta ruokaa riittäisi kaikille, pitäisi syödä vaikkapa kuten intialaiset. Eli käytännössä siirtyä yhä kasvisperäisempaan suuntaan. Nimittäin lihantuotanto on tehotonta, jos tavoitteena on ruokkia mahdollisimman monta ihmistä.

Salonen korostaa, että kyse ei ole vain ruuan riittävyydestä vaan myös kasvispainotteisen ruuan terveellisyydestä ihmiselle, mistä asiasta on hänen mukaansa runsaasti tutkimustietoa jo olemassa.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Uusimmat

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Bellincatin Sofia Kärkisen pakomatka ei jännitä tarkoitetulla tavalla Taavi Soininvaaran Mustassa legendassa

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
02

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
05

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään