Perjantaina 19.3. vietetään Minna Canthin ja tasa-arvon päivää. Hallituksen tavoitteena on nostaa Suomi tasa-arvon kärkimaaksi. Hallituksen tasa-arvo-ohjelma ilmestyi viime vuonna ja tänä vuonna laaditaan tasa-arvopoliittinen selonteko. Erityinen huomio on työelämän ja perheiden tasa-arvon parantamisessa. Palkka-avoimuutta edistetään, ja samapalkkaisuusohjelmaa jatketaan. Äitiys- ja isyyslait yhdistetään vanhemmuuslaiksi.
Yksi keskeisimmistä hallituksen tasa-arvoteoista on perheiden hyvinvointia parantava perhevapaauudistus. Se kannustaa perheitä tasaisempaan hoitovastuun jakoon, jolloin lapsen suhde kumpaankin vanhempaan saa hyvän alun.
Uudistuksen keskeinen tavoite on mahdollistaa perhevapaiden tasaisempi jakautuminen vanhempien kesken. Lainmuutosten jälkeen molemmilla vanhemmilla on oikeus yhtä pitkään vanhempainvapaajaksoon. Perhevapaiden kokonaismäärä kasvaa uudistuksen myötä nykyisestä.
Uudistus tuo huomattavia parannuksia etenkin isien asemaan. Nykyinen reilun kahden kuukauden isyysrahakausi korvautuu 160 päivän eli lähes 6,5 kuukauden perhevapaalla. Isien asema paranee myös siten, että vanhempainrahajakson ensimmäiset 16 päivää maksetaan korotettua päivärahaa, joka on noin 90 prosenttia palkasta. Muutoin päiväraha, kuten nykyinen isyysraha, on keskimäärin 60 prosenttia palkasta.
Hallituksen perhevapaauudistuksen lisäksi toivon, että työmarkkinaosapuolet sopisivat paremmista palkallisista perhevapaajaksoista isille. Useat työehtosopimukset ovat umpeutumassa vuoden sisällä, ja niistä neuvotellaan syksyllä. Kun useimmissa työehtosopimuksissa äideille on 56 päivää palkallista perhevapaata, on isille tyypillisesti sovittu vain kuusi palkallista isyysvapaapäivää, jos sitäkään.
Lainsäädäntö- ja työehtosopimusmuutokset tukevat myös työpaikkojen toimintakulttuurin muutosta perhemyönteisemmäksi.
Perhevapaauudistus on parhaillaan lausuntokierroksella, ja sen on tarkoitus tulla voimaan 1.8.2022.
Kirjoittaja on sosiaali- ja terveysministeri.
uutiskirje 
