Suojelupoliisi varoittaa äärioikeistolaisen terrorismin uhkan voimistuneen länsimaissa ja myös Suomessa. Viime vuosien huolestuttava kehitys on näkynyt useina toteutuneina iskuina, paljastuneina iskuhankkeina, pidätyksinä ja tuomioina, todetaan tänään julkaistussa Supon vuosikirjassa.
Merkittävimmän uhkan muodostavat yksittäiset toimijat ja pienryhmät. Avoimesti toimivien äärioikeistolaisten liikkeiden merkitys osana viimeaikaisia terroristisia iskuhankkeita on sen sijaan ollut vähäinen. Iskuihin pyrkivät henkilöt toimivat harvemmin näkyvästi, vaan pyrkivät päinvastoin salaamaan toimintansa.
Suomi on säästynyt äärioikeistolaisilta terrori-iskuilta, mutta Supon mukaan huolestuttava kansainvälinen kehitys ulottuu myös kotimaahan. Suojelupoliisi on tunnistanut äärioikeistolaista terrorismia kannattavia tai sympatisoivia henkilöitä, ja terrorismin torjunnan kohdehenkilöiden joukossa on äärioikeistolaisia toimijoita.
Aamulla julkaistiin selvitys ekstremistisestä keskustelusta verkon keskustelualustoilla . Se kertoo äärioikeiston väkivaltafantasioista.
Supo vahvistaa, että myös Suomessa äärioikeiston kansainvälinen verkkoympäristö on huomattava kasvualusta yksittäisten toimijoiden ja pienryhmien radikalisoitumiselle.
Kansainvälisellä verkkoympäristöllä on huomattava rooli äärioikeistolaisen aatteen leviämisessä. Äärioikeiston suosimilla sosiaalisen median alustoilla toimijat myös verkostoituvat keskenään, levittävät terroristista propagandaa ja yllyttävät toisiaan väkivaltaisuuksiin.
Vuosina 2014–2019 useita iskuja
Erityisen synkkä vuosi oli 2019, jolloin nähtiin useita laajamittaisia aseellisia iskuja. Näistä vakavin, Uuden-Seelannin Christchurchissa kahteen moskeijaan kohdistunut terrori-isku vaati 51 kuolonuhria.
Vuosina 2014–2019 äärioikeistolaisia terrori-iskuja on tapahtunut myös Yhdysvalloissa, Kanadassa, Saksassa, Britanniassa ja Norjassa.
Viime vuonna ainoa laaja väkivallanteko tapahtui helmikuussa, kun Saksan Hanaussa 43-vuotias mies surmasi 10 ihmistä ja lopuksi itsensä maahanmuuttovastaiseen motiiviin perustuneessa aseellisessa hyökkäyksessä. Useita iskuhankkeita kuitenkin paljastui myös vuoden 2020 aikana.
Vähemmistöt ja poliitikot kohteina
Äärioikeistolaisten terroristien kohteiksi joutuvat ensisijaisesti etniset ja uskonnolliset vähemmistöt. Laajamittainen väkivalta on viime vuosina kohdistunut erityisesti islaminuskoa tai juutalaisuutta edustaviin ryhmiin ja symbolisiin kohteisiin, kuten moskeijoihin tai synagogiin.
Lisäksi maahanmuuttopolitiikan kannattajiksi profiloituneet yksittäiset henkilöt ovat valikoituneet äärioikeistolaisten iskuhankkeiden kohteiksi. Euroopassa on nähty useita väkivallantekoja ja iskusuunnitelmia, jotka ovat kohdistuneet maahanmuuttomyönteisiin poliitikkoihin.
Aatteellisesti äärioikeistolaiset iskut perustuvat esimerkiksi islaminvastaisuuteen, antisemitismiin tai yleiseen maahanmuuttovastaisuuteen.
Supon mukaan huomionarvoisa äärioikeistolaisten terroristien aatteellinen vaikutin on niin sanottu väestönvaihtoteoria. Väestönvaihtoteoriaan nojautuvat näkemykset ovat korostuneet useassa äärioikeistolaisessa terrori-iskussa.
Koronatilanne ja yhteiskunnan sulkeutuminen on Supon mukaan lisännyt internetin käyttö sekä äärioikeiston aktiivinen verkkotoiminta ovat luoneet kasvualustaa yhä uusien henkilöiden radikalisoitumiselle, Supo varoittaa.
Ylisukupolvinen islamismi huolestuttaa
Vuosikirjan mukaan globaalisti merkittävimmän terrorismin uhkan muodostavat edelleen radikaali-islamistiset toimijat, mutta viime vuosina nähty kehitys on väistämättä johtanut turvallisuusviranomaisten kasvavaan huomioon äärioikeistoa kohtaan.
Radikaali-islamistinen terrorismi hakee Supon mukaan suuntaansa Isisin niin sanotun kalifaatin romahtamisen jälkeen.
Uusien konfliktien syttyminen tai näyttävät terrori-iskut voivat vahvistaa nopeastikin terroristisia toimijoita ja huolestuttavana ilmiönä Supo pitää ylisukupolvista radikalisoitumista. Suomessa on perheitä, joissa radikalisoituminen on kulkeutunut jo kolmanteen sukupolveen. Lapset saattavat kasvaa pienestä pitäen radikaalissa ympäristössä.
uutiskirje 
