Yleissitovien työehtosopimusten loppu. Näin tulkittiin Teknologiateollisuuden uutta strategiaa, jossa se siirtää valtakunnalliset tes-neuvottelut uudelle järjestölle Teknologiateollisuuden työnantajat ry:lle. Vanha Teknologiateollisuus ry auttaa jatkossa yrityksiä yrityskohtaisten sopimusten neuvotteluissa.
Viime syksynä Metsäteollisuus ry kertoi vetäytyvänsä tes-toiminnasta kokonaan. Alan neuvottelut käydään jatkossa yrityksissä.
Teknologiateollisuuden uusi järjestö aloittaa elokuussa. Sen jälkeen aletaan nähdä, mikä on tulevien sopimusten kattavuus. Jos Teknologiateollisuuden työnantajiin liittyy vain vähän yrityksiä, yleissitovuus sulaa kuin tämän talven lumet pääsiäisviikolla.
Yleissitovuuden vahvistaa sosiaali- ja terveysministeriön alainen lautakunta. Yleissitovuuden edellytyksiä ovat sopimuksen valtakunnallisuus ja kattavuus. Käytännössä ehtona on se, että kaikista asianomaisen alan työntekijöistä noin 50 prosenttia työskentelee sopimuksen piirissä.
Kun sopimus on yleissitova, myös järjestäytymättömien työnantajien on noudatettava sen vähimmäisehtoja.
Ay-liikkeen yksimielinen tulkinta oli, että Teknologiateollisuuden tavoite on yleissitovuuden murtaminen.
Rakentavaakin henkeä
Professori Harri Melin Tampereen yliopistosta sanoo, että Teknologiateollisuuden yrityksissä on kahdenlaista ilmaa. Osa haluaa lisätä paikallista sopimista, hieman yli puolet yrityksistä arvioi oman yrityksen neuvottelukulttuurin ja yhteistoimintasuhteet kohtuullisen tai erittäin hyviksi.
Melin on ollut vuosien ajan ay-liikkeen luottomies. Vuonna 2008 hän toimi selvitysmiehenä kuljetusalan liittofuusiossa ja 2015 hän toimi alustajana joissain tilaisuuksissa, jotka koskivat uuden keskusjärjestön perustamista. Lopulta hankkeeseen ei ollut valmiutta.
Nyt Melin ei näe tilannetta yhtä synkkänä kuin ay-liike. Hänen käsityksensä pohjautuu Teknologiateollisuuden viikko ennen strategiamuutostaan julkaisemaan raporttiin Paikallinen sopiminen vientiteollisuudessa , jonka pohjana on yli 400 yrityksessä tehdyt haastattelut.
Sen mukaan alan yrityksissä halutaan yrityskohtaisuuden merkittävää lisäämistä työehdoissa, mutta ei yhtä yksioikoisesti kuin sopimustoiminnan viime syksynä hylänneessä metsäteollisuudessa. Tavoitteeseen on mahdollista päästä myös nykyistä raamiluonteisemmilla alakohtaisilla työehtosopimuksilla.
Melinin mielestä raportista löytyy rakentavaa henkeä, eikä se vastaa mielikuvaa sodasta ay-liikettä vastaan.
Edunvalvonnan painopiste työpaikoille
Teknologiateollisuuden osittainenkin irtautuminen tes-neuvotteluista tarkoittaa ay-liikkeelle sitä, että sen pitää panostaa nykyistä enemmän yritystason toimintaan.
Siitäkin Melin on puhunut vuosia.
– Ajatus siitä, että asiat ratkaistaan liittokohtaisilla sopimuksilla, alkaa olla ohi. Työnantajapuolella näyttää olevan alasta riippumatta aika vahva tahto siihen, että lisätään paikallisen sopimisen osuutta palkanmuodostuksessa. Ammattiliitoille se tarkoittaa, että niiden pitää rukata omia sopimuskäytäntöjään sillä tavalla, että työpaikkatasolla on edellytyksiä käydä nykyistä enemmän neuvotteluja, Melin sanoo.
Hänen viestinsä oli sama jo vuonna 2008, jolloin alettiin puhua tupo-maailman hautajaisista.
– Työelämän käytännöt ovat sillä tavalla muuttumassa, että painopiste edunvalvonnassa on siirtymässä työpaikoille. Kaikki osaaminen, jota ammattiliitoilla on, on kuitenkin ay-liikkeen ylärakenteessa. Nyt pitäisi jalkauttaa organisaatiota, siis lisätä resursseja työpaikkatasolle, Melin sanoi KU:n haastattelussa vuonna 2008.
– Paikallistaso on kova haaste ay-toiminnalle, kun päivittäiset ongelmat eivät ole enää liittotasolla hoidettavia. Ongelmia ei enää ratkaista ylätasolla vaan työpaikkatasolla, jossa työntekijät ovat heikoilla ja ammattiliitot nollavarustuksilla, hän jatkoi.
Työnantajat ohittavat kolmikannan
Nyt vuonna 2021 ollaan tilanteessa, jossa paikallisen sopimisen edistämisestä on neuvoteltu kolmikannassa viime syksystä saakka. Tuloksia ei tullut edes jatkoajan jatkoajalla. Asia on jäämässä hallituksen ratkaistavaksi kolmen viikon kuluttua pidettävässä puoliväliriihessä.
Melinin tulkinta on se, että työnantajat ohittavat kolmikannan ja tekevät omat ratkaisunsa, kun siinä ei synny tuloksia.
Tässä myös ay-liikkeellä on itsetutkiskelun paikka.
– Ay-liikkeen suurin virhe pitkään aikaan on siinä, että se ei ole nojannut ollenkaan eteenpäin. Proaktiivinen ote uusien menettelyjen löytämiseksi ja esittämiseksi muuttuvan maailman oloihin vastaamiseksi puuttuu.
– Minun tulkintani on se, että on luotettu nykyisen viime vuosikymmenien hyvän jatkuvan muuttumattomana edelleen. Maailman tappiin mennään näin. Teknologiateollisuuden yrityksissä taas halutaan muuttaa neuvottelumekanismeja vastaamaan kilpailijamaiden käytäntöjä.
Ay-liike on yhä vahva
Murtuuko nykyinen työehtosopimusjärjestelmä? Harri Melinin mukaan sitä ei vielä tiedä.
– Pitää muistaa, että meillä on edelleen hyvin vahva ammattiyhdistysliike. Työnantajatkin ovat aika tyytyväisiä nykyisiin neuvottelumekanismeihin ja siihen dialogiin, jota käydään työntekijöiden kanssa. En lue tätä niin, että nyt alkaa hirveä vyörytys ja jyrätään ay-liike. Työnantaja haluaa selvästi lisätä yritysten määräysvaltaa, mutta sopimalla ja neuvottelemalla.
Teknologiateollisuuden selvityksessä yritykset näkevät eniten korjattavaa palkanmuodostuksessa. Kritiikki kohdistuu erityisesti työehtosopimusten yleiskorotuksiin ja palkankorotuksia koskeviin ns. perälautamääräyksiin, jotka luovat odotuksia kaikille maksettavista samansuuruisista korotuksista. Yritysten mielestä se vaikeuttaa yrityskohtaisen kannustavan palkkauksen toteutumista.
Ammattiliittojen viestintä koettiin näissä asioissa usein paikallisia palkkaneuvotteluja ja luottamusmiesten asemaa vaikeuttavaksi.
Yrityksissä nähdään, että ammattiyhdistysliike on mennyt monissa paikallisen sopimisen kysymyksissä siilipuolustukseen peläten oman vaikutusvaltansa vähenemistä. Myös yrityksissä pidetään tärkeänä, että liittojen toimintaa kehitetään tämän päivän ja tulevaisuuden tarpeisiin.
Luottamusmiehellä on keskeinen asema paikallisissa neuvotteluissa. Työnantajat haluavat, että luottamusmiehen valintaan voivat osallistua kaikki kyseiseen henkilöstöryhmään kuuluvat henkilöt järjestäytymisestä riippumatta.
Juttua on korjattu 3.4. kello 14.52. Täsmennetty, että Melin ei toiminut uuden keskusjärjestön selvitysmiehenä vaan alustajana joissain sitä koskeneissa tilaisuuksissa.
uutiskirje 